{"id":161,"date":"2019-01-10T16:11:51","date_gmt":"2019-01-10T14:11:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=161"},"modified":"2023-09-11T12:36:30","modified_gmt":"2023-09-11T09:36:30","slug":"mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu?"},"content":{"rendered":"\n

Kysymys on vaikea, ei tosin mets\u00e4ammattilaiselle, joka vastaa oikop\u00e4\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 parantunut kasvu johtuu hyv\u00e4st\u00e4 mets\u00e4nhoidosta. Tutkijan rooliin kuuluu kuitenkin hieman tutkiskella asioita. Suomen metsien kasvu on lis\u00e4\u00e4ntynyt vuoden 1970 lukemasta 57 milj. m3<\/sup> nykyiseen 107 miljoonaan kuutiometriin. Potentiaalisia kasvun lis\u00e4yksen selitt\u00e4ji\u00e4 on useita, mm. tuottavan mets\u00e4n pinta-alan lis\u00e4\u00e4ntyminen soiden ojituksen vuoksi, ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuneet muutokset, metsien rakenteen muutokset ja mets\u00e4nhoidon voimaper\u00e4ist\u00e4minen.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Monet tekij\u00e4t korreloivat vahvasti kasvun kanssa, mink\u00e4 vuoksi kasvunlis\u00e4ys voidaan selitt\u00e4\u00e4 monilla tekij\u00f6ill\u00e4, selitt\u00e4j\u00e4n mieltymyksist\u00e4 riippuen. Esimerkiksi keskil\u00e4mp\u00f6tila on suurentunut vuodesta 1970 parilla kolmella asteella (Linkki 1<\/a>)<\/span><\/span>, ilman hiilidioksidipitoisuus on noussut 20% ja typpilaskeuma on moninkertaistunut. Kaikki n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t ovat lis\u00e4nneet puuston kasvua. Haluttaessa voitaisiin tekaista malli, joka selitt\u00e4isi koko kasvunlis\u00e4yksen ilmastonmuutoksella ja saasteiden lannoitusvaikutuksella.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Vakavampiakin yrityksi\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 eri tekij\u00f6iden vaikutusta kasvunlis\u00e4ykseen on tehty (Tutkimus 1<\/a>). On laskettu, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t (l\u00e4mp\u00f6tilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousu, typpilaskeuma) selitt\u00e4v\u00e4t 37 % kivenn\u00e4ismaiden puustojen kasvunlis\u00e4yksest\u00e4 vuosien 1971\u20131975 ja 2006\u20132010 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Pohjois-Suomessa osuus on 45 %. Jos sama prosenttiluku p\u00e4tisi my\u00f6s soille ja koko jaksolle 1970\u20132017, ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksen kasvuvaikutukseksi tulisi 22 milj. m3<\/sup> (0.37 x (107-57) = 22). <\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Typpilaskeuman vaikutusta voidaan arvioida mm. Saram\u00e4en ja Kukkolan malleilla. Jos laskeuma on 2\u201310 kg typpe\u00e4 hehtaarille vuodessa, kasvuvaikutus on hyv\u00e4puustoisissa havumetsik\u00f6iss\u00e4 0.3\u20131.2 m3<\/sup>\/ha vuodessa. Jos hyv\u00e4puustoisia havumetsik\u00f6it\u00e4 on vaikkapa 7 miljoonaa hehtaaria, typpisaasteen aiheuttama kasvunlis\u00e4ys olisi 2.1\u20138.4 milj. m3<\/sup> vuodessa.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Vuotuinen l\u00e4mp\u00f6summa on suurentunut vuodesta 1970 noin 200 yksik\u00f6ll\u00e4 (Linkki 2<\/a>)<\/span><\/span>. Alkuper\u00e4siirtoihin perustuvilla malleilla (Tutkimus 2<\/a>) voidaan laskea, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 l\u00e4mpeneminen on lis\u00e4nnyt puiden kasvunopeutta Rovaniemen korkeudella 15 %, Kuopiossa 8 % ja etel\u00e4rannikolla 4%. Ekosysteemimalleilla taas voidaan arvioida, ett\u00e4 Etel\u00e4-Suomessa hiilidioksidipitoisuuden nousu lis\u00e4\u00e4 metsien kasvua yht\u00e4 paljon kuin ilmaston l\u00e4mpeneminen. Kasvu lis\u00e4\u00e4ntyy my\u00f6s Pohjois-Suomessa, mutta siell\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen osuus lis\u00e4kasvun selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on suurempi.<\/span><\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen ja lannoitusvaikutukset aiheuttavat kerrannaisvaikutuksia. Jos hakkuu pysyy vakiona, nopeutunut kasvu suurentaa puuston tilavuutta eli kasvavan biomassa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mik\u00e4 edelleen suurentaa kasvua. Voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6muutokset kerrannaisvaikutuksineen ovat lis\u00e4nneet metsien kasvua todella paljon.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Soiden kasvu on lis\u00e4\u00e4ntynyt vuodesta 1970 yli 10 miljoonalla kuutiometrill\u00e4, mik\u00e4 johtuu sek\u00e4 ojituksesta ja peruslannoituksista ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6muutoksista, mutta luultavasti kuitenkin p\u00e4\u00e4osin ojituksesta ja lannoituksesta. My\u00f6s kangasmaita on lannoitettu, mik\u00e4 on huippuvuosina lis\u00e4nnyt kasvua noin miljoonalla kuutiometrill\u00e4 (Tutkimus 1<\/a>), mutta keskim\u00e4\u00e4rin paljon v\u00e4hemm\u00e4n.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Metsien rakenteessa tapahtuneet muutokset ja mets\u00e4nhoidon voimaper\u00e4ist\u00e4minen selitt\u00e4v\u00e4t kasvunlis\u00e4yksest\u00e4 sen, mit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ja mets\u00e4pinta-alan suurentuminen eiv\u00e4t selit\u00e4. Olennaiset muutostrendit ovat puuston keskitilavuuden suurentuminen ja metsien nuorentuminen. Puulajikoostumus on muuttunut vuosikymmenten aikana varsin v\u00e4h\u00e4n. Puuston keskitilavuus on suurentunut vuoden 1970 arvosta 88 m3<\/sup>\/ha nykyiseen noin 110 m3<\/sup>\/ha. T\u00e4m\u00e4 on suurentanut tilavuuskasvua. Pienill\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4rill\u00e4 tilavuuskasvu on l\u00e4hes suorassa suhteessa puuston tilavuuteen.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

\"Puuston
Puuston tilavuuden suurentaminen suurentaa my\u00f6s tilavuuskasvua<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Metsien ik\u00e4luokkarakennetta on nuorennettu voimakkaasti. Ennen kaikkea Pohjois-Suomessa vanhojen metsien osuus on pienentynyt (Linkki 3<\/a>). Nykymetsien pinta-alasta suuri osa on sellaisissa puuston ik\u00e4- ja kokoluokissa, joissa kasvu on nopeaa. P\u00e4invastoin kuin mets\u00e4maan tai puuston keskitilavuuden kohdalla, ik\u00e4luokkarakenteen vaikutus ei kuitenkaan lis\u00e4\u00e4 suurinta kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti (selitys l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>). Kasvun kannalta optimaalista ik\u00e4luokkarakennetta ei ole mahdollista yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jatkuvasti, sill\u00e4 kaikki mets\u00e4t eiv\u00e4t voi olla koko ajan ik\u00e4luokassa, jossa kasvu on tapissa. Voi siis k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 ik\u00e4luokkajakauman tasoittuminen nykyiseen jakaumaan verrattuna alkaakin vaikuttaa pienent\u00e4v\u00e4sti metsien kasvuun.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Vihonviimeinen keino lis\u00e4t\u00e4 kasvua on mets\u00e4nhoidon voimaper\u00e4ist\u00e4minen (siis ei tehostaminen). Yleens\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan jalostettujen taimien istuttamista muokatuille avohakkuualueille, kasvatuslannoitusta ja kunnostusojitusta. N\u00e4ihin kaikkiin toimiin p\u00e4tee valitettavasti v\u00e4henev\u00e4n rajahy\u00f6dyn ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n rajahaitan laki: mit\u00e4 enemm\u00e4n mets\u00e4talouden intensiivisyytt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 pienempi kasvunlis\u00e4ys lis\u00e4panostuksella saadaan ja sit\u00e4 suuremmat haitat siit\u00e4 aiheutuvat. Voimaper\u00e4istyksen vaikutus nykyiseen kasvunlis\u00e4ykseen lienee viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen. On laskettu, ett\u00e4 realistinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 jalostettuja istutustaimia, apulantaa ja ojankaivua voisi l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 puuston vuotuiskasvua 5\u20136 milj. m3<\/sup> (Tutkimus 3<\/a>), mist\u00e4 kunnostusojitus selitt\u00e4isi 1 milj. m3<\/sup>, ja kivenn\u00e4ismaiden kasvatuslannoitus ja jalostettujen taimien istutus molemmat 2\u20133 milj. m3<\/sup>. <\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

\"Lannoituksella
Skenaariolaskelma mets\u00e4nhoidon voimaper\u00e4ist\u00e4misen vaikutuksesta Suomen metsien tilavuuskasvuun<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Karkea arvioni eri tekij\u00f6iden vaikutuksesta Suomen metsien tilavuuskasvun lis\u00e4ykseen vuosien 1970 ja 2018 v\u00e4lisen\u00e4 aikana on seuraava:    <\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Osa n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 suurinta kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kasvua pysyv\u00e4sti, ennen kaikkea mets\u00e4maan pinta-alan ja puuston keskitilavuuden pysyv\u00e4 suurentaminen. Osa tekij\u00f6ist\u00e4 taas on jo “k\u00e4ytetty loppuun” (puuston ik\u00e4luokkarakenteen nuorentaminen) ja osa (ilmastonmuutos) lis\u00e4\u00e4 kasvua vain v\u00e4liaikaisesti. Ilmaston l\u00e4mpeneminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s myrskytuhoja ja nopeuttaa taudinaiheuttajien ja tuhohy\u00f6nteisen levi\u00e4mist\u00e4. Kasvuhy\u00f6dyt saattavatkin k\u00e4\u00e4nty\u00e4 pian kasvutappioiksi. Ilman tuhovaikutustakin on laskettu, ett\u00e4 kasvua lis\u00e4\u00e4v\u00e4 vaikutus taittuu muutaman vuosikymmenen p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun veden puute rupeaa rajoittamaan kasvua.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

\"L\u00e4mp\u00f6tilan
Ilmaston muutoksen ennustettu vaikutus puiden kasvuun ilmastoskenaariossa RCP2.6 vuoden 2017 kasvuun verrattuna. Pisteviiva osoittaa vaikutuksen, kun my\u00f6s hiilidioksidipitoisuuden kohoaminen on otettu huomioon.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Helpoin konsti puuston kasvun lis\u00e4\u00e4miseksi olisi puuston tilavuuden kasvattaminen. Kasvavan biomassan lis\u00e4\u00e4miseksi ei tarvitsisi tehd\u00e4 muuta kuin hillit\u00e4 hieman hakkuita. <\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4suunnittelun professorina en malta olla lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 toinen erinomaisen halpa ja haitaton keino puuntuotoksen lis\u00e4\u00e4miseksi olisi nykyist\u00e4 parempi mets\u00e4suunnittelu. Kasvunlis\u00e4ys saataisiin aikaan sill\u00e4, ett\u00e4 hakkuut ja muut metsik\u00f6iden k\u00e4sittelyt tehd\u00e4\u00e4n oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

 <\/span><\/span>Timo Pukkala<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kysymys on vaikea, ei tosin mets\u00e4ammattilaiselle, joka vastaa oikop\u00e4\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 parantunut kasvu johtuu hyv\u00e4st\u00e4 mets\u00e4nhoidosta. Tutkijan rooliin kuuluu kuitenkin hieman tutkiskella asioita. Suomen metsien kasvu on lis\u00e4\u00e4ntynyt vuoden 1970 lukemasta 57 milj. m3 nykyiseen 107 miljoonaan kuutiometriin. Potentiaalisia kasvun lis\u00e4yksen selitt\u00e4ji\u00e4 on useita, mm. tuottavan mets\u00e4n pinta-alan lis\u00e4\u00e4ntyminen soiden ojituksen vuoksi, ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuneet muutokset, metsien […]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":157,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[9,31,57,51,25],"class_list":["post-161","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ilmastonmuutos","tag-metsanhoitomenetelmat","tag-metsasuunnittelu","tag-metsavarat","tag-puuntuotos"],"acf":[],"yoast_head":"\nMist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kysymys on vaikea, ei tosin mets\u00e4ammattilaiselle, joka vastaa oikop\u00e4\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 parantunut kasvu johtuu hyv\u00e4st\u00e4 mets\u00e4nhoidosta. Tutkijan rooliin kuuluu kuitenkin hieman tutkiskella asioita. Suomen metsien kasvu on lis\u00e4\u00e4ntynyt vuoden 1970 lukemasta 57 milj. m3 nykyiseen 107 miljoonaan kuutiometriin. Potentiaalisia kasvun lis\u00e4yksen selitt\u00e4ji\u00e4 on useita, mm. tuottavan mets\u00e4n pinta-alan lis\u00e4\u00e4ntyminen soiden ojituksen vuoksi, ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuneet muutokset, metsien […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2019-01-10T14:11:51+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:36:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest-1024x420.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1024\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"420\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu?\",\"datePublished\":\"2019-01-10T14:11:51+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:36:30+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/\"},\"wordCount\":916,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg\",\"keywords\":[\"Ilmastonmuutos\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\",\"Mets\u00e4suunnittelu\",\"Mets\u00e4varat\",\"Puuntuotos\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/\",\"name\":\"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg\",\"datePublished\":\"2019-01-10T14:11:51+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:36:30+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg\",\"width\":5312,\"height\":2178},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu? - Forest Issues","og_description":"Kysymys on vaikea, ei tosin mets\u00e4ammattilaiselle, joka vastaa oikop\u00e4\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 parantunut kasvu johtuu hyv\u00e4st\u00e4 mets\u00e4nhoidosta. Tutkijan rooliin kuuluu kuitenkin hieman tutkiskella asioita. Suomen metsien kasvu on lis\u00e4\u00e4ntynyt vuoden 1970 lukemasta 57 milj. m3 nykyiseen 107 miljoonaan kuutiometriin. Potentiaalisia kasvun lis\u00e4yksen selitt\u00e4ji\u00e4 on useita, mm. tuottavan mets\u00e4n pinta-alan lis\u00e4\u00e4ntyminen soiden ojituksen vuoksi, ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuneet muutokset, metsien […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2019-01-10T14:11:51+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:36:30+00:00","og_image":[{"width":1024,"height":420,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest-1024x420.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu?","datePublished":"2019-01-10T14:11:51+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:36:30+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/"},"wordCount":916,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg","keywords":["Ilmastonmuutos","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t","Mets\u00e4suunnittelu","Mets\u00e4varat","Puuntuotos"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/","name":"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg","datePublished":"2019-01-10T14:11:51+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:36:30+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2019\/01\/KiinaForest.jpg","width":5312,"height":2178},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2019\/01\/10\/mista-metsien-parantunut-kasvu-johtuu\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mist\u00e4 metsien parantunut kasvu johtuu?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=161"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1594,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions\/1594"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}