{"id":1737,"date":"2024-02-15T12:14:44","date_gmt":"2024-02-15T10:14:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1737"},"modified":"2024-02-16T08:42:01","modified_gmt":"2024-02-16T06:42:01","slug":"paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/","title":{"rendered":"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta?"},"content":{"rendered":"\n

Viime aikoina on luettu uutisia, ett\u00e4 metsi\u00e4 on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. T\u00e4m\u00e4n on arveltu olevan yksi syy sille, ett\u00e4 Suomen metsien kasvu on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten p\u00e4\u00e4ttelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen metsiss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Samalla on lis\u00e4\u00e4ntynyt puuston kasvu.  <\/p>\n\n\n\n

Onko kasvun ja puuntuotannon lis\u00e4\u00e4minen siis niin yksinkertaista, ett\u00e4 suurennetaan puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja pidet\u00e4\u00e4n mets\u00e4nhoidon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t muuten ennallaan. T\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseksi valitsin Mets\u00e4\u00e4n.fi-tietokannasta satunnaisen kunnan Etel\u00e4-Suomesta. Sen j\u00e4lkeen valitsin t\u00e4st\u00e4 kunnasta satunnaisesti kivenn\u00e4ismaan mets\u00e4kuvioita niin, ett\u00e4 kuvion valitsemistodenn\u00e4k\u00f6isyys riippui puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, eri kerroilla eri tavoin. Sain t\u00e4ll\u00e4 tavoin kokoon viisi 2500 hehtaarin otosta, joiden keskitilavuudet olivat 91, 144, 172, 207 ja 221 m3<\/sup>\/ha. Jokaisessa otoksessa oli tuoreita kankaita noin 1500 ha, lehtomaisia kankaita noin 500 ha ja kuivahkoja kankaita noin 500 ha.<\/p>\n\n\n\n

Tein kullekin otokselle tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden mets\u00e4suunnitelman 50 vuodeksi Monsu-ohjelmalla. Maksimoin kolmen prosentin korolla laskettua nettonykyarvoa sill\u00e4 rajoituksella, ett\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jokaisen 10-vuotiskauden lopussa t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin alussa. Puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 siis pidettiin koko 50 vuoden ajan alkuper\u00e4isell\u00e4 tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuotuinen nettokasvu (puiden kasvu v\u00e4hennettyn\u00e4 luonnonpoistumalla) 50 vuoden laskenta-aikana oli suurimmillaan, kun puuston keskitilavuus oli 207 m3<\/sup>\/ha (kuva 1). Jos siis kasvua halutaan maksimoida, etel\u00e4suomalaisen mets\u00e4n tulisi olla varsin runsaspuustoinen. Mets\u00e4nomistajan saamat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset nettotulot olivat sit\u00e4 suuremmat, mit\u00e4 enemm\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4 oli puuta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Etel\u00e4suomalaisen mets\u00e4n vuotuinen kasvu ja vuotuiset nettotulot keskim\u00e4\u00e4rin 50 vuoden aikana, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta ja puuston keskitilavuus pidet\u00e4\u00e4n lukemassa 91, 144, 172, 207 tai 221 m3<\/sup>\/ha.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mets\u00e4teollisuuden puunsaanti k\u00e4rsi selv\u00e4sti, kun keskipuusto oli alle 100 m3<\/sup>\/ha (kuva 2). Hakkuupoistuma maksimoitui, kun keskitilavuus oli 172 m3<\/sup>\/ha, mutta hakkuupoistuman erot olivat pieni\u00e4 keskitilavuuksien 144 ja 221 m3<\/sup>\/ha v\u00e4lill\u00e4. Tukin osuus hakkuupoistumasta suureni, kun mets\u00e4n keskitilavuus lis\u00e4\u00e4ntyi, mik\u00e4 yhdess\u00e4 pienenevien mets\u00e4nhoitomenojen kanssa selitti sen, ett\u00e4 mets\u00e4nomistajan saama nettotulo oli sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 enemm\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4 oli puuta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Etel\u00e4suomalaisen mets\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuotuinen hakkuupoistuma, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta ja puuston keskitilavuus pidet\u00e4\u00e4n lukemassa 91, 144, 172, 207 tai 221 m3<\/sup>\/ha.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 runsaspuustoisempana mets\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n sinne kertyy lahopuuta ja j\u00e4re\u00e4\u00e4 puustoa (kuva 3). Molemmat ovat eduksi monimuotoisuudelle, ja j\u00e4re\u00e4t puut parantavat lis\u00e4ksi mets\u00e4n virkistysarvoja. Suurentamalla mets\u00e4ns\u00e4 keskipuustoa mets\u00e4nomistaja voi paitsi lis\u00e4t\u00e4 tulojaan my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta ja parantaa mets\u00e4n maisema- ja ulkoiluarvoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Lahopuun ja j\u00e4re\u00e4n puun m\u00e4\u00e4r\u00e4 etel\u00e4suomalaisessa mets\u00e4ss\u00e4, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta ja puuston keskitilavuus pidet\u00e4\u00e4n lukemassa 91, 144, 172, 207 tai 221 m3<\/sup>\/ha.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kaikki. Runsaspuustoinen mets\u00e4 on my\u00f6s ilmaston kannalta paras. Ilmakeh\u00e4ss\u00e4 oleva hiilidioksidi l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 maapalloa ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Ilmastovaikutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 se, paljonko ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on hiilidioksidia. Mit\u00e4 enemm\u00e4n hiilt\u00e4 on mets\u00e4ss\u00e4, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sit\u00e4 on ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Metsien ilmastovaikutus on siis sit\u00e4 parempi, mit\u00e4 suurempi on mets\u00e4n hiilivarasto.<\/p>\n\n\n\n

Runsaspuustoisen mets\u00e4n el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 biomassassa on paljon hiilt\u00e4 (kuva 4, Puut). My\u00f6s mets\u00e4maan hiilivarasto suurenee, kun puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. Koska tukin hakkuupoistuma suurenee puuston keskitilavuuden suurentuessa, runsaspuustoiset mets\u00e4t mahdollistavat my\u00f6s puutuotteiden hiilivaraston suurentamisen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4. Etel\u00e4suomalaisen mets\u00e4n hiilivarasto, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta ja puuston keskitilavuus pidet\u00e4\u00e4n lukemassa 91, 144, 172, 207 tai 221 m3<\/sup>\/ha. Maan hiili tarkoittaa puuer\u00e4ist\u00e4 kuollutta orgaanista ainesta.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mets\u00e4nomistaja voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen suurentamalla mets\u00e4ns\u00e4 hiilivarastoa. Nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6 on, ett\u00e4 yhden puukuutiometrin kasvattaminen poistaa ilmakeh\u00e4st\u00e4 yhden tonnin hiilidioksidia. Jos omistat mets\u00e4\u00e4 50 hehtaaria ja hoidat sit\u00e4 niin, ett\u00e4 puuston keskitilavuus lis\u00e4\u00e4ntyy vuodessa 1 m3<\/sup>\/ha, poistat ilmasta 50 tonnia hiilidioksidia vuodessa. T\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kompensoimaan 5-henkisen perheen hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t. Hyv\u00e4 juttu t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 hakkuutulot eiv\u00e4t pienene samassa mitassa, koska suurentunut puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 parantaa kasvua ja lis\u00e4\u00e4 tukin osuutta hakkuupoistumasta. Jos puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen tapahtuu osaksi kiertoaikaa pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4, my\u00f6s mets\u00e4nhoitomenot v\u00e4henev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

On yksi asia, joka ei yleens\u00e4 parane, kun puuston keskitilavuutta suurennetaan, nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4oman tuottavuus. P\u00e4\u00e4oman tuottavuus tarkoittaa puuston arvokasvua jaettuna puuston ja maapohjan yhteisell\u00e4 arvolla.  Kuvan 5 pylv\u00e4\u00e4t on laskettu olettamalla, ett\u00e4 maapohjan arvo (paljaan mets\u00e4maan arvo) on 2000 euroa\/ha.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5. P\u00e4\u00e4oman tuottavuus etel\u00e4suomalaisessa mets\u00e4ss\u00e4, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta ja puuston keskitilavuus pidet\u00e4\u00e4n lukemassa 91, 144, 172, 207 tai 221 m3<\/sup>\/ha.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuva 5 osoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 kiinni oleva raham\u00e4\u00e4r\u00e4 tuottaa parhaiten, kun puusto on melko harvaa.  Liiallinen harventaminen alkaa kuitenkin loputa pienent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4oman tuottavuutta, koska paljaan maan arvolle ei saada en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 korkoa.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa 5 eiv\u00e4t ole mukana puun tuottamiseksi tehdyt investoinnit eli kuvasta ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4nhoito olisi kannattavinta keskitilavuudella 91 m3<\/sup>\/ha. Kun puuston keskitilavuus oli 91 m3<\/sup>\/ha, mets\u00e4nhoitomenot olivat laskelmassani 62 % suuremmat kuin keskitilavuudella 221 m3<\/sup>\/ha. Mets\u00e4 on sit\u00e4 kannattavampi sijoitus, mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4nhoidolla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n metsikk\u00f6rakenteisiin, joissa p\u00e4\u00e4oman tuottavuus on hyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4nviljelyinvestointi tuottaa Etel\u00e4-Suomessa 3\u20134 prosentin korkotuoton, poikkeustapauksissa 5 %. Mets\u00e4nhoitoon p\u00e4tee v\u00e4henev\u00e4n rajatuoton laki, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4 hoitaa, sit\u00e4 huonommin lis\u00e4hoito kannattaa. Toisaalta mets\u00e4n hoitaminen on hyv\u00e4\u00e4 liikuntaa. <\/p>\n\n\n\n

Kuva 5 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osoita, ett\u00e4 mets\u00e4sijoittajan kannattaa ostaa v\u00e4h\u00e4puustoista mets\u00e4\u00e4, sill\u00e4 v\u00e4h\u00e4puustoisessa ja nuoressa mets\u00e4ss\u00e4 hintapyynt\u00f6 suhteessa puiden arvoon on yleens\u00e4 korkeampi kuin runsaspuustoisessa mets\u00e4ss\u00e4. Jos mets\u00e4tila on hinnoiteltu arvioimalla tulevien nettotulojen nykyarvo, sijoittaja saa kaikissa tapauksissa sijoitukselleen sen koron, jolla hinta-arvio on laskettu.<\/p>\n\n\n\n

Puusto tuottaa parhaiten, kun puiden l\u00e4pimitta rinnankorkeudelta on 13\u201317 cm, koska t\u00e4m\u00e4n kokoiset puut kasvavat nopeasti ja puissa tapahtuu arvosiirtym\u00e4\u00e4 kuidusta tukiksi.  Taloudellisesti optimaalisessa hakkuussa metsikk\u00f6 palautetaan rakenteeseen, jossa 13\u201317-senttisi\u00e4 puita on paljon. Jos mets\u00e4ss\u00e4 on alikasvosta ja muuta pienpuustoa, se j\u00e4tet\u00e4\u00e4n hakkaamatta, koska n\u00e4ist\u00e4 puista tulee aikanaan 13\u201317-senttisi\u00e4 puita. Taloudellisesti ihanteellinen harvennushakkuu on yl\u00e4harvennus, jossa pienennet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 pohjapinta-alaa ett\u00e4 keskil\u00e4pimittaa (kuva 6). Mit\u00e4 useampia kertoja ihanteellinen hakkuu voidaan toistaa, sit\u00e4 paremmin mets\u00e4talous kannattaa. Erirakenteinen nuori mets\u00e4 on paras l\u00e4ht\u00f6kohta pitk\u00e4\u00e4n jatkuvalle hyv\u00e4lle tuottavuudelle (kuva 7).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6. Taloudellisesti optimaalinen tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden hakkuuohjelma, kun mets\u00e4 on erirakenteinen (esimerkiksi tuoreen kankaan m\u00e4nty-koivusekamets\u00e4, jossa on kuusialikasvosta).<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7. Oma palstani Uimaharjussa, jossa on meneill\u00e4\u00e4n nuoren mets\u00e4n viritt\u00e4mien hyv\u00e4\u00e4n taloudelliseen tuottavuuteen. Seuraavat hakkuut ovat yl\u00e4harvennuksia, joissa poistetaan j\u00e4reimpi\u00e4 tukkirunkoja. Alikasvoksen ja muun erirakenteisuuden ansiosta t\u00e4llainen hakkuu voidaan toistaa useita kertoja. P\u00e4\u00e4oman tuottavuus on useiden vuosikymmenien ajan yli 10 %.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4sijoittajan tulee siis luoda ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tuottavia metsikk\u00f6rakenteita mahdollisimman pienin kustannuksin. Vastuullinen sijoittaja tekee t\u00e4m\u00e4n niin, ett\u00e4 puuntuotannon haitalliset \u201dulkoisvaikutukset\u201d (sivuvaikutukset) minimoituvat, mik\u00e4 yleens\u00e4 tarkoittaa avohakkuun, maanmuokkauksen ja yksilajisten viljelymetsien v\u00e4lttely\u00e4. Viel\u00e4 vastuullisempi mets\u00e4sijoittaja tinkii jonkin verran p\u00e4\u00e4oman tuottavuudesta ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4ns\u00e4 j\u00e4reit\u00e4 puita ja lehtipuita. Lis\u00e4ksi h\u00e4n suurentaa mets\u00e4ns\u00e4 hiilivarastoa.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime aikoina on luettu uutisia, ett\u00e4 metsi\u00e4 on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. T\u00e4m\u00e4n on arveltu olevan yksi syy sille, ett\u00e4 Suomen metsien kasvu on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten p\u00e4\u00e4ttelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen metsiss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Samalla on lis\u00e4\u00e4ntynyt puuston kasvu.   Onko kasvun ja puuntuotannon lis\u00e4\u00e4minen […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1761,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[59,74,31,25,76],"class_list":["post-1737","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hakkuulaskelmat","tag-hiilinielut","tag-metsanhoitomenetelmat","tag-puuntuotos","tag-vastuullisuus"],"acf":[],"yoast_head":"\nPaljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Viime aikoina on luettu uutisia, ett\u00e4 metsi\u00e4 on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. T\u00e4m\u00e4n on arveltu olevan yksi syy sille, ett\u00e4 Suomen metsien kasvu on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten p\u00e4\u00e4ttelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen metsiss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Samalla on lis\u00e4\u00e4ntynyt puuston kasvu.   Onko kasvun ja puuntuotannon lis\u00e4\u00e4minen […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-02-15T10:14:44+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-02-16T06:42:01+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"903\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta?\",\"datePublished\":\"2024-02-15T10:14:44+00:00\",\"dateModified\":\"2024-02-16T06:42:01+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/\"},\"wordCount\":1175,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Hakkuulaskelmat\",\"Hiilinielut\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\",\"Puuntuotos\",\"Vastuullisuus\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/\",\"name\":\"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2024-02-15T10:14:44+00:00\",\"dateModified\":\"2024-02-16T06:42:01+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":903},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta? - Forest Issues","og_description":"Viime aikoina on luettu uutisia, ett\u00e4 metsi\u00e4 on avohakattu liian nuorina tai harvennettu liian harvaksi. T\u00e4m\u00e4n on arveltu olevan yksi syy sille, ett\u00e4 Suomen metsien kasvu on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun. Historiallista taustaa vasten p\u00e4\u00e4ttelyketju on uskottava. Viimeiset sata vuotta puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen metsiss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Samalla on lis\u00e4\u00e4ntynyt puuston kasvu.   Onko kasvun ja puuntuotannon lis\u00e4\u00e4minen […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2024-02-15T10:14:44+00:00","article_modified_time":"2024-02-16T06:42:01+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":903,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"7 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta?","datePublished":"2024-02-15T10:14:44+00:00","dateModified":"2024-02-16T06:42:01+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/"},"wordCount":1175,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg","keywords":["Hakkuulaskelmat","Hiilinielut","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t","Puuntuotos","Vastuullisuus"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/","name":"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg","datePublished":"2024-02-15T10:14:44+00:00","dateModified":"2024-02-16T06:42:01+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2024\/02\/Uimaharju-nuori-Ko-2023-scaled.jpg","width":2560,"height":903},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2024\/02\/15\/paljonko-metsassa-pitaa-olla-puuta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Paljonko mets\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla puuta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1737","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1737"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1737\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1781,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1737\/revisions\/1781"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1761"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1737"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1737"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1737"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}