{"id":1686,"date":"2023-12-04T14:19:23","date_gmt":"2023-12-04T12:19:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1686"},"modified":"2023-12-16T20:30:04","modified_gmt":"2023-12-16T18:30:04","slug":"paljonko-meilla-on-hiilivelkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/","title":{"rendered":"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa?"},"content":{"rendered":"\n

Mets\u00e4talous ja muu metsien k\u00e4ytt\u00f6 on johtanut siihen, ett\u00e4 metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Kyseess\u00e4 on mets\u00e4talouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 leijuu ilmassa hiilidioksidina, l\u00e4mmitt\u00e4en ilmastoa Suomessa ja muualla.<\/p>\n\n\n\n

Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehityst\u00e4 200 vuotta eteenp\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4en Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan. Oletuksena oli, ett\u00e4 simulointijakson lopussa mets\u00e4t ovat jotakuinkin luonnontilaisten metsien kaltaisia eli niiden hiilivarasto on sama kuin luonnontilaisissa metsiss\u00e4. Monsu simuloi puiden kasvun, kuolemisen ja syntymisen lis\u00e4ksi kuolleen orgaanisen aineksen dynamiikkaa. Kuolleen aineksen lahoamista simuloidaan Yasso-mallilla.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevassa kuvassa on koealojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hehtaarikohtainen hiilivarasto simuloinnin alussa ja lopussa. Alkutila kuvaa nykyisten talousmetsien hiilivarastoa. Luonnontilan ja nykyvaraston erotus on hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4, joka metsien talousk\u00e4yt\u00f6n seurauksena on siirtynyt metsist\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilivarasto luonnontilaisissa metsiss\u00e4 ja nykyisiss\u00e4 talousmetsiss\u00e4 Etel\u00e4-, Keski- ja Pohjois-Suomessa (ES, KS, PS). Mets\u00e4maan hiilivarasto (maan hiili) tarkoittaa kuollutta puuper\u00e4ist\u00e4 ainesta (turve ei ole mukana).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hiilivelkaa vastaava hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ilmastoa riippumatta siit\u00e4, kuinka nopeasti mets\u00e4t kasvavat tai kuinka paljon metsi\u00e4 lannoitetaan.  Olennaista ilmaston l\u00e4mpi\u00e4misess\u00e4 on se, paljonko ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on hiilidioksidia. Se v\u00e4henee vain, jos hiilt\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4st\u00e4 pysyv\u00e4sti muualle. Sit\u00e4 voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi suurentamalla metsien hiilivarastoja.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kirjoituksen virikkeens\u00e4 oli yleisesti toistettu hokema siit\u00e4, ett\u00e4 metsien ilmastovaikutus on parhaimmillaan, kun mets\u00e4t kasvavat hyvin. T\u00e4st\u00e4 taas vedet\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hakata, jotta ne s\u00e4ilyv\u00e4t nuorekkaina ja hyv\u00e4kasvuisina. Hokemaa toistelevat europarlamentaarikot, mets\u00e4professorit ja monet muutkin maurit. P\u00e4\u00e4ttelyketjusta unohtuu se tosiasia, ett\u00e4 hakkuu ja metsien k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttavat hiilivelkaa, joka l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ilmastoa joka ikinen p\u00e4iv\u00e4 ja vuosi.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4ttelyketju tuo mieleen (aivan v\u00e4kisin, vaikka ilke\u00e4mielinen ei saisi olla) h\u00f6lm\u00f6l\u00e4isten matonkudonnan. Hiilt\u00e4 p\u00e4\u00e4stell\u00e4\u00e4n ensin ilmakeh\u00e4\u00e4n, jotta sit\u00e4 voidaan sitoa takaisin. Metsien lannoituksessa tapahtuu sama, mutta eri j\u00e4rjestyksess\u00e4. Lannoituksella aikaansaatu kasvu hakataan yleens\u00e4 noin 10 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Hakkuun seurauksena l\u00e4hes kaikki lannoituksen avulla sidottu hiili vapautuu takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ojitetuilla soilla puuston hiilivarasto on suurentunut luonnontilaisiin soihin verrattuna. Ojitettujen soiden puusto onkin ollut hiilinielu usean vuosikymmenen ajan. Toisaalta ojitettujen soiden hapellinen turvekerros hajoaa ja on hiilen l\u00e4hde. Suometsien puuston hiilivarasto tuskin en\u00e4\u00e4 suurenee t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in. Turve kuitenkin jatkaa hajoamistaan niin kauan kuin turvetta on j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Voidaan my\u00f6s argumentoida, ett\u00e4 hakkuussahan siirret\u00e4\u00e4n hiilt\u00e4 metsist\u00e4 puutuotteisiin. Vuoden 2022 runkopuun hakkuupoistumasta tukin osuus oli 38.7 %. Noin puolet tukista eli 19.3 % rungon tilavuudesta (13 % hakattujen puiden koko biomassasta) valmistetaan sahatavaraksi. Muut puusta valmistetut tuotteet ovat huonoja hiilivarastoja. Suurin osa puun biomassasta poltetaan, jolloin sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 hiili vapautuu saman tien ilmakeh\u00e4\u00e4n. Tuotteiden lyhytik\u00e4isyydest\u00e4 seuraa, ett\u00e4 hakattu puu on huonompi hiilivarasto kuin mets\u00e4\u00e4n kuollut puu (blogi<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Yll\u00e4 olevasta kuvasta n\u00e4kyy, ett\u00e4 puutuotteiden hiilivarasto on hyvin pieni puustoon ja mets\u00e4maahan verrattuna, ja varaston muutokset ovat viel\u00e4 pienempi\u00e4. Tuotteiden hiilivarasto ei juuri suurene, vaikka tuotteita tehd\u00e4\u00e4n ahkerasti, sill\u00e4 vanhoja tuotteita hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n suunnilleen samaa tahtia kuin uusia valmistetaan. Puutuotteet ovat siis vaatimaton hiilinielu.<\/p>\n\n\n\n

Joillakin puutuotteilla on korvausvaikutuksia, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 fossiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puuta. Painopaperilla ei ole korvausvaikutuksia, ei ainakaan positiivisia. Paperin ja selluloosan valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Vaikka energia on monesti per\u00e4isin puusta, se kuitenkin lis\u00e4\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ellei paperia valmistettaisi, s\u00e4\u00e4styv\u00e4 energia voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4mmitykseen, jolloin kivihiilen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Puun k\u00e4ytt\u00f6 energiaksi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 mutta ei hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rakentamisessa puu korvaa ter\u00e4sbetonia. Puutalojen hiilijalanj\u00e4lki ei ole paljonkaan parempi kuin betonitalojen, jos otetaan huomioon puun k\u00e4yt\u00f6n vaikutus mets\u00e4n hiilinieluun ja betonitalojen pidempi k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4. Ter\u00e4ksen tuotannossa siirryt\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4\u00e4n energiaan ja sementin valmistustakin muokataan v\u00e4h\u00e4hiilisemp\u00e4\u00e4n suuntaan. Lis\u00e4ksi kehitell\u00e4\u00e4n betonielementtien kierr\u00e4tyst\u00e4 vanhoista rakennuksista uusiin rakennuksiin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n seurauksena voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 rakennuspuun korvausvaikutukset k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t positiivisista negatiivisiksi.<\/p>\n\n\n\n

Puupohjaiset pakkausmateriaalit korvaavat fossiilisia raaka-aineita, mik\u00e4 saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Mutta kun muistetaan hakkuiden negatiivinen vaikutus mets\u00e4nieluihin ja sellunkeiton suuri energiankulutus, viel\u00e4 pahvilaatikoitakin parempi ilmastoratkaisu olisi se, ett\u00e4 pakkauksia k\u00e4ytett\u00e4isiin v\u00e4hemm\u00e4n. EU yritt\u00e4\u00e4kin kehitt\u00e4\u00e4 keinoja, jotka hillitsev\u00e4t pakkailua (Yle<\/a>)<\/p>\n\n\n\n

Sitten on viel\u00e4 hiilivuoto, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jos puutuotteita ei tehd\u00e4 Suomessa, metsien hakkuut ja puutuotteiden valmistus siirtyv\u00e4t muihin maihin. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ei kuitenkaan t\u00e4smennet\u00e4, mihin maihin mets\u00e4teollisuus siirtyisi. Voidaan my\u00f6s kysy\u00e4, ett\u00e4 jos jossakin on runsaasti halua ja potentiaalia lis\u00e4t\u00e4 metsien hakkuita, niin miksi mets\u00e4teollisuus ei ole jo siirtynyt sinne.<\/p>\n\n\n\n

Puutuotteiden valikoimaa voidaan kehitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 tuotteet varastoivat nykyisi\u00e4 tuotteita suuremman osuuden hakattujen puiden hiilest\u00e4. Esimerkkej\u00e4 ovat mm. tuppeen sahattu lauta, hirsitalot ja erilaiset insin\u00f6\u00f6ripuutuotteet. On my\u00f6s mahdollista valmistaa tuotteita, joiden korvausvaikutukset ovat parempia kuin nykyisill\u00e4 massatuotteilla.<\/p>\n\n\n\n

Hirsim\u00f6kkej\u00e4 ei kuitenkaan ole mahdollista rakentaa niin paljon, ett\u00e4 niill\u00e4 olisi kovin merkitt\u00e4v\u00e4 rooli mets\u00e4talouden hiilivelan v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4, varsikin jos m\u00f6kkeihin halutaan asukkaat. Helpoin ja nopein tapa hiilivelan v\u00e4hent\u00e4miseksi onkin se, ett\u00e4 annetaan metsien kasvaa. Hiilenpoistokoneisto on jo olemassa, ja se toimii ja laajenee aivan itsest\u00e4\u00e4n, jopa silloinkin, kun mets\u00e4nhoitaja nukkuu.<\/p>\n\n\n\n

Ja sitten vastaus otsikon esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymykseen. Nykyisten talousmetsien hiilivelka on 4448 miljoonaa tonnia. Hiilidioksidiksi muutettuna se on 16312 miljoonaa tonnia, mik\u00e4 on 2913 tonnia yht\u00e4 suomalaista kohti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi suomalainen p\u00e4\u00e4stelee vuodessa noin 10 tonnia hiilidioksidia ilmakeh\u00e4\u00e4n. Jos suomalaisten kulutustottumuksissa ja Suomen hiilinielupolitiikassa tapahtuisi niin radikaali muutos, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4stelyn sijasta suomalainen postaisikin ilmakeh\u00e4st\u00e4 10 tonnia hiilidioksidia vuodessa (mik\u00e4 tosin ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4), hiilivelan takaisinmaksuun kuluisi aikaa 291 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iss\u00e4 luvuissa on mukana vain t\u00e4m\u00e4nhetkisten talousmetsien hiilivelka. Pellot, tiet ja muut rakennetut maat ovat suurimalta osaltaan entisi\u00e4 metsi\u00e4, joiden hiili on ilmakeh\u00e4ss\u00e4 maapalloa l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja maank\u00e4yt\u00f6n muutoksista johtuva hiilivelka on sen vuoksi paljon suurempi kuin edell\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ni luvut.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on sen verran murheellinen kirjoitus, ett\u00e4 loppuun on pakko keksi\u00e4 jotain positiivista. Positiivista on, ett\u00e4 jokainen voi vaikuttaa omilla toimillaan hiilivelkaan (lopeta paperilehden tilaus, sy\u00f6 pitsa ravintolassa, rakenna hirrest\u00e4). Mets\u00e4nomistaja voi k\u00e4sitell\u00e4 mets\u00e4\u00e4ns\u00e4 niin, ett\u00e4 sen hiilivarasto suurenee koko ajan. Yleens\u00e4 my\u00f6s puuston kasvu paranee. Olennaista t\u00e4ss\u00e4 pyrkimyksess\u00e4 on olla uskomatta sit\u00e4 suurta joukkoa \u201dasiantuntijoita\u201d, jotka sanovat, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hakata, jotta se hillitsee ilmastonmuutosta.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n\n\n\n

PS. Jos haluat kommentoida kirjoitusta somessa, voit tehd\u00e4 sen n\u00e4in: \u201dHirsim\u00f6kkej\u00e4 ja museomets\u00e4\u00e4, vain mennink\u00e4iset puuttuvat!\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4talous ja muu metsien k\u00e4ytt\u00f6 on johtanut siihen, ett\u00e4 metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Kyseess\u00e4 on mets\u00e4talouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 leijuu ilmassa hiilidioksidina, l\u00e4mmitt\u00e4en ilmastoa Suomessa ja muualla. Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehityst\u00e4 200 vuotta eteenp\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4en Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan. Oletuksena […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1692,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[11,9,76],"class_list":["post-1686","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hakkuu","tag-ilmastonmuutos","tag-vastuullisuus"],"acf":[],"yoast_head":"\nPaljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mets\u00e4talous ja muu metsien k\u00e4ytt\u00f6 on johtanut siihen, ett\u00e4 metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Kyseess\u00e4 on mets\u00e4talouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 leijuu ilmassa hiilidioksidina, l\u00e4mmitt\u00e4en ilmastoa Suomessa ja muualla. Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehityst\u00e4 200 vuotta eteenp\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4en Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan. Oletuksena […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-12-04T12:19:23+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-12-16T18:30:04+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1896\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa?\",\"datePublished\":\"2023-12-04T12:19:23+00:00\",\"dateModified\":\"2023-12-16T18:30:04+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/\"},\"wordCount\":1105,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\",\"Ilmastonmuutos\",\"Vastuullisuus\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/\",\"name\":\"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2023-12-04T12:19:23+00:00\",\"dateModified\":\"2023-12-16T18:30:04+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1896},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa? - Forest Issues","og_description":"Mets\u00e4talous ja muu metsien k\u00e4ytt\u00f6 on johtanut siihen, ett\u00e4 metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Kyseess\u00e4 on mets\u00e4talouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 leijuu ilmassa hiilidioksidina, l\u00e4mmitt\u00e4en ilmastoa Suomessa ja muualla. Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehityst\u00e4 200 vuotta eteenp\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4en Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan. Oletuksena […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2023-12-04T12:19:23+00:00","article_modified_time":"2023-12-16T18:30:04+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1896,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa?","datePublished":"2023-12-04T12:19:23+00:00","dateModified":"2023-12-16T18:30:04+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/"},"wordCount":1105,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg","keywords":["Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4","Ilmastonmuutos","Vastuullisuus"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/","name":"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg","datePublished":"2023-12-04T12:19:23+00:00","dateModified":"2023-12-16T18:30:04+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/12\/Harju-scaled.jpg","width":2560,"height":1896},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/12\/04\/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Paljonko meill\u00e4 on hiilivelkaa?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1686"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1723,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686\/revisions\/1723"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1692"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1686"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1686"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1686"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}