{"id":1846,"date":"2026-04-06T12:28:53","date_gmt":"2026-04-06T09:28:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1846"},"modified":"2026-04-06T21:17:30","modified_gmt":"2026-04-06T18:17:30","slug":"kasvu-alas-avohakkuulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/","title":{"rendered":"Kasvu alas avohakkuulla"},"content":{"rendered":"\n

Tein taas laskelmia. Simuloin 4500 talousmetsien VMI-koealalle erilaisia hakkuuvaihtoehtoja 50 vuodeksi. Ensimm\u00e4isess\u00e4 simuloinnissa harvennukset olivat alaharvennuksia ja toisessa yl\u00e4harvennuksia. Kolmannessa simuloinnissa ei tehty lainkaan harvennushakkuita ja nelj\u00e4nness\u00e4 ei tehty avohakkuita. Sen j\u00e4lkeen valitsin kustakin simuloinnista joka koealalle sen hakkuuohjelman, joka maksimoi nettonykyarvon 3 tai 5 prosentin korolla. Piirtelin tuloksista muutamia korrelaatiokuvia. Kaikki tulokset koskevat koko Suomen talousmetsi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 korrelaatiokuvassa (kuva 1) vaaka-akselilla on 10 vuoden avohakkuupinta-ala ja pystyakselilla tilavuuskasvun muutos t\u00e4m\u00e4n 10-vuotiskauden aikana. Positiivinen muutos tarkoittaa, ett\u00e4 kasvu paranee, ja negatiivinen muutos merkitsee kasvun heikkenemist\u00e4. Yleislinja on, ett\u00e4 tilavuuskasvu pienenee sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 enemm\u00e4n avohakataan. Korrelaatio on erityisen vahva ensimm\u00e4isell\u00e4 10-vuotiskaudella (isot pallerot kuvassa 1).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Avohakkuupinta-alan ja kasvun muutoksen v\u00e4linen korrelaatio. Eri v\u00e4rit tarkoittavat eri 10-vuotiskausia. Isommat pallerot ovat ensimm\u00e4isen 10-vuotiskauden tuloksia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvassa 2 on Suomen talousmetsien tilavuuskasvun riippuvuus avohakkuupinta-alasta kahden edellisen kymmenvuotiskauden aikana. Mit\u00e4 enemm\u00e4n on avohakattu kahtena edellisen\u00e4 vuosikymmenen\u00e4, sit\u00e4 pienempi on metsien tilavuuskasvu. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa korrelaatio on vahvin ensimm\u00e4isell\u00e4 20-vuotiskaudella (isot pallerot kuvassa 2). Toisellakin kaudella (avohakkuut vuosina 10\u201330, kasvu vuonna 30) negatiivinen korrelaatio on viel\u00e4 selv\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen korrelaatiota ei en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Avohakkuupinta-alan ja kasvun v\u00e4linen korrelaatio Suomen talousmetsiss\u00e4. Kasvu on laskettu kunkin 20-vuotiskauden lopussa. Kaudet ovat: vuodet 1-20, 11-30, 21-40 ja 31-50.  Eri v\u00e4rit tarkoittavat eri kausia. Isot pallerot ovat ensimm\u00e4isen kauden tuloksia ja avoimet punaiset ympyr\u00e4t toisen kauden tuloksia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On tietenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kasvu pienenee avohakkuussa. Negatiivinen vaikutus kest\u00e4\u00e4 siihen saakka, kunnes uuden taimikon tilavuuskasvu ylitt\u00e4\u00e4 hakkaamatta j\u00e4tetyn mets\u00e4n tilavuuskasvun. T\u00e4h\u00e4n menee kauan, jos avohakattu mets\u00e4 on nuori ja hyv\u00e4kasvuinen tai jos mets\u00e4 sijaitsee karulla kasvupaikalla tai pohjoisessa, jossa taimet kasvavat hitaasti (kuva 4). <\/p>\n\n\n\n

Arvioin vaikutuksen kestoaikaa piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 korrelaatiokuvan ensimm\u00e4isen 10-vuotiskauden avohakkuupinta-alan ja tulevan tilavuuskasvun v\u00e4lille. Kuvasta 3 selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikutus n\u00e4kyy viel\u00e4 30 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4kin. Suuret avohakkuupinta-alat pienent\u00e4v\u00e4t metsien kasvua siis 25\u201330 vuotta, vaikka laskelmassa oletin, ett\u00e4 avoaloille istutetut taimet kasvavat 15 % nopeammin kuin kasvumallit ennustavat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Ensimm\u00e4isen 10-vuotiskauden avohakkuupinta-alan korrelaatio tulevien ajankohtien tilavuuskasvun kanssa (tilavuuskasvu 10, 20, 30, 40 ja 50 vuoden kuluttua).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuva 4. Kymmenvuotias istutuskuusikko Kuusamossa. Sanottavaa tilavuuskasvua ei ole viel\u00e4 ollut eik\u00e4 tule olemaan pitk\u00e4\u00e4n aikaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tilavuuskasvu riippuu my\u00f6s siit\u00e4, paljonko metsiss\u00e4 on kasvavaa puustoa. Peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6 on, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n metsiss\u00e4 on biomassaa, sit\u00e4 enemm\u00e4n siell\u00e4 on tilavuuskasvua ja hiilensidontaa. Suomen mets\u00e4inventoinnin historiakin osoittaa t\u00e4m\u00e4n: sit\u00e4 mukaa kuin puuston kokonaistilavuus on suurentunut, metsien tilavuuskasvukin on parantunut. N\u00e4in voi olettaa tapahtuvat vastakin (kuva 5). Kun puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 suurenee, tilavuuskasvu paranee ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5. Puuston kokonaistilavuuden muutoksen ja kasvun muutoksen v\u00e4linen korrelaatio.  Eri v\u00e4rit tarkoittavat eri kymmenvuotiskausia. Isot pallerot ovat ensimm\u00e4isen 10-vuotiskauden tuloksia. Positiivinen muutos tarkoittaa runkopuun kokonaistilavuuden tai kasvun lis\u00e4yst\u00e4 ja negatiivinen v\u00e4hennyst\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kasvu riippuu my\u00f6s siit\u00e4, kuinka harvennukset tehd\u00e4\u00e4n. Laskelmassani yl\u00e4harvennus johti parempaan kasvuun kuin alaharvennus (kuva 6), mik\u00e4 ei ole ep\u00e4looginen tulos. Alaharvennus vastaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, jossa omenapuusta poimitaan raa\u2019at hedelm\u00e4t ja kyps\u00e4t j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kasvamaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6. Tilavuuskasvun riippuvuus puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ala- tai yl\u00e4harvennusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olen mittaillut puiden tilavuuskasvuja my\u00f6s omassa kuivan kankaan m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4ni Yl\u00e4myllyll\u00e4. Kuvan 7 tulokset koskevat kahta yl\u00e4harvennuksen j\u00e4lkeist\u00e4 5-vuotiskautta. Viiden vuoden tilavuuskasvu on muutettu korkoa korolle -periaatteella lasketuksi tilavuuskasvuprosentiksi (kuinka monta prosenttia tilavuus lis\u00e4\u00e4ntyy vuodessa). Mittaukset osoittavat, ett\u00e4 pienimm\u00e4t puut ovat tuottavimpia. Jos metsik\u00f6st\u00e4 poistettaisiin vaikkapa kolmannes tilavuudesta ala- tai yl\u00e4harvennuksena, kasvu olisi yl\u00e4harvennuksen j\u00e4lkeen selv\u00e4sti parempi. Eroa suurentaisi viel\u00e4 se, ett\u00e4 pienet puut hy\u00f6tyv\u00e4t isojen puiden poistosta selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin isot puut pienten puiden poistosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7. Tilavuuskasvuprosentin riippuvuus puun rinnankorkeusl\u00e4pimitasta kuivan kankaan m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen kuvat eiv\u00e4t osoita syy-seuraussuhteita, vaan ainoastaan korrelaatioita. Esimerkiksi nettonykyarvon maksimointi 5 %:n korolla johtaa sek\u00e4 suuriin avohakkuupinta-aloihin ett\u00e4 siihen, ett\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n pienen\u00e4 harvennushakkuiden avulla. Avohakkuukuvissa tuloksiin vaikuttaa siis my\u00f6s puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 niill\u00e4 mets\u00e4kuvioilla, joita ei avohakata. Syy-seuraussuhteet olisivat kuitenkin samansuuntaisia kuin t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen korrelaatiot.<\/p>\n\n\n\n

Korrelaatioiden lis\u00e4ksi tuloksista selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen talousmetsien vuotuinen tilavuuskasvu voitaisiin sopivia hakkuutapoja ja -m\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en suurentaa 120 miljoonaan kuutiometriin parissa vuosikymmeness\u00e4, vaikka mets\u00e4taloudessa maksimoitaisiin taloudellista kannattavuutta. Metsien t\u00e4m\u00e4nhetkinen kasvu voisi olla paljon suurempi, jos metsi\u00e4 olisi takavuosikymmenin\u00e4 k\u00e4sitelty toisin.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoituksen tulokset eiv\u00e4t luultavasti yll\u00e4t\u00e4 ter\u00e4v\u00e4p\u00e4ist\u00e4 mets\u00e4ammattilaista. Ilmeisi\u00e4 syit\u00e4 sille, miksi kuitenkin toimitaan puuntuotoksen kannalta ep\u00e4viisaasti, on useita:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Puun ostajat ja myyj\u00e4t toimivat lyhytn\u00e4k\u00f6isesti.  <\/li>\n\n\n\n
  • Taimien ja mets\u00e4nhoitopalvelujen kysynt\u00e4 v\u00e4henee, jos avohakkuut v\u00e4henev\u00e4t.<\/li>\n\n\n\n
  • Suomen biotalousstrategia. Risujen ker\u00e4\u00e4minen avohakkuilta bioenergiaksi v\u00e4henee, jos v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n avohakkuita.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Risujen ker\u00e4ilyyn liittyy se varjopuoli, ett\u00e4 risujen mukana mets\u00e4st\u00e4 vied\u00e4\u00e4n ravinteita. Runkopuun korjuuseen verrattuna ravinteita poistuu 2\u20134 kertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4, jos my\u00f6s oksat ja neulaset (lehdet) korjataan. Varttuneen kuusikon neulasissa ja oksissa on typpe\u00e4 100\u2013200 kg\/ha, fosforia 10\u201320 kg\/ha ja kaliumia 40\u2013100 kg\/ha. Typen poistuma on samaa luokkaa kuin typen lis\u00e4ys kangasmaan lannoituksessa.<\/p>\n\n\n\n

    Jos olet sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4t kasvavat liikaa, niin t\u00e4ss\u00e4 on resepti tilanteen korjaamiseksi:<\/p>\n\n\n\n

      \n
    1. Tee avohakkuita<\/li>\n\n\n\n
    2. Suurenna hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4<\/li>\n\n\n\n
    3. K\u00e4yt\u00e4 alaharvennusta<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

      Toimii varmasti!<\/p>\n\n\n\n

      Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Tein taas laskelmia. Simuloin 4500 talousmetsien VMI-koealalle erilaisia hakkuuvaihtoehtoja 50 vuodeksi. Ensimm\u00e4isess\u00e4 simuloinnissa harvennukset olivat alaharvennuksia ja toisessa yl\u00e4harvennuksia. Kolmannessa simuloinnissa ei tehty lainkaan harvennushakkuita ja nelj\u00e4nness\u00e4 ei tehty avohakkuita. Sen j\u00e4lkeen valitsin kustakin simuloinnista joka koealalle sen hakkuuohjelman, joka maksimoi nettonykyarvon 3 tai 5 prosentin korolla. Piirtelin tuloksista muutamia korrelaatiokuvia. Kaikki tulokset koskevat koko […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1855,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1846","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"acf":[],"yoast_head":"\nKasvu alas avohakkuulla - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kasvu alas avohakkuulla - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tein taas laskelmia. Simuloin 4500 talousmetsien VMI-koealalle erilaisia hakkuuvaihtoehtoja 50 vuodeksi. Ensimm\u00e4isess\u00e4 simuloinnissa harvennukset olivat alaharvennuksia ja toisessa yl\u00e4harvennuksia. Kolmannessa simuloinnissa ei tehty lainkaan harvennushakkuita ja nelj\u00e4nness\u00e4 ei tehty avohakkuita. Sen j\u00e4lkeen valitsin kustakin simuloinnista joka koealalle sen hakkuuohjelman, joka maksimoi nettonykyarvon 3 tai 5 prosentin korolla. Piirtelin tuloksista muutamia korrelaatiokuvia. Kaikki tulokset koskevat koko […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-04-06T09:28:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-04-06T18:17:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1001\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Kasvu alas avohakkuulla\",\"datePublished\":\"2026-04-06T09:28:53+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-06T18:17:30+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/\"},\"wordCount\":874,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg\",\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/\",\"name\":\"Kasvu alas avohakkuulla - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2026-04-06T09:28:53+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-06T18:17:30+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1001},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kasvu alas avohakkuulla\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kasvu alas avohakkuulla - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Kasvu alas avohakkuulla - Forest Issues","og_description":"Tein taas laskelmia. Simuloin 4500 talousmetsien VMI-koealalle erilaisia hakkuuvaihtoehtoja 50 vuodeksi. Ensimm\u00e4isess\u00e4 simuloinnissa harvennukset olivat alaharvennuksia ja toisessa yl\u00e4harvennuksia. Kolmannessa simuloinnissa ei tehty lainkaan harvennushakkuita ja nelj\u00e4nness\u00e4 ei tehty avohakkuita. Sen j\u00e4lkeen valitsin kustakin simuloinnista joka koealalle sen hakkuuohjelman, joka maksimoi nettonykyarvon 3 tai 5 prosentin korolla. Piirtelin tuloksista muutamia korrelaatiokuvia. Kaikki tulokset koskevat koko […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2026-04-06T09:28:53+00:00","article_modified_time":"2026-04-06T18:17:30+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1001,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Kasvu alas avohakkuulla","datePublished":"2026-04-06T09:28:53+00:00","dateModified":"2026-04-06T18:17:30+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/"},"wordCount":874,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg","inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/","name":"Kasvu alas avohakkuulla - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg","datePublished":"2026-04-06T09:28:53+00:00","dateModified":"2026-04-06T18:17:30+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/04\/60-featured-scaled.jpg","width":2560,"height":1001},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/04\/06\/kasvu-alas-avohakkuulla\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kasvu alas avohakkuulla"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1846","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1846"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1846\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1870,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1846\/revisions\/1870"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1846"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1846"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1846"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}