{"id":1785,"date":"2025-05-28T10:47:30","date_gmt":"2025-05-28T07:47:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1785"},"modified":"2025-05-31T13:32:47","modified_gmt":"2025-05-31T10:32:47","slug":"hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/","title":{"rendered":"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe"},"content":{"rendered":"\n

Viime vuosien hiilinielukeskustelussa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 seuraavat vaiheet:<\/p>\n\n\n\n

1 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat valtava hiilinielu<\/p>\n\n\n\n

2 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat hiilinielu<\/p>\n\n\n\n

3 Hiilinielut on laskettu v\u00e4\u00e4rin<\/p>\n\n\n\n

Kun hiilinielut pieneniv\u00e4t hakkuiden seurauksena alle Suomen tavoitetason, mets\u00e4alan lehdiss\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 muistutettiin, ett\u00e4 mets\u00e4t ovat edelleen hiilinielu. Kun t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa, on siirrytty vaiheeseen kolme, jossa hiilinielulaskelmista yritet\u00e4\u00e4n ep\u00e4toivoisesti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ep\u00e4kohtia, joiden perusteella laskelmat voitaisiin kyseenalaistaa. Verbaaliakrobatian keinoin yritet\u00e4\u00e4n pyyhki\u00e4 osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 olemattomiin tai polkaista tyhj\u00e4st\u00e4 uusia nieluja.<\/p>\n\n\n\n

Lehdiss\u00e4 on kirjoitettu esimerkiksi, ett\u00e4 mets\u00e4maan eli kuolleen orgaanisen aineksen hiilinielu olisi Suomessa aliarvio, koska se on pienempi kuin Ruotsissa. Ojitettujen turvemaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6laskentaa on kritisoitu mm. kommentoimalla, ett\u00e4 se ei ota huomioon vedenpinnan syvyytt\u00e4 ja puuston vaikutusta siihen, tai ett\u00e4 l\u00e4mpenev\u00e4n ilmaston vaikutus p\u00e4\u00e4st\u00f6arvioihin on liian suuri.<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4vin syy mets\u00e4nielujen pienenemiseen on se, ett\u00e4 metsien hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteessa biomassan kasvuun on suurentunut. Se on pienent\u00e4nyt nopeutta, jolla metsien hiilivarastot suurenevat. Kirjoittelun uusi vaihe k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 huomion nieluh\u00e4vikin juurisyyst\u00e4 muihin, ep\u00e4olennaisiin seikkoihin. <\/p>\n\n\n\n

Olen arvioinut<\/a>, ett\u00e4 luonnontilaisessa mets\u00e4ss\u00e4 olisi Keski-Suomessa 350 tonnia alkuainehiilt\u00e4 hehtaarilla, kun sit\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkisiss\u00e4 hoitometsiss\u00e4 on vain noin 130 tonnia, kun my\u00f6s puutuotteiden hiilivarastot otetaan huomioon. Erotus (220 tonnia per ha) on hiilidioksidina ilmakeh\u00e4ss\u00e4 maapalloa l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Talousmets\u00e4n ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 vaikutus jatkuu niin kauan kuin metsi\u00e4 hoidetaan. Hoidon lopettamisen j\u00e4lkeenkin kest\u00e4\u00e4 viel\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sata vuotta, jotta hiilivarastot palautuvat luonnonmetsien tasolle.<\/p>\n\n\n\n

Ajatusharhoja on synnytt\u00e4nyt se, ett\u00e4 Suomen talousmetsien hiilivarastot ovat takavuosikymmenin\u00e4 suurentuneet jatkuvasti ja mets\u00e4t ovat sen vuoksi olleet hiilinieluja. T\u00e4m\u00e4 on julistettu metsien hoidon ansioksi, mist\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nielut voidaan palauttaa hoitamalla metsi\u00e4 entist\u00e4 ahkerammin. Suurin syy takavuosien suuriin mets\u00e4nieluihin on se, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat perin v\u00e4hiin hakatut mets\u00e4varat, eiv\u00e4tk\u00e4 suinkaan luonnontilaiset mets\u00e4t. Nieluvaikutuksen ja hiilivarastojen kasvun selitykseksi riitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat olleet pienempi\u00e4 kuin metsien kasvu. Mets\u00e4talouden Ilmastohy\u00f6dyist\u00e4 puhuminen on kyseenalaista, kun metsiin sidotaan takaisin hiilt\u00e4, joka on aiemmin vapautettu ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki hakkuut pienent\u00e4v\u00e4t hiilinielua ja hiilivarastoja, samoin taimikonhoito. Kun el\u00e4v\u00e4 puu katkaistaan, se muuttuu hiilinielusta hiilen l\u00e4hteeksi. Ep\u00e4edullisen vaikutuksen kesto riippuu hakkuun voimakkuudesta ja metsik\u00f6n i\u00e4st\u00e4. Asiaan vaikuttaa my\u00f6s se, kuinka hyvi\u00e4 hiilivarastoja puutuotteet ovat kuolleisiin puihin verrattuna. Nykyisell\u00e4 puunk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 hakkuu johtaa kiihdytettyyn hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6\u00f6n siihen verrattuna, ett\u00e4 puut j\u00e4tett\u00e4isiin metsiin kuolemaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa 1 on laskelma istutusmets\u00e4n hiilivarastojen kehittymisest\u00e4, kun puutuotteet ovat suunnilleen samat kuin Suomessa nykyisin ja l\u00e4ht\u00f6kohtana on aiemmin mets\u00e4t\u00f6n maa. Molempien harvennushakkuiden seurauksena hiilivarastot (puusto, kuollut orgaaninen aines eli \u201dmaa\u201d ja tuotteet yhteens\u00e4) pienenee siihen verrattuna, ett\u00e4 mets\u00e4n annettaisiin kasvaa ilman hakkuita. Erotus (kuvassa nimell\u00e4 hiilivelka) siirtyy ilmakeh\u00e4\u00e4n maapalloa l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Puiden yhteytt\u00e4misen tuloksena syntyneiden hiilivarastojen kehitys istutusmets\u00e4ss\u00e4, kun kiertoajan kuluessa tehd\u00e4\u00e4n kaksi harvennusta. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kyseisess\u00e4 metsik\u00f6ss\u00e4 hiilensidonnan kannalta optimaalista olisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 harvennushakkuut tekem\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 se johtaisi puiden kuolemiseen. P\u00e4\u00e4tehakkuu tulisi tehd\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa, kun kasvatuksen jatkaminen alkaa pienent\u00e4\u00e4 kiertoajan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hiilivarastoa (pisteviiva kuvassa 2). Kuvassa 2 hiilensidonnan kannalta optimaalinen kiertoaika olisi runsaat 230 vuotta, vaikka puuston hiilivarasto saavuttaa maksiminsa jo 110 vuoden i\u00e4ll\u00e4. Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenisi alle nelj\u00e4nnekseen kuvan 1 hakkuuohjelmasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Istutusmets\u00e4n optimaalinen hakkuuohjelma, kun maksimoidaan hiilensidontaa (puustoon, kuolleeseen ainekseen ja puutuotteisiin). Laskelma on tehty oletuksella, ett\u00e4 metsikk\u00f6 ei taimetu luontaisesti.  Keskiarvo tarkoittaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hiilivarastoa tiettyyn vuoteen menness\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan 2 laskelma on tehty olettamalla, ett\u00e4 istutusmets\u00e4 ei uudistu luontaisesti eli kuolleiden puiden tilalle ei synny luontaista t\u00e4ydennyst\u00e4. Jos mets\u00e4 uudistuu itsest\u00e4\u00e4n, niin kuin yleens\u00e4 tapahtuu, p\u00e4\u00e4tehakkuuta tulee lyk\u00e4t\u00e4 edelleen, ja kenties mets\u00e4 kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 luonnontilaan. Hakkuu tulee kysymykseen, jos puista voidaan valmistaa tuotteita, joissa hiili s\u00e4ilyy paremmin kuin mets\u00e4\u00e4n kuolleissa puissa. N\u00e4inh\u00e4n Suomessa ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole, mink\u00e4 vuoksi hiilinielun maksimointi johtaa yleens\u00e4 hakkuiden lopettamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ojitettujen suometsien hiililaskentaa on kritisoitu mm. v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 laskentamallien l\u00e4mp\u00f6tilariippuvuus on liian voimakas ja ett\u00e4 vedenpinnan syvyytt\u00e4 ei ole otettu huomioon. On jopa toivorikkaasti julistettu, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t lasketaan v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n\n\n\n

Suometsien maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on laskettu Suomessa usealla eri tavalla. Tulevaisuuden skenaarioanalyyseiss\u00e4 laskelmat tehd\u00e4\u00e4n eri tavalla kuin kasvihuonekaasuinventaariossa. Esimerkiksi Monsu-ohjelmistossa, jota on k\u00e4ytetty useissa skenaariotutkimuksissa, lasketaan vedenpinnan syvyys (hapellisen turvekerroksen paksuus) ja oletetaan, ett\u00e4 vain hapellinen turvekerros hajoaa.<\/p>\n\n\n\n

Joissakin tutkimuksissa hapellisen turvekerroksen hajoamista on simuloitu Yasso-mallilla. Uusimmissa ohjelmistoversioissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Minkkisen ja Ojasen malleja, joilla voi laskea erikseen eri kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi) p\u00e4\u00e4st\u00f6t (kuva 3). Olennainen ja usein ainoa selitt\u00e4j\u00e4 on turvemaamets\u00e4n viljavuuden lis\u00e4ksi pohjaveden pinnan syvyys. Se lasketaan Sarkkolan mallilla, joka ottaa huomioon puuston haihdutuksen, sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n, leveysasteen ja ojien syvyyden. Malleissa ei ole l\u00e4mp\u00f6tilariippuvuutta (leveysasteen lis\u00e4ksi).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Viljavien turvemaametsien maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t Minkkisen ja Ojasen malleilla laskettuna. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 puuston tilavuus lis\u00e4\u00e4 haihduntaa, mik\u00e4 alentaa vedenpintaa ja lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvassa 4 on tuloksia koko Suomea koskevasta hakkuulaskelmasta, joka perustuu 4500 VMI-koealan otokseen. Laskelmassa maksimoidaan nettonykyarvoa sill\u00e4 rajoituksella, ett\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 (tukki + kuitu + energiapuu) on joka vuosi sama (60, 70 tai 80 miljoonaa kuutiometri\u00e4). Minkkisen ja Ojasen mallit antavat ojitetuille suometsille saman suuruusluokan maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6n kuin mink\u00e4 Luke on ilmoittanut. Kuvasta 4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t hakkuut v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t suometsien maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, koska puuston haihdutus v\u00e4henee, jolloin hapellista turvetta on v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Eri menetelmill\u00e4 on siis saatu toisiaan tukevia tuloksia. Ruotsin raportoimat orgaanisten maiden maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat samaa luokkaa kuin Suomessa, vaikka ojitettuja soita on siell\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Kuvitelmat, ett\u00e4 ojitetut suomets\u00e4t eiv\u00e4t aiheuttaisi merkitt\u00e4vi\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ovat siis toiveajattelua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4. Monsu-ohjelmistolla lasketut ojitettujen turvemaametsien maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t CO2-ekvivalenteiksi muunnettuna.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On my\u00f6s kirjoiteltu, ett\u00e4 kivenn\u00e4ismaametsien maaper\u00e4n hiilinielua on Suomessa aliarvioitu, koska se on pienempi kuin Ruotsin raportoima luku. On esitetty ja toivottu, ett\u00e4 Suomessa k\u00e4ytetty Yasso-malli olisi jotenkin viallinen.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsissa mets\u00e4nielut ovat pienentyneet noin 60 miljoonasta 30 miljoonaan CO2-tonniin eli saman verran kuin Suomessa. Ruotsin raportoimat nielut ovat kuitenkin selv\u00e4sti suuremmat kuin Suomessa. Suurin ero Ruotsin hyv\u00e4ksi on kivenn\u00e4ismaiden maaper\u00e4nieluissa. Kun Suomen nielut ovat painuneet nollaan, maiden v\u00e4linen suhteellinen ero on muuttunut huimaksi, mist\u00e4 saadaan raflaavia otsikoita. Ruotsin ja Suomen nieluero on kuitenkin pysynyt ennallaan.  <\/p>\n\n\n\n

Ruotsin laskelmissa kivenn\u00e4ismaiden maaper\u00e4 (kuollut orgaaninen aines) on jatkuvasti yli 20 miljoonan CO2-tonnin hiilinielu. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa karkeasti sit\u00e4, ett\u00e4 kuolleen puuaineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy joka vuosi noin yhdell\u00e4 kuutiometrill\u00e4 per hehtaari. Viimeisen sadan vuoden aikana metsiin olisi kertynyt hakkuut\u00e4hdett\u00e4 ja muuta kuollutta ainesta 100 m3<\/sup>\/ha. Valokuvista p\u00e4\u00e4tellen Ruotsin metsiss\u00e4 ei kuitenkaan ole t\u00e4llaisia r\u00f6ykki\u00f6it\u00e4 hakkuut\u00e4hdett\u00e4 ja kuollutta puuta.<\/p>\n\n\n\n

Jotta mets\u00e4maa olisi jatkuvasti hiilinielu, kuollutta ainesta olisi tultava joka vuosi enemm\u00e4n kuin edellisen\u00e4 vuonna. Jos kuollutta ainesta syntyy joka vuosi saman verran (input), lahoamisen hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6 (output) saavuttaa jossakin vaiheessa vuotuisen lis\u00e4yksen, jolloin mets\u00e4maan hiilinielu on nolla (kuva 5). Jos siis Suomen tai Ruotsin metsi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pitki\u00e4 aikoja niin, ett\u00e4 metsien rakenne ja hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat suunnilleen vakiotasolla, mets\u00e4maan hiilinielu asettuu nollan paikkeille.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5. Nielulaskelma, jos vuotuinen kuollut aines (hakkuut\u00e4hteet, karike, kuollet puut) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tonnin hiilt\u00e4 ja kuolleen aineksen lahoamisnopeus on 5 % vuodessa. Laskelmassa oletetaan, ett\u00e4 vuonna 0 maassa ei ole kuollutta orgaanista ainesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvan 6 laskelma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nieluvaikutuksen, kun hakkuiden ja hakkuut\u00e4hteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ovat olleet vuosikymmeni\u00e4 vakiotasolla, mink\u00e4 j\u00e4lkeen hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suurennetaan pysyv\u00e4sti 30 %. Lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 hakkuut\u00e4hteist\u00e4 syntyy tilap\u00e4inen hiilinielu, joka kuitenkin pienenee joka vuosi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6. Hakkuut\u00e4hteiden hiilinielu, jos hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suurennetaan 30 %.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvat 5 ja 6 siis osoittavat, ett\u00e4 hakkuut\u00e4hteet eiv\u00e4t voi olla pysyv\u00e4 hiilinielu, ellei hakkuita lis\u00e4t\u00e4 joka vuosi hamaan tulevaisuuteen saakka. Mik\u00e4 tahansa j\u00e4rkev\u00e4 laskentatapa, Yasso-malli mukaan lukien, johtaa samaan tulokseen (kuva 7).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7. Hakkuut\u00e4hteiden lahoaminen kolmen eri laskentamallin mukaan. Lahoamisen vakionopeus on 5 % vuodessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jos hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja puutuotteiden valikoima pidet\u00e4\u00e4n vakiona, my\u00f6s puutuotteiden hiilinielu asettuu nollaan, koska lopulta ollaan tilanteessa, jossa vanhoja tuotteita hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n samaa vauhtia kuin uusia tehd\u00e4\u00e4n. Suomessa pitk\u00e4n ajan laskelmissa olennaisia muuttujia ovatkin ojitettujen turvemaametsien maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos ojitettujen turvemaametsien maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat 8 miljoonaa CO2-tonnia, sen kompensoimiseksi puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4n olisi lis\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4 noin 5,7 miljoona m3<\/sup> vuodessa. Jos halutaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 30 miljoonan CO2-tonnin nielutavoitteeseen, metsi\u00e4 tulisi hakata niin, ett\u00e4 puuston tilavuus lis\u00e4\u00e4ntyy joka vuosi runsaat 27 miljoonaa m3. T\u00e4m\u00e4nhetkinen puuston keskitilavuus on niin pieni (runsaat 100 m3<\/sup>\/ha), ett\u00e4 sataan vuoteen ei tarvitse kantaa huolta siit\u00e4, etteik\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntynyt puum\u00e4\u00e4r\u00e4 mahtuisi metsiin.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuosien hiilinielukeskustelussa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 seuraavat vaiheet: 1 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat valtava hiilinielu 2 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat hiilinielu 3 Hiilinielut on laskettu v\u00e4\u00e4rin Kun hiilinielut pieneniv\u00e4t hakkuiden seurauksena alle Suomen tavoitetason, mets\u00e4alan lehdiss\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 muistutettiin, ett\u00e4 mets\u00e4t ovat edelleen hiilinielu. Kun t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa, on siirrytty vaiheeseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1793,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1785","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"acf":[],"yoast_head":"\nHiilinielukeskustelun uusi vaihe - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Viime vuosien hiilinielukeskustelussa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 seuraavat vaiheet: 1 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat valtava hiilinielu 2 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat hiilinielu 3 Hiilinielut on laskettu v\u00e4\u00e4rin Kun hiilinielut pieneniv\u00e4t hakkuiden seurauksena alle Suomen tavoitetason, mets\u00e4alan lehdiss\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 muistutettiin, ett\u00e4 mets\u00e4t ovat edelleen hiilinielu. Kun t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa, on siirrytty vaiheeseen […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-05-28T07:47:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-05-31T10:32:47+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2447\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"892\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe\",\"datePublished\":\"2025-05-28T07:47:30+00:00\",\"dateModified\":\"2025-05-31T10:32:47+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/\"},\"wordCount\":1468,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg\",\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/\",\"name\":\"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg\",\"datePublished\":\"2025-05-28T07:47:30+00:00\",\"dateModified\":\"2025-05-31T10:32:47+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg\",\"width\":2447,\"height\":892},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe - Forest Issues","og_description":"Viime vuosien hiilinielukeskustelussa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 seuraavat vaiheet: 1 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat valtava hiilinielu 2 Suomen mets\u00e4t ja mets\u00e4talous ovat hiilinielu 3 Hiilinielut on laskettu v\u00e4\u00e4rin Kun hiilinielut pieneniv\u00e4t hakkuiden seurauksena alle Suomen tavoitetason, mets\u00e4alan lehdiss\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 muistutettiin, ett\u00e4 mets\u00e4t ovat edelleen hiilinielu. Kun t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa, on siirrytty vaiheeseen […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2025-05-28T07:47:30+00:00","article_modified_time":"2025-05-31T10:32:47+00:00","og_image":[{"width":2447,"height":892,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"8 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe","datePublished":"2025-05-28T07:47:30+00:00","dateModified":"2025-05-31T10:32:47+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/"},"wordCount":1468,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg","inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/","name":"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg","datePublished":"2025-05-28T07:47:30+00:00","dateModified":"2025-05-31T10:32:47+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/05\/FeaturedJyrava.jpg","width":2447,"height":892},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2025\/05\/28\/hiilinielukeskustelun-uusi-vaihe\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Hiilinielukeskustelun uusi vaihe"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1785"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1799,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1785\/revisions\/1799"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1793"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}