{"id":1874,"date":"2026-04-12T12:44:22","date_gmt":"2026-04-12T09:44:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1874"},"modified":"2026-04-12T19:01:04","modified_gmt":"2026-04-12T16:01:04","slug":"parannettavaa-loytyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/","title":{"rendered":"Parannettavaa l\u00f6ytyy"},"content":{"rendered":"\n


Innostuin tutkimaan harvennusmalleja ja uudistamisl\u00e4pimittoja. Simuloin 1500 etel\u00e4isen Suomen koealalle hakkuita Tapion harvennusmallien ja uudistamisl\u00e4pimittojen mukaan. K\u00e4ytin 3 %:n alaharvennusmalleja. Uudistamisl\u00e4pimitan otin suositusten vaihteluv\u00e4lin puoliv\u00e4list\u00e4. Simulointijakso oli 50 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi keikautin harvennusmalleja niin, ett\u00e4 \u201dleimausraja\u201d, eli pohjapinta-ala, jossa mets\u00e4 harvennetaan, suureni nuorissa metsiss\u00e4 ja pieneni varttuneissa metsiss\u00e4. Harvennuksen j\u00e4lkeist\u00e4 pohjapinta-alaa keikautin samalla tavalla. Tein keikautuksen siksi, ett\u00e4 optimointitutkimukset johtavat p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nuoria metsi\u00e4 pit\u00e4isi kasvattaa Tapion ohjeita tihe\u00e4mpin\u00e4 ja pohjapinta-alaa tulisi pienent\u00e4\u00e4 metsik\u00f6n varttuessa.
 <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tapion harvennusmalli (yhten\u00e4iset viivat) ja keikautettu harvennusmalli (katkoviivat). Esimerkki on kuusen harvennusmalli 3 %:n korolle, alaharvennuksille, tuoreelle kankaalle ja Etel\u00e4-Suomelle.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavaksi vaihdoin alaharvennuksen yl\u00e4harvennukseen muuttamatta uudistamisl\u00e4pimittaa. Vaihtoehdon nimi on Yl\u00e4keikaus. Viimeisess\u00e4 simuloinnissa (Timppa) k\u00e4ytin omia vapaan tyylin hakkuuohjeita<\/a>ni. Ohjeita ei ole kehitetty erityisesti jatkuvaan kasvatukseen tai tasaik\u00e4ismets\u00e4talouteen, vaan tavoitteena on taloudellisesti kannattava mets\u00e4talous ottamatta kantaa tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden tai jatkuvan kasvatuksen suhteen.

Nykyarvo oli pienin Tapion alaharvennusmalleille ja suurin vapaalle tyylille. Nykyarvo parani 15 %, kun Tapion alaharvennusmallit ja uudistamisl\u00e4pimitat vaihdettiin vapaaseen tyyliin. Sama tulos on saatu vertaisarvioidussa tutkimuksessa<\/a> erilaiselle aineistolle. Puuntuotoksessa vapaa tyyli oli 24 % parempi kuin Tapion suositusten mukainen alaharvennus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kolmen prosentin korolla laskettu nykyarvo, kun metsi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n alaharvennuksilla Tapion suositusten mukaan (Tapio), keikautetaan harvennusmallia (Keikaus), k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yl\u00e4harvennuksia (Yl\u00e4keikaus) tai siirryt\u00e4\u00e4n vapaan tyylin mets\u00e4talouteen (Timppa).<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vapaassa tyyliss\u00e4 avohakkuu v\u00e4heni 60 %:lla Tapion suosituksiin verrattuna. Nykyarvo parani sit\u00e4 mukaa kuin avohakkuupinta-ala pieneni. Joku voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 Suomessa tehd\u00e4\u00e4n aivan liikaa avohakkuita taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouteen verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Etel\u00e4isen Suomen (5,6 miljoonaa hehtaaria talousmets\u00e4\u00e4) keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuotuinen avohakkuupinta-ala 50 vuoden laskentajakson aikana ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hehtaarikohtainen nykyarvo, kun metsi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n eri ohjeiston mukaan.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaihtelevassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 sitoutua mihink\u00e4\u00e4n staattiseen ohjeistoon, vaan hakkuita pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sen mukaan, kuinka puun hinta ja vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto vaihtelevat. Kun vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto paranee, mets\u00e4taloudessa pit\u00e4\u00e4 suurentaa korkoa, jolla hakkuut optimoidaan, tai pit\u00e4\u00e4 siirty\u00e4 esim. 3 %:n ohjeista 5 %:n ohjeisiin. Koron suureneminen alentaa leimausrajaa, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 hakkuita lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on loogista, sill\u00e4 mets\u00e4n kanssa kilpailevien sijoitusten kannattavuuden parantuessa p\u00e4\u00e4omia tulee siirt\u00e4\u00e4 metsist\u00e4 muihin sijoituskohteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Puun hintavaihtelujen tulisi vaikuttaa niin, ett\u00e4 huonolla hinnalla leimausrajaa nostetaan ja hyv\u00e4ll\u00e4 hinnalla alennetaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kun puun hinta on huono, hakkuita lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n eli odotellaan parempia aikoja. Hyv\u00e4ll\u00e4 hinnalla hakkuita aikaistetaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puun hinnan vaikutus leimausrajaan ja hakkuun j\u00e4lkeiseen pohjapinta-alaan (periaate, k\u00e4yr\u00e4st\u00f6 ei perustu optimointilaskelmiin).<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kun hakkuup\u00e4\u00e4t\u00f6kset mukautetaan koron ja puun hinnan vaihteluihin, puhutaan sopeutuvasta mets\u00e4taloudesta. Tutkimusten (Lohmander<\/a>, Susaeta<\/a>, Tong<\/a>, Pukkala<\/a>) mukaan nettonykyarvo paranee suunnilleen 20 %, kun hakkuup\u00e4\u00e4t\u00f6kset sopeutetaan hintavaihteluihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4in suuria sopeutushy\u00f6tyj\u00e4 ei saada, sill\u00e4 monet mets\u00e4nomistajat ajoittavat jo nyt hakkuunsa hintavaihteluiden mukaan.

Vaikka mets\u00e4nomistajat sopeuttavatkin hakkuitaan puun hinnan vaihteluihin, heid\u00e4n on vaikea tehd\u00e4 sit\u00e4 oikealla tavalla tai optimaalisesti, elleiv\u00e4t mets\u00e4nhoitosuositukset opasta parhaaseen menettelyyn. K\u00e4sitykseni on, ett\u00e4 puun hyv\u00e4 hinta vuonna 2025 ja vuoden 2024 lopulla johti liiallisiin avohakkuisiin siihen verrattuna, mik\u00e4 olisi ollut taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Jopa parhaassa arvokasvuvaiheessa olevia kovakasvuisia nuoria metsi\u00e4 avohakattiin. Useimmissa tapauksissa oikea hakkuutapa olisi ollut yl\u00e4harvennus.<\/p>\n\n\n\n

Sopeutuva hakkuuohje kertoo sen, mik\u00e4 hinta puusta pit\u00e4\u00e4 saada, jotta hakkuuseen kannattaa ryhty\u00e4. Kynnyshinta ilmoitetaan esimerkiksi keskil\u00e4pimitan, pohjapinta-alan ja koron (vaihtoehtoisen sijoituksen tuoton) funktiona. Toinen tapa on mallittaa leimausrajan riippuvuus puun hinnasta, korosta ja keskil\u00e4pimitasta (eri kasvupaikoilla ja puulajeilla) sek\u00e4 uudistamisl\u00e4pimitan riippuvuus puun hinnasta, korosta ja muista tekij\u00f6ist\u00e4. Menetelm\u00e4t t\u00e4llaisten mallien laatimiseksi ovat olleet olemassa jo vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

En muuten kirjoittanut, niin kuin yleisesti kirjoitetaan, ett\u00e4 kiertoaika lyhenee tai uudistamisl\u00e4pimitta pienenee koron suurentuessa. N\u00e4in ei nimitt\u00e4in ole, jos avohakkuun j\u00e4lkeen on pakko viljell\u00e4 ja mets\u00e4n harvetamista ei ole rajoitettu. Viljely muuttuu sit\u00e4 tappiollisemmaksi investoinniksi, mit\u00e4 suurempi on korko. Kun viljely on tappiollista, sit\u00e4 kannattaa lyk\u00e4t\u00e4, eli kiertoaikaa tulee pident\u00e4\u00e4. Viljely on Pohjois-Suomessa tappiollista jo pienell\u00e4 korolla ja Etel\u00e4-Suomessa 4 %:n ja sit\u00e4 suuremmilla koroilla.<\/p>\n\n\n\n

Koska j\u00e4re\u00e4n runsaspuustoisen mets\u00e4n seisottamisen \u201dvaihtoehtoiskustannus\u201d (eli tuotto vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa) on my\u00f6s suuri, jotain tarttis kuitenkin tehd\u00e4. Yksi tapa on pienent\u00e4\u00e4 vaihtoehtoiskustannusta hakkaamalla mets\u00e4 harvaksi. Sen seurauksena mets\u00e4\u00e4n syntyy usein alikasvosta. Kun sit\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti, suuret puut voi hakata. Toinen tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viljelyn sijasta luontaista uudistamista. Kolmas vaihtoehto on se, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n avohakkuu, mutta ei viljely\u00e4, eli avoalan annetaan metsitty\u00e4 luontaisesti. Nelj\u00e4s tapa on tietenkin jatkuva kasvatus. Kaikki n\u00e4m\u00e4 vaihtoehdot ovat Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4mpi\u00e4 kuin avohakkuu ja viljely, jos korko on suuri. Pohjois-Suomessa ne ovat melkein aina j\u00e4rkev\u00e4mpi\u00e4 kuin avohakkuu ja viljely.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Luontaisesti metsittynyt avohakkuualue Uimaharjun mets\u00e4ss\u00e4ni. Mets\u00e4kuviolla on tehty maanpinnan k\u00e4sittely, mutta ei viljely\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tarkoituksena on ep\u00e4suorasti antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen metsien k\u00e4sittelyss\u00e4 ja k\u00e4sittelyohjeissa on parantamisen varaa, jos asiaa pohtii taloudelliselta kannalta. Jos asiaa miettii muilta kannoilta (vesist\u00f6jen kuormittuminen, hiilen sidonta ja varastointi, ulkoiluarvo, monimuotoisuus), parannettavaa l\u00f6ytyy my\u00f6s.
 
 
Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Innostuin tutkimaan harvennusmalleja ja uudistamisl\u00e4pimittoja. Simuloin 1500 etel\u00e4isen Suomen koealalle hakkuita Tapion harvennusmallien ja uudistamisl\u00e4pimittojen mukaan. K\u00e4ytin 3 %:n alaharvennusmalleja. Uudistamisl\u00e4pimitan otin suositusten vaihteluv\u00e4lin puoliv\u00e4list\u00e4. Simulointijakso oli 50 vuotta. Seuraavaksi keikautin harvennusmalleja niin, ett\u00e4 \u201dleimausraja\u201d, eli pohjapinta-ala, jossa mets\u00e4 harvennetaan, suureni nuorissa metsiss\u00e4 ja pieneni varttuneissa metsiss\u00e4. Harvennuksen j\u00e4lkeist\u00e4 pohjapinta-alaa keikautin samalla tavalla. Tein keikautuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1883,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1874","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"acf":[],"yoast_head":"\nParannettavaa l\u00f6ytyy - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Parannettavaa l\u00f6ytyy - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Innostuin tutkimaan harvennusmalleja ja uudistamisl\u00e4pimittoja. Simuloin 1500 etel\u00e4isen Suomen koealalle hakkuita Tapion harvennusmallien ja uudistamisl\u00e4pimittojen mukaan. K\u00e4ytin 3 %:n alaharvennusmalleja. Uudistamisl\u00e4pimitan otin suositusten vaihteluv\u00e4lin puoliv\u00e4list\u00e4. Simulointijakso oli 50 vuotta. Seuraavaksi keikautin harvennusmalleja niin, ett\u00e4 \u201dleimausraja\u201d, eli pohjapinta-ala, jossa mets\u00e4 harvennetaan, suureni nuorissa metsiss\u00e4 ja pieneni varttuneissa metsiss\u00e4. Harvennuksen j\u00e4lkeist\u00e4 pohjapinta-alaa keikautin samalla tavalla. Tein keikautuksen […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-04-12T09:44:22+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-04-12T16:01:04+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"2433\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Parannettavaa l\u00f6ytyy\",\"datePublished\":\"2026-04-12T09:44:22+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-12T16:01:04+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/\"},\"wordCount\":860,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg\",\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/\",\"name\":\"Parannettavaa l\u00f6ytyy - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2026-04-12T09:44:22+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-12T16:01:04+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":2433},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Parannettavaa l\u00f6ytyy\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Parannettavaa l\u00f6ytyy - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Parannettavaa l\u00f6ytyy - Forest Issues","og_description":"Innostuin tutkimaan harvennusmalleja ja uudistamisl\u00e4pimittoja. Simuloin 1500 etel\u00e4isen Suomen koealalle hakkuita Tapion harvennusmallien ja uudistamisl\u00e4pimittojen mukaan. K\u00e4ytin 3 %:n alaharvennusmalleja. Uudistamisl\u00e4pimitan otin suositusten vaihteluv\u00e4lin puoliv\u00e4list\u00e4. Simulointijakso oli 50 vuotta. Seuraavaksi keikautin harvennusmalleja niin, ett\u00e4 \u201dleimausraja\u201d, eli pohjapinta-ala, jossa mets\u00e4 harvennetaan, suureni nuorissa metsiss\u00e4 ja pieneni varttuneissa metsiss\u00e4. Harvennuksen j\u00e4lkeist\u00e4 pohjapinta-alaa keikautin samalla tavalla. Tein keikautuksen […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2026-04-12T09:44:22+00:00","article_modified_time":"2026-04-12T16:01:04+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":2433,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Parannettavaa l\u00f6ytyy","datePublished":"2026-04-12T09:44:22+00:00","dateModified":"2026-04-12T16:01:04+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/"},"wordCount":860,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg","inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/","name":"Parannettavaa l\u00f6ytyy - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg","datePublished":"2026-04-12T09:44:22+00:00","dateModified":"2026-04-12T16:01:04+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/Riisi-scaled.jpg","width":2560,"height":2433},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/12\/parannettavaa-loytyy\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Parannettavaa l\u00f6ytyy"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1874","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1874"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1874\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1892,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1874\/revisions\/1892"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1874"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1874"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1874"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}