{"id":1140,"date":"2023-02-18T14:41:23","date_gmt":"2023-02-18T12:41:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1140"},"modified":"2023-09-11T12:41:55","modified_gmt":"2023-09-11T09:41:55","slug":"kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/","title":{"rendered":"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta"},"content":{"rendered":"\n<p>M\u00e4nnyn ja muidenkin havupuiden tilavuuskasvu on suotuisissa oloissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Omissa tutkimuksissani on mm. selvinnyt, ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Pinus patula<\/em> ja <em>Pinus kesiya<\/em> -m\u00e4nnyt tuottavat Angolassa puuta 20 m3\/ha vuodessa (<a href=\"https:\/\/link.springer.com\/article\/10.1007\/s11676-012-0239-3\">tutkimus 1<\/a>)<\/li>\n\n\n\n<li><em>Pinus pseudostrobus<\/em> tuottaa Angolassa 35 m3\/ha vuodessa (<a href=\"https:\/\/link.springer.com\/article\/10.1007\/s11676-012-0239-3\">tutkimus 1<\/a>)<\/li>\n\n\n\n<li><em>Pinus radiata<\/em> -m\u00e4nty tuottaa Boliviassa parhaimmillaan puuta 25 m3\/ha vuodessa (<a href=\"https:\/\/link.springer.com\/article\/10.1007\/s13595-011-0162-3\">tutkimus 2<\/a>)<\/li>\n\n\n\n<li>Sambiassa <em>Pinus kesiya<\/em> -istutusten kest\u00e4v\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla 25 m3\/ha vuodessa (<a href=\"https:\/\/silvafennica.fi\/article\/5419\">tutkimus 3<\/a>)<\/li>\n\n\n\n<li><em>Cupressus lustanica<\/em> eli Lusitaanian sypressi voi tuottaa Etiopiassa puuta 16,6 m3\/ha vuodessa (<a href=\"https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/abs\/10.1080\/00128325.1993.11663181\">tutkimus 4<\/a>)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Toisaalta Suomessa puut pysyv\u00e4t elossa ja kerrytt\u00e4v\u00e4t hiilt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kuollut puuaines hajoaa Suomessa hitaammin kuin l\u00e4mpimiss\u00e4 maissa. Esimerkiksi Lapin m\u00e4nty saattaa el\u00e4\u00e4 500-vuotiaaksi, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se voi jatkaa kelomuotoisena hiilivarastona viel\u00e4 200\u2013300 vuotta. Mets\u00e4\u00e4n kuollut suurikokoinen havupuu on <a href=\"https:\/\/arvometsa.fi\/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua\/\">parempi hiilivarasto<\/a> kuin hakattu puu ja siit\u00e4 tehdyt tuotteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Her\u00e4\u00e4kin kysymys, pit\u00e4isik\u00f6 Suomen metsiss\u00e4 keskitty\u00e4 hiilen sidontaan ja tuottaa havusellu l\u00e4mpim\u00e4mmiss\u00e4 maissa? Periaatteessa kysymykseen on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastaus: puetaan kysymys optimointiongelman muotoon ja ratkaistaan optimointiongelma tietokoneella.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hankaluus on, ett\u00e4 kaikista paikoista ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa metsist\u00e4 ja niiden kasvusta. Niinp\u00e4 muotoilin ja ratkaisin hieman yksinkertaisemman ongelman. Otin Etel\u00e4-, Keski- ja Pohjois-Suomesta kustakin noin 1500 inventointikoealaa edustamaan n\u00e4iden alueiden metsi\u00e4. Sen j\u00e4lkeen otin Etel\u00e4-Suomen koealoista kopion niin, ett\u00e4 suurensin koealojen l\u00e4mp\u00f6summaa 200 vuorokausiasteella ja korotin kasvupaikkaluokkaa pyk\u00e4l\u00e4ll\u00e4. N\u00e4m\u00e4 koealat edustavat puun kasvulle suotuisaa, Etel\u00e4-Suomen kokoista aluetta. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4st\u00e4 alueesta nimityst\u00e4 L\u00e4mmin maa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sen j\u00e4lkeen tein Suomelle ja L\u00e4mpim\u00e4lle maalle optimointilaskelman, jossa maksimoin hiilen sidontaa sill\u00e4 rajoituksella, ett\u00e4 mets\u00e4st\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hakata joka vuosi 95 milj. m3 ainespuuta (tukkia ja kuitua). T\u00e4m\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 on selv\u00e4sti pienempi kuin suurin kest\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4, mink\u00e4 vuoksi hiilt\u00e4 on mahdollista sitoa puustoon ja siin\u00e4 sivussa mets\u00e4maahan. Laskelma antaa vastauksen kysymykseen, miss\u00e4 kannattaa hakata puuta ja miss\u00e4 sitoa hiilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Pienen alkuhaparoinnin j\u00e4lkeen hakkuut keskittyiv\u00e4t ensin Etel\u00e4-Suomeen ja sen j\u00e4lkeen L\u00e4mpim\u00e4\u00e4n maahan. 50 vuoden j\u00e4lkeen puolet hakkuukertym\u00e4st\u00e4 otettiin Etel\u00e4-Suomen kokoisesta L\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 maasta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-1143 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"864\" height=\"430\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/Sellu1.gif\" alt=\"\" class=\"wp-image-1143\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Optimaalinen hakkuiden jakaantuminen eri alueille, kun maksimoidaan hiilensidontaa sill\u00e4 rajoituksella, ett\u00e4 vuotuinen ainespuuhakkuu on 95 miljoonaa kuutiometri\u00e4. LM = L\u00e4mmin maa, ES = Etel\u00e4-Suomi, KS = Keski-Suomi, PS = Pohjois-Suomi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4n hiilivarastoa kasvatettiin aluksi muualla paitsi Etel\u00e4-Suomessa. Noin 50 vuoden j\u00e4lkeen L\u00e4mpim\u00e4n maan hiilivarastoa ei en\u00e4\u00e4 kasvatettu. Ainespuuhakkuut keskitettiin L\u00e4mpim\u00e4\u00e4n maahan, ja hiilen sitominen j\u00e4i Suomen metsien teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-1146 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"708\" height=\"358\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/Sellu2.gif\" alt=\"\" class=\"wp-image-1146\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hiilivaraston kehitys Suomessa ja L\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 maassa, kun vuotuinen ainespuuhakkuu on 95 miljoonaa kuutiometri\u00e4. Hiilivarasto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4n puuston, kuolleen puuper\u00e4isen orgaanisen aineksen ja puutuotteet. Turpeen hiilivarasto ei ole mukana.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Monen suomalaisen on vaikea niell\u00e4 tulosta, ett\u00e4 maailman pelastamiseksi Suomen metsiss\u00e4 pit\u00e4isi keskitty\u00e4 hiilivaraston kasvattamiseen. Nielemisvaikeuksista k\u00e4rsiv\u00e4t uskottelevat itselleen ja muille, ett\u00e4 jos n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n, hiilinielu tyrehtyy, puut kuolevat pystyyn ja mets\u00e4t muuttuvat hiilinielusta hiilen l\u00e4hteeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4kin asiaa voidaan onneksi selvitt\u00e4\u00e4 laskelmin. Alla olevassa kuvassa on Suomen metsien hiilivarastojen kehitys, jos metsi\u00e4 ei hakata lainkaan. Varastot jatkaisivat iloista kasvuaan viel\u00e4 ainakin 100 vuotta. Sen j\u00e4lkeen, kun el\u00e4v\u00e4n puuston hiilivaraston kasvunopeus alkaa hidastua, kuolleen orgaanisen aineksen (DOM) hiilivarasto suurenee viel\u00e4 nopeasti.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-1149 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"441\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/Sellu3.gif\" alt=\"\" class=\"wp-image-1149\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suomen metsien hiilivaraston kehitys ilman turvetta, jos hakkuut lopetettaisiin. DOM (dead organic material) tarkoittaa kuollutta orgaanista ainesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Hakkaamattomuuden suotuisa vaikutus k\u00e4y viel\u00e4 selvemmin ilmi alla olevasta kuvasta, johon on laskettu metsien vuotuisen hiilinielun kehitys CO2-tonneina, jos metsi\u00e4 ei hakata lainkaan. Metsien hiilinielu on viimeisten vuosien aikana pienentynyt noin 30 miljoonasta CO2-ekvivalenttitonnista noin 10 miljoonaan tonniin. Jos hakkuut lopetettaisiin, vuotuinen nielu hyp\u00e4ht\u00e4isi 125 miljoonaan CO2-tonniin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-1152 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"720\" height=\"421\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/Sellu4.gif\" alt=\"\" class=\"wp-image-1152\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Suomen metsien vuotuinen hiilinielu, jos hakkuut lopetetaan.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Hiilinielu on sama asia kuin nopeus, jolla mets\u00e4n synnytt\u00e4m\u00e4t hiilivarastot (puusto, mets\u00e4maa, puutuotteet) kasvavat. Varastot kasvavat nopeimmin, kun ei hakata, vaikka puutuotteiden hiilivarastot silloin supistuvatkin. Hiilinielu voimistuisi vuosi vuodelta vuoteen 2050 saakka, koska lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 puustobiomassa lis\u00e4\u00e4 biomassan kasvua. Jos metsi\u00e4 ei hakattaisi, nielu olisi viel\u00e4 100 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4kin kymmenkertainen metsien t\u00e4m\u00e4nhetkiseen hiilinieluun verrattuna.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen laskelmat perustuvat el\u00e4v\u00e4n puuston hiilidynamiikan osalta tavanomaisiin <a href=\"https:\/\/academic.oup.com\/forestry\/article\/94\/3\/333\/6172082\">kasvu<\/a>&#8211; ja <a href=\"https:\/\/www.silvafennica.fi\/article\/184\">biomassamalleihin<\/a>, ja kuolleen aineksen hiilidynamiikan osalta <a href=\"https:\/\/en.ilmatieteenlaitos.fi\/yasso\">Yasso15<\/a>-malliin. Laskelmassa k\u00e4ytetyt mallit eiv\u00e4t ota huomioon \u00e4killisten suurtuhojen mahdollisuutta, esimerkiksi mets\u00e4paloja. Mets\u00e4palossa palaa l\u00e4hinn\u00e4 oksia ja neulasia, eli valtaosa (85 %) puiden hiilivarastosta s\u00e4ilyy. Hiiltyneet kuolleet puut ovat kest\u00e4vi\u00e4 hiilivarastoja, sill\u00e4 hiilikerros suojaa puuta lahottajasieni\u00e4 vastaan. Palanut mets\u00e4 taimettuu nopeasti ja alkaa j\u00e4lleen toimia hiilen varastoinnin ohella hiilinieluna.<\/p>\n\n\n\n<p>Selvennyksen\u00e4 mainittakoon, ett\u00e4 kirjoituksessa ei kehoteta lopettamaan hakkuita Suomen metsiss\u00e4. Kirjoituksessa ainoastaan esitet\u00e4\u00e4n joitakin laskennallisia tuloksia. Lukijat voivat tehd\u00e4 tuloksista oikeita tai v\u00e4\u00e4ri\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, kukin mieltymystens\u00e4 ja taipumustensa mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>M\u00e4nnyn ja muidenkin havupuiden tilavuuskasvu on suotuisissa oloissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Omissa tutkimuksissani on mm. selvinnyt, ett\u00e4: Toisaalta Suomessa puut pysyv\u00e4t elossa ja kerrytt\u00e4v\u00e4t hiilt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kuollut puuaines hajoaa Suomessa hitaammin kuin l\u00e4mpimiss\u00e4 maissa. Esimerkiksi Lapin m\u00e4nty saattaa el\u00e4\u00e4 500-vuotiaaksi, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se voi jatkaa kelomuotoisena hiilivarastona viel\u00e4 200\u2013300 vuotta. Mets\u00e4\u00e4n kuollut suurikokoinen havupuu on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1155,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[11,74,9],"class_list":["post-1140","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hakkuu","tag-hiilinielut","tag-ilmastonmuutos"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"M\u00e4nnyn ja muidenkin havupuiden tilavuuskasvu on suotuisissa oloissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Omissa tutkimuksissani on mm. selvinnyt, ett\u00e4: Toisaalta Suomessa puut pysyv\u00e4t elossa ja kerrytt\u00e4v\u00e4t hiilt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kuollut puuaines hajoaa Suomessa hitaammin kuin l\u00e4mpimiss\u00e4 maissa. Esimerkiksi Lapin m\u00e4nty saattaa el\u00e4\u00e4 500-vuotiaaksi, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se voi jatkaa kelomuotoisena hiilivarastona viel\u00e4 200\u2013300 vuotta. Mets\u00e4\u00e4n kuollut suurikokoinen havupuu on [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-02-18T12:41:23+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:41:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1598\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta\",\"datePublished\":\"2023-02-18T12:41:23+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:41:55+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/\"},\"wordCount\":786,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\",\"Hiilinielut\",\"Ilmastonmuutos\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/\",\"name\":\"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2023-02-18T12:41:23+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:41:55+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1598},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta - Forest Issues","og_description":"M\u00e4nnyn ja muidenkin havupuiden tilavuuskasvu on suotuisissa oloissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Omissa tutkimuksissani on mm. selvinnyt, ett\u00e4: Toisaalta Suomessa puut pysyv\u00e4t elossa ja kerrytt\u00e4v\u00e4t hiilt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kuollut puuaines hajoaa Suomessa hitaammin kuin l\u00e4mpimiss\u00e4 maissa. Esimerkiksi Lapin m\u00e4nty saattaa el\u00e4\u00e4 500-vuotiaaksi, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se voi jatkaa kelomuotoisena hiilivarastona viel\u00e4 200\u2013300 vuotta. Mets\u00e4\u00e4n kuollut suurikokoinen havupuu on [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2023-02-18T12:41:23+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:41:55+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1598,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"4 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta","datePublished":"2023-02-18T12:41:23+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:41:55+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/"},"wordCount":786,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg","keywords":["Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4","Hiilinielut","Ilmastonmuutos"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/","name":"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg","datePublished":"2023-02-18T12:41:23+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:41:55+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/02\/SelluFeatured-scaled.jpg","width":2560,"height":1598},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/02\/18\/kannattaako-suomessa-kasvattaa-sellupuuta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1140"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1606,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140\/revisions\/1606"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}