{"id":131,"date":"2018-12-02T15:34:49","date_gmt":"2018-12-02T13:34:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=131"},"modified":"2023-09-11T12:37:26","modified_gmt":"2023-09-11T09:37:26","slug":"vaarin-tulkittu-jalostushyoty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/","title":{"rendered":"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty"},"content":{"rendered":"\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"font-family: Calibri\"><span style=\"font-size: medium\"><span style=\"color: #000000\">Monet suomalaiset puuntuotantoskenaariot nojaavat vahvasti jalostushy\u00f6tyyn. N\u00e4iss\u00e4 skenaarioissa on tehty usein yksinkertaistavia ja virheellisi\u00e4 oletuksia. Jos esimerkiksi mitattu jalostushy\u00f6ty on ollut 20%, on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 Suomen metsien puuntuotosta voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 20%, jos kaikki mets\u00e4t perustettaisiin istuttamalla jalostettuja taimia. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4telty. On my\u00f6s p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 jalostetuin taimin perustettu viljelytaimikko tuottaa 20% enemm\u00e4n puuta kuin jatkuva kasvatus, koska jatkuvassa kasvatuksessa ei voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jalostushy\u00f6ty\u00e4. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 on virheellinen p\u00e4\u00e4ttelyketju.<span style=\"margin: 0px\">&nbsp; <\/span><\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">J\u00e4lkel\u00e4iskokeet osoittavat ainoastaan sen, kuinka paljon enemm\u00e4n jalostetuin taimin perustettu viljelytaimikko tuottaa maatiaistaimin istutettuun taimikkoon verrattuna, kun kaikki luonnontaimet raivataan pois. Jalostushy\u00f6dyst\u00e4 ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 istutustaimikon ja luontaisesti uudistetun mets\u00e4n kasvueroa eik\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden ja jatkuvan kasvatuksen kasvueroa.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Luonnontaimikoissa tehd\u00e4\u00e4n valintaa uudistusalueella, ja kasvamaan j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 parhaat taimet. Ne voivat kasvaa v\u00e4hemm\u00e4n, yht\u00e4 paljon tai enemm\u00e4n kuin jalostetuin taimin perustettu viljelytaimikko. Alla olevassa kuvassa on oletettu, ett\u00e4 maatiaistaimien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen pituuskasvu on 50 cm vuodessa ja pituuskasvun keskihajonta on 5 cm. Jalostetuilla taimilla pituuskasvu on 10 % parempi ja kasvun hajonta 10 % pienempi. Esimerkist\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 jalostettujen taimien keskikasvu ei ole yht\u00e4\u00e4n parempi kuin luontaisesti syntyneen taimikon kasvu, kun 10000 taimesta j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kasvamaan 2000 parasta. Kasvu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole parempi kuin maatiaistaimikossa, jossa kasvamaan on j\u00e4tetty istutustaimien (2000 kpl\/ha) ja luontaisen t\u00e4ydennyksen (3000 kpl\/ha) parhaimmisto.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-137 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"506\" height=\"906\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/Jalostushy\u00f6ty-1.gif\" alt=\"Taimien pituuskasvun jakauma, kun hehtaarilla kastaa 2000 jalostettua tainta tai kun luontaisesti syntyneen taimikon harvennuksessa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kasvamaan 2000 parasta tainta hehtaarille, tai kun kasvamaan j\u00e4tet\u00e4\u00e4n parhaat luontaiset ja parhaat istutetut taimet. Kasvamaan j\u00e4\u00e4vien taimien pituuskasvu on kaikissa tapauksissa suunnilleen sama. \" class=\"wp-image-137\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Luonnontaimien parhaimmisto voi kasvaa yht\u00e4 hyvin tai paremmin kuin jalostetuin taimin perustettu viljelymets\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">My\u00f6s jatkuvapeitteisess\u00e4 mets\u00e4taloudessa tapahtuu voimakasta valintaa. Puita syntyy paljon enemm\u00e4n kuin se m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka p\u00e4\u00e4see varttumaan ainespuun mittoihin. Kasvamaan valikoituvat vahvimmat yksil\u00f6t. Vahva on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 venyv\u00e4 k\u00e4site, joka tarkoittaa mm. varjon sietoa, kest\u00e4vyytt\u00e4 taudinaiheuttajia ja kuivuusjaksoja vastaan sek\u00e4 kyky\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n kasvuun, kun kasvutilaa vapautuu. <\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Filosofisempi kysymys on, voiko ihminen oikeasti parantaa (tai \u201djalostaa\u201d) puita, jotka ovat olleet luonnonvalinnan kourissa tuhansia vuosia. Varmaankin turvallisempaa olisi olettaa, ett\u00e4 joitakin ominaisuuksia voi kehitt\u00e4\u00e4 joidenkin toisten kustannuksella. Ne ominaisuudet, jotka ovat selviytymisen kannalta kriittisi\u00e4, lienev\u00e4t vaikeasti jalostettavia. Oksikkuuslaatu tai rungon suoruus eiv\u00e4t varmaankaan ole selviytymisen kannalta kriittisi\u00e4, joten niit\u00e4 voinee kehitt\u00e4\u00e4 ilman, ett\u00e4 jossain muussa menetet\u00e4\u00e4n kohtuuttomasti. T\u00e4m\u00e4 parannus onkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, kun vertaa nykyisi\u00e4 istutusm\u00e4nnikk\u00f6j\u00e4 ensimm\u00e4isiin, osuuskauppasiemenell\u00e4 perustettuihin m\u00e4nnik\u00f6ihin.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Kasvun \u201djalostaminen\u201d on jo pulmallisempi juttu, sill\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kasvua tarvitaan my\u00f6s selviytymisess\u00e4. J\u00e4lkel\u00e4iskokeet mittaavat kasvua nuorella i\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 ole tietoa siit\u00e4, tasaantuvatko kasvuerot my\u00f6hemmin. Kest\u00e4vyys erilaisia tuhoja ja taudinaiheuttajia vastaan on tulossa koko ajan t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi ominaisuudeksi, samoin laajan geneettisen vaihtelun s\u00e4ilytt\u00e4minen. Ne uhkat, joita tulevaisuuden metsik\u00f6t kohtaavat, ovat osittain uusia eli ne eiv\u00e4t ole vaikuttaneet puiden selviytymiseen j\u00e4lkel\u00e4iskokeissa.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Suurin osa j\u00e4lkel\u00e4iskokeiden tuloksista koskee m\u00e4nty\u00e4. Kuusen jalostushy\u00f6dyist\u00e4 on tarjolla perin niukasti tieteellisesti p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tietoa. Paikallaan olisi analyysi, johon ker\u00e4tt\u00e4isiin tiedot kakista j\u00e4lkel\u00e4iskokeista (ilman mit\u00e4\u00e4n valikointia), ja aineiston perusteella laskettaisiin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen jalostushy\u00f6ty ja kasvunlis\u00e4yksen tilastollinen luotettavuus maan eri osissa. T\u00e4t\u00e4 odotellessa olemme tilanteessa, jossa jalostushy\u00f6ty on pitk\u00e4lle uskon varainen asia.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">&nbsp;<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\" style=\"margin: 0px\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Timo Pukkala<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet suomalaiset puuntuotantoskenaariot nojaavat vahvasti jalostushy\u00f6tyyn. N\u00e4iss\u00e4 skenaarioissa on tehty usein yksinkertaistavia ja virheellisi\u00e4 oletuksia. Jos esimerkiksi mitattu jalostushy\u00f6ty on ollut 20%, on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 Suomen metsien puuntuotosta voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 20%, jos kaikki mets\u00e4t perustettaisiin istuttamalla jalostettuja taimia. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4telty. On my\u00f6s p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 jalostetuin taimin perustettu viljelytaimikko tuottaa 20% enemm\u00e4n puuta kuin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":336,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[43,31,25],"class_list":["post-131","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-jalostushyoty","tag-metsanhoitomenetelmat","tag-puuntuotos"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Monet suomalaiset puuntuotantoskenaariot nojaavat vahvasti jalostushy\u00f6tyyn. N\u00e4iss\u00e4 skenaarioissa on tehty usein yksinkertaistavia ja virheellisi\u00e4 oletuksia. Jos esimerkiksi mitattu jalostushy\u00f6ty on ollut 20%, on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 Suomen metsien puuntuotosta voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 20%, jos kaikki mets\u00e4t perustettaisiin istuttamalla jalostettuja taimia. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4telty. On my\u00f6s p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 jalostetuin taimin perustettu viljelytaimikko tuottaa 20% enemm\u00e4n puuta kuin [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-12-02T13:34:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:37:26+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1372\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty\",\"datePublished\":\"2018-12-02T13:34:49+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:37:26+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/\"},\"wordCount\":535,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Jalostushy\u00f6ty\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\",\"Puuntuotos\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/\",\"name\":\"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2018-12-02T13:34:49+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:37:26+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1372},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty - Forest Issues","og_description":"Monet suomalaiset puuntuotantoskenaariot nojaavat vahvasti jalostushy\u00f6tyyn. N\u00e4iss\u00e4 skenaarioissa on tehty usein yksinkertaistavia ja virheellisi\u00e4 oletuksia. Jos esimerkiksi mitattu jalostushy\u00f6ty on ollut 20%, on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 Suomen metsien puuntuotosta voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 20%, jos kaikki mets\u00e4t perustettaisiin istuttamalla jalostettuja taimia. T\u00e4m\u00e4 on v\u00e4\u00e4rin p\u00e4\u00e4telty. On my\u00f6s p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 jalostetuin taimin perustettu viljelytaimikko tuottaa 20% enemm\u00e4n puuta kuin [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2018-12-02T13:34:49+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:37:26+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1372,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop","Est. reading time":"3 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty","datePublished":"2018-12-02T13:34:49+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:37:26+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/"},"wordCount":535,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg","keywords":["Jalostushy\u00f6ty","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t","Puuntuotos"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/","name":"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg","datePublished":"2018-12-02T13:34:49+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:37:26+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/12\/RiisitunturiSmall-scaled.jpg","width":2560,"height":1372},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/12\/02\/vaarin-tulkittu-jalostushyoty\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"V\u00e4\u00e4rin tulkittu jalostushy\u00f6ty"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1596,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/1596"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}