{"id":1801,"date":"2025-10-23T05:59:57","date_gmt":"2025-10-23T02:59:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1801"},"modified":"2025-11-02T12:30:46","modified_gmt":"2025-11-02T10:30:46","slug":"vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/","title":{"rendered":"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta"},"content":{"rendered":"\n

Monet mets\u00e4vaikuttajat luulevat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pienent\u00e4\u00e4 puuston kasvua 20 %. N\u00e4in v\u00e4itet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 avohakkuussa kasvu pys\u00e4htyy kuin sein\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kasvun vaihe kest\u00e4\u00e4 kasvupaikasta riippuen 10\u201330 vuotta. Avohakkuu merkitsee aina kasvutappiota siihen verrattuna, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 harvennetaan tai sit\u00e4 ei hakata lainkaan.<\/p>\n\n\n\n

Pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin analyysit <\/a> osoittavat, ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4talous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia, on kaikkia muita vaihtoehtoja (yl\u00e4harvennukset, jatkuva kasvatus, vapaan tyylin mets\u00e4talous) huonompi puuntuotoksessa, hiilensidonnassa ja taloudellisessa kannattavuudessa.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitys jatkuvan kasvatuksen huonosta kasvusta perustunee l\u00e4hinn\u00e4 ns. ERIKA-kokeisiin, joita on perustettu osin kituliaisiin varttuneisiin kuusikoihin. Tulkitsemalla mittauksia \u201dtietyll\u00e4 tavalla\u201d on luotu k\u00e4sitys, ett\u00e4 eri-ik\u00e4israkenteisten kuusikoiden kasvu olisi tasaik\u00e4iskuusikoiden kasvua huonompi. Eri-ik\u00e4iskuusikoista tehdyt kyseenalaiset tulkinnat on sitten sujuvasti yleistetty kaikkiin metsiin.<\/p>\n\n\n\n

Jos Suomen kaikissa metsiss\u00e4 siirrytt\u00e4isiin avohakkuuttomaan mets\u00e4talouteen, mets\u00e4t olisivat pitk\u00e4\u00e4n melko samanlaisia kuin nyt, ja eri-ik\u00e4isi\u00e4 kuusikoita olisi eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. Esimerkiksi minun kaikki mets\u00e4ni ovat jatkuvassa kasvatuksessa, mutta minulla ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eik\u00e4 l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 ainoatakaan eri-ik\u00e4israkenteista kuusikkoa. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tarkoittaa, ett\u00e4 hakkuiden ja luonnondynamiikan tuloksena syntyy monenlaisia metsikk\u00f6rakenteita, esimerkiksi kaksijaksoisia metsi\u00e4 ja kaikenlaista sekamelskaa tasaik\u00e4isen ja eri-ik\u00e4israkenteisen mets\u00e4n v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksi keino vertailujen tekemiseksi ovat kasvumallit, jotka toimivat monenlaisissa metsikk\u00f6rakenteissa. Bianchi ym. ovat testanneet<\/a> kolmea t\u00e4llaista mallia melko tuoreessa tutkimuksessaan. Testatuista malleista k\u00e4ytettiin nimityksi\u00e4 P2013<\/a>, P2021<\/a> ja B2023<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki mallit antoivat suhteellisen harhattomia ennusteita tasaik\u00e4isiss\u00e4, kaksijaksoisissa, eri-ik\u00e4isiss\u00e4 ja luonnontilaisissa metsiss\u00e4. Malli P2021 yliarvioi hieman kuusen kasvua testikoealojen mitattuun kasvuun verrattuna. Yliarviota oli sek\u00e4 tasa- ett\u00e4 erirakenteisissa metsik\u00f6iss\u00e4. Toisaalta, kun laskin n\u00e4ill\u00e4 kolmella mallilla Suomen metsien kasvun, malli P2021 oli l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Luken ilmoittamaa vuotuista tilavuuskasvua (103 milj. m3).\u00a0<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kolmella eri mallilla laskettu Suomen metsien kasvu. Talousmetsien kasvulaskelma perustuu 4500 talousmetsiss\u00e4 sijaitsevaan VMI-koealaan, ja suojelualueiden kasvu on arvio.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kolmesta mallista sopii eri mets\u00e4nkasvatusmenetelmien vertailuun. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen laskelmissa k\u00e4ytin Bianchin ja kumppaneiden mallia B2023. Laskelmat perustuvat noin 4500 talousmetsiss\u00e4 sijaitsevaan VMI-koealaan. B2023 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vain l\u00e4pimitan kasvumallin. Koska mets\u00e4n kehityksen simulointi tarvitsee lis\u00e4ksi puiden kuolemisen ja uusien puiden syntymisen ennustamista, otin puuttuvat mallit tutkimuksesta P2021.<\/p>\n\n\n\n

Tein laskelmia 50 vuodeksi. Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4n asetin erikseen Etel\u00e4-, Keski- ja Pohjois-Suomelle siten, ett\u00e4 se oli mahdollista hakata sek\u00e4 jatkuvapeitteisess\u00e4 ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa jokaisena vuonna, eik\u00e4 hakkuu johtanut siihen, ett\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4htisi pienenem\u00e4\u00e4n. Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4ksi tuli 71,5 milj. m3 markkinapuuta (tukkipuu, kuitupuu ja energiaranka) vuodessa. T\u00e4ll\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4rajoitteella maksimoin taloudellista kannattavuutta (3 % korolla laskettua nettonykyarvoa).<\/p>\n\n\n\n

Tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden simuloinnissa harvennuksista 70 % simuloitiin alaharvennuksina, 10 % tasaharvennuksina (kaikkia l\u00e4pimittaluokkia harvennettiin yht\u00e4 voimakkaasti) ja 20 % yl\u00e4harvennuksina. Istutuspuiden oletettiin kasvavan 15 % mallin ennustetta nopeammin. Yl\u00e4harvennuksen (jatkuvan kasvatuksen hakkuut ja muut yl\u00e4harvennukset) j\u00e4lkeen kasvuennustetta pienennettiin ensimm\u00e4isen\u00e4 5-vuotiskautena 10 % ja toisena kautena 5 %. Korjuukustannusten vaihtelu erilaisissa hakkuissa otettiin huomioon, ja yl\u00e4harvennusten aiheuttamia tuhoja pienpuustolle simuloitiin.<\/p>\n\n\n\n

Kun markkinapuuta hakattiin 71,5 milj. m3 vuodessa, puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 suureni reippaasti jatkuvassa kasvatuksessa mutta tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa vain v\u00e4h\u00e4n. Kasvu parani puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4n suurentuessa \u2013 mit\u00e4 enemm\u00e4n kasvavaa biomassaa, sit\u00e4 enemm\u00e4n kasvua. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 50 vuoden tilavuuskasvu oli jatkuvassa kasvatuksessa 7 % parempi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Markkinapuun (tukki, kuitu ja energiaranka) tilavuuden kehitys tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Talousmetsien tilavuuskasvu tasaik\u00e4ismets\u00e4taludessa ja jatkuvassa kasvatuksessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mets\u00e4nomistajan saama nettotulo oli jatkuvassa kasvatuksessa selv\u00e4sti suurempi kuin tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa, vaikka hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 oli sama. Ero selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 jatkuvassa kasvatuksessa hakataan arvokkaampia puutavaralajeja ja mets\u00e4nhoitokustannukset ovat pienemm\u00e4t. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen nettotulojen ero oli runsaat 300 milj. euroa vuodessa. Alaharvennusvoittoisessa tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa pit\u00e4ytyminen merkitsee siis 300 miljoonan euron vuotuista tappiota mets\u00e4nomistajille siihen verrattuna, ett\u00e4 metsi\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4isiin fiksusti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mets\u00e4nomistajien saama vuotuinen nettotulo tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Markkinapuun hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 71,5 milj. m3\/v tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden hiilinielu oli vaatimaton 8,4 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalentteja vuodessa. Suomen vuotuisen hiilinielun tavoitetaso on noin 30 milj. tonnia CO2-ekv. Jatkuvalla kasvatuksella hiilinielu voimistuisi noin 20 milj. tonnilla vuodessa, eik\u00e4 nielutavoitteen saavuttaminen olisi ongelma.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vuotuinen hiilinielu tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa (negatiivinen arvo merkitsee hiilinielua).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen laskelma perustuu kasvumalliin, jonka Luken tutkijat (Simone Bianchi, Jouni Siipilehto, Jaakko Repola, Pentti Niemist\u00f6, Kari Korhonen, Mikko Peltoniemi, Hannu Salminen ja Jari Hynynen) toteavat soveltuvan erilaisten metsikk\u00f6rakenteiden kasvun ennustukseen. Laskelman mukaan jatkuva kasvatus peittoaa l\u00e4hes joka suhteessa tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden. Tulos on sama, joka on saatu aiemmin tieteellisesti vertaisarvioiduissa tutkimuksissa. Tulos ei siis ole uusi.<\/p>\n\n\n\n

Her\u00e4\u00e4kin kysymys, miksi tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta puolustetaan ja edistet\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin varsin voimaper\u00e4isesti. Yksi esimerkki edist\u00e4misest\u00e4 on Mets\u00e4\u00e4n.fi-palvelu, joka tuputtaa mets\u00e4nomistajille tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta, vaikka se yleens\u00e4 johtaa taloudellisiin menetyksiin jatkuvaan kasvatukseen verrattuna. <\/p>\n\n\n\n

Tasaik\u00e4ismets\u00e4talous tuottaa enemm\u00e4n tuloja taimitarhoille, mets\u00e4nhoitoyhdistyksille ja mets\u00e4palveluyrityksille, ja enemm\u00e4n kuitupuuta selluteollisuudelle, mutta mets\u00e4nomistajan tai luontoyst\u00e4v\u00e4n etuja se ei palvele. Tasaik\u00e4ismets\u00e4talous ja nykyiset hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t johtavat mm. siihen, ett\u00e4 Suomi ei pysty t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia ilmastotavoitteitaan eik\u00e4 noudattamaan omaa ilmastolakiaan tai EU:n biodiversiteettistrategiaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuitupuun hakkuukertym\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tasaik\u00e4ismets\u00e4talous lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja kasvattaa sit\u00e4 kautta bruttokansantuotetta, jota jotkut pit\u00e4v\u00e4t hyvinvoinnin mittarina. Bruttokansantuote kuitenkin suurenee yht\u00e4 lailla turhasta ja hy\u00f6dyllisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. Sek\u00e4 vahinkojen aiheuttaminen ett\u00e4 niiden korjaaminen kasvattavat bruttokansantuotetta. Ojien kaivu suometsiin ja niiden tukkiminen kasvattavat molemmat bruttokansantuotetta samoin kuin hiekan lapiointi kasasta toiseen (jos siit\u00e4 saa palkkaa). Bruttokansantuotteen suhteen Suomen mets\u00e4taloudessa on siis hyvi\u00e4kin puolia, vaikka mets\u00e4nomistajat, virkistysk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t, luonto ja ilmasto k\u00e4rsiv\u00e4tkin.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monet mets\u00e4vaikuttajat luulevat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pienent\u00e4\u00e4 puuston kasvua 20 %. N\u00e4in v\u00e4itet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 avohakkuussa kasvu pys\u00e4htyy kuin sein\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kasvun vaihe kest\u00e4\u00e4 kasvupaikasta riippuen 10\u201330 vuotta. Avohakkuu merkitsee aina kasvutappiota siihen verrattuna, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 harvennetaan tai sit\u00e4 ei hakata lainkaan. Pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin analyysit osoittavat, ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4talous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia, […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1832,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1801","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"acf":[],"yoast_head":"\nVanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Monet mets\u00e4vaikuttajat luulevat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pienent\u00e4\u00e4 puuston kasvua 20 %. N\u00e4in v\u00e4itet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 avohakkuussa kasvu pys\u00e4htyy kuin sein\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kasvun vaihe kest\u00e4\u00e4 kasvupaikasta riippuen 10\u201330 vuotta. Avohakkuu merkitsee aina kasvutappiota siihen verrattuna, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 harvennetaan tai sit\u00e4 ei hakata lainkaan. Pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin analyysit osoittavat, ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4talous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-10-23T02:59:57+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-11-02T10:30:46+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1152\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta\",\"datePublished\":\"2025-10-23T02:59:57+00:00\",\"dateModified\":\"2025-11-02T10:30:46+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/\"},\"wordCount\":939,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg\",\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/\",\"name\":\"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2025-10-23T02:59:57+00:00\",\"dateModified\":\"2025-11-02T10:30:46+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1152},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta - Forest Issues","og_description":"Monet mets\u00e4vaikuttajat luulevat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pienent\u00e4\u00e4 puuston kasvua 20 %. N\u00e4in v\u00e4itet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 avohakkuussa kasvu pys\u00e4htyy kuin sein\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kasvun vaihe kest\u00e4\u00e4 kasvupaikasta riippuen 10\u201330 vuotta. Avohakkuu merkitsee aina kasvutappiota siihen verrattuna, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 harvennetaan tai sit\u00e4 ei hakata lainkaan. Pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin analyysit osoittavat, ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4talous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia, […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2025-10-23T02:59:57+00:00","article_modified_time":"2025-11-02T10:30:46+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1152,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta","datePublished":"2025-10-23T02:59:57+00:00","dateModified":"2025-11-02T10:30:46+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/"},"wordCount":939,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg","inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/","name":"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg","datePublished":"2025-10-23T02:59:57+00:00","dateModified":"2025-11-02T10:30:46+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/10\/IMG_20250924_133752-scaled.jpg","width":2560,"height":1152},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/10\/23\/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1801","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1801"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1801\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1828,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1801\/revisions\/1828"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1832"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1801"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1801"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1801"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}