{"id":1093,"date":"2023-01-23T18:10:50","date_gmt":"2023-01-23T16:10:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1093"},"modified":"2024-01-23T09:07:21","modified_gmt":"2024-01-23T07:07:21","slug":"kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/","title":{"rendered":"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Ihanteellisessa sahatavarassa vuosiluston paksuus on 1-1,5 mm, ja lustot ovat saman levyisi\u00e4 ytimest\u00e4 pintaan. Puuaineen tiheys maksimoituu millin lustoilla. Tiheys vaikuttaa ratkaisevasti puusta saatavaan sahatavaran lujuuteen. Lujuus puolestaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sahatavaran arvon.<\/p>\n\n\n\n

Pentti Hakkila laski laajojen aineistojen perusteella jo vuonna 1979, ett\u00e4 puuaineen tiheys on sit\u00e4 pienempi, mit\u00e4 nopeammin puu kasvaa (tutkimus l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>). Riippuvuus havaittiin m\u00e4nnyll\u00e4, kuusella ja koivulla.<\/p>\n\n\n\n

Jotta vuosiluston keskipaksuus olisi 1,5 milli\u00e4 tai v\u00e4hemm\u00e4n, 30 sentti\u00e4 paksun puun on oltava rinnankorkeudelta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 vuotta vanha. Jos 30 sentin l\u00e4pimitta saavutetaan nuoremmalla i\u00e4ll\u00e4, vuosilustot ovat liian paksuja. Laatupuun tuottamisessa tavoitteena ei saa olla nopea kasvu. Sen sijaan pit\u00e4isi pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 puu kasvaa hitaasti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Puuaineen tiheyden riippuvuus ajasta, joka k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 30-senttisen puun kasvattamiseen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sahatavaran lujuusluokan riippuvuus puuaineen tiheydest\u00e4. Yleisin lujuusluokka on 24 (merkint\u00e4 sahatavarassa C24), mihin riitt\u00e4\u00e4 puuaineen tiheys 420 kg\/m3. Vaativiin kohteisiin tarvitaan kuitenkin tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja lujempaa puuta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yksi tiheyteen vaikuttava tekij\u00e4 on kes\u00e4- ja kev\u00e4tpuun osuus. Kes\u00e4puun (vuosiluston tummempi osa) tiheys on kolminkertainen kev\u00e4tpuuhun (vuosiluston vaalea osa) verrattuna. Kev\u00e4tpuussa solujen sein\u00e4m\u00e4t ovat ohuita, jolloin niiss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n puukuituja ja selluloosaa. Nopea kasvu tarkoittaa yleens\u00e4 suurta kev\u00e4tpuun osuutta eli sit\u00e4, ett\u00e4 tuotetaan puukuitujen sijasta ilmaa.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisen mets\u00e4nhoidon ongelmana on puiden liian nopea kasvu nuorella i\u00e4ll\u00e4 (HS<\/a>). Kuusta, joka luonnostaan uudistuu alikasvoksena m\u00e4nnik\u00f6ihin ja koivikoihin, istutetaan avoaloille. Istutuskuusten kanssa kilpaileva lehtipuusto raivataan pois. Seurauksena on paksuja lustoja ja oksia sek\u00e4 voimakkaasti kapenevat vuosilustot, kun siirryt\u00e4\u00e4n puun ytimest\u00e4 puun pintaan.<\/p>\n\n\n\n

Jos kuusta kasvatettaisiin nuorella i\u00e4ll\u00e4 alikasvoksena luonnondynamiikkaa j\u00e4ljitellen, kasvu olisi aluksi hidasta mutta pysyisi vakaana pitk\u00e4\u00e4n. Luonnondynamiikassa kuusi saavuttaa v\u00e4hitellen vallitsevan latvuskerroksen, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 puun suureneva koko tai lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 puiden v\u00e4linen kilpailu alkaisi ohentaa vuosilustoja. Luonnonmets\u00e4 on yleens\u00e4 erirakenteinen, jossa suuret puut ovat harvassa ja kohtaavat v\u00e4h\u00e4n kilpailua. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vuosiluston paksuus voi s\u00e4ily\u00e4 tasaisena kauan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
M\u00e4ntyvaltaisen mets\u00e4n yl\u00e4harvennuksessa kasvamaan j\u00e4tettiin solakat lis\u00e4valtapuut. Seuraavissa hakkuissa saadaan laadukasta sahatukkia ja kenties my\u00f6s pylv\u00e4st\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Luonnonoloissa tasaik\u00e4isi\u00e4 m\u00e4nnik\u00f6it\u00e4 syntyy paikkoihin, joista myrskyt tai mets\u00e4palot ovat tuhonneet puuston. N\u00e4in syntyneet taimikot ovat tiheit\u00e4. Ravinteikkaimmilla mailla m\u00e4nty voi uudistua vanhojen puiden kuollessa tai kaatuessa vapautuneisiin aukkoihin tihein\u00e4 taimiryhmin\u00e4. Tiheikk\u00f6vaihe takaa ohuet lustot ja oksat, eli hyv\u00e4n puuaineen laadun. Nuori m\u00e4nnikk\u00f6 tai m\u00e4ntyryhm\u00e4 itseharvenee v\u00e4hitellen, mik\u00e4 mahdollistaa tasaisen l\u00e4pimitan kasvun puun varttuessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4(ni) kasvaa hyv\u00e4laatuista kuusta ja m\u00e4nty\u00e4. M\u00e4nty on hyv\u00e4\u00e4, koska se on syntynyt luontaisesti ja kasvanut nuorena tihe\u00e4n\u00e4. Kuusi on hyv\u00e4\u00e4, koska se kasvaa nuoruusvaiheensa alikasvoksena.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Karuilla kasvupaikoilla, joilla mets\u00e4 on harvaa, m\u00e4nty voi uudistua my\u00f6s varttuneen puuston alle. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa isojen puiden kilpailu pit\u00e4\u00e4 huolen siit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4nnyn taimien oksat ja lustot s\u00e4ilyv\u00e4t ohuina. Varttuneiden puiden v\u00e4hitt\u00e4inen kuoleminen tai hakkaaminen mahdollistaa sen, ett\u00e4 taimet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kasvamaan suuriksi puiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pohjoisen karuja m\u00e4nnik\u00f6it\u00e4 voi kasvattaa eri-ik\u00e4isen\u00e4. Ainoa toimenpide on se, ett\u00e4 isoja puita k\u00e4yd\u00e4\u00e4n hakkaamassa silloin t\u00e4ll\u00f6in. Tilip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei seuraa kulup\u00e4iv\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Noin 15\u201320 sisint\u00e4 vuosilustoa ovat ns. nuorpuuta. Nuorpuun kaikki ominaisuudet ovat selv\u00e4sti heikompia kuin muussa puussa. Puusyyt eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole rungon suuntaisia vaan vinossa, mik\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 nuorpuuta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 lankku tai lauta kieroilee ja halkeilee, varsinkin jos puutavara on m\u00e4nty\u00e4. Nuorpuuta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n sahatavaran lujuus on heikko.<\/p>\n\n\n\n

Nuorpuun m\u00e4\u00e4r\u00e4n minimointi on toinen syy sille, ett\u00e4 puiden pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti ainakin ne vuodet, joina nuorpuuta muodostuu. Puita pit\u00e4\u00e4 kasvattaa tihe\u00e4ss\u00e4 tai varttuneen puuston alla varsin kauan, jotta hyv\u00e4laatuista ja lujaa sahatavaraa saadaan useamman tukin matkalta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen metsik\u00f6n tiheytt\u00e4 voi ruveta pienent\u00e4m\u00e4n asteittain tekem\u00e4ll\u00e4 siin\u00e4 toistuvia melko lievi\u00e4 harvennushakkuita. Vanha mets\u00e4 voi olla varsin harva, koska suuret puut eiv\u00e4t ole taipuvaisia kasvattamaan paksuja lustoja.<\/p>\n\n\n\n

Yksi puun laatuun vaikuttava tekij\u00e4 on syd\u00e4npuun m\u00e4\u00e4r\u00e4. Syd\u00e4npuu tarkoittaa pihkan ja hartsien kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4 rungon keskiosaa, joka on usein tummempaa kuin pinta- eli mantopuu. Syd\u00e4npuu ei ime itseens\u00e4 kosteutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n samassa mitassa kuin mantopuu, mink\u00e4 vuoksi se on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n vaihteluita vastaan. Jos pintapuusta sahattu kuusilauta joutuu kosteudelle alttiiksi, se lahoaa suorastaan salamavauhtia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
T\u00e4ss\u00e4 varttuneessa mets\u00e4ss\u00e4 tehtiin voimakas m\u00e4nnyn yl\u00e4harvennus pari vuotta sitten. Kasvamaan j\u00e4\u00e4neet solakat m\u00e4nnyt tuottavat laatupuuta viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja samalla hillitsev\u00e4t sopivasti kuusten kasvua.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Syd\u00e4npuun m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja osuus suurenevat puun vanhetessa. Yksinkertainen konsti puun laadun parantamiseksi onkin se, ett\u00e4 annetaan puiden kasvaa vanhemmiksi. Se, ett\u00e4 ei hakkaa puuta heti kun joku sellaista ehdottaa, ei ole kovinkaan mutkikasta mets\u00e4nhoitoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Istutusm\u00e4nnikk\u00f6 yl\u00e4harvennuksen j\u00e4lkeen. J\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 solakat lis\u00e4valtapuut kasvamaan m\u00e4nnyn tulevaa laatua pelastettiin sen verran kuin pelastettavissa oli. Puusta ei kuitenkaan koskaan tule yht\u00e4 hyv\u00e4laatuista kuin luontaisesti syntyneess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Varttuneiden puiden pintaosissa kes\u00e4puun osuus on suuri ja vuosilustot ovat ohuita. My\u00f6s kuidut ovat pidempi\u00e4 kuin nuoressa puussa. Mit\u00e4 suuremmaksi puun annetaan kasvaa, sit\u00e4 suurempi on puuaineen tiheys, energiasis\u00e4lt\u00f6, hiilipitoisuus, selluloosapitoisuus ja lujuus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Syd\u00e4npuun osuuden riippuvuus puun i\u00e4st\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n loppuun voisi kirjoittaa vaikkapa sellaisen yhteenvedon, ett\u00e4 laatupuun kasvatuksessa pit\u00e4isi oikeastaan tehd\u00e4 juuri p\u00e4invastoin kuin mets\u00e4nhoidossa nykyisin tehd\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei varsinaisesti ole moite, sill\u00e4 mets\u00e4nhoitaja voi j\u00e4rkeill\u00e4, ett\u00e4 kuutioitahan metsiss\u00e4 tuotetaan eik\u00e4 puuta. Mets\u00e4nhoitaja on sik\u00e4li oikeassa, ett\u00e4 puusta maksetaan nykyisin tilavuuden mukaan, jolloin ilmasta saa saman hinnan kuin puukuiduista. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun hidaskasvuisesta laatupuusta tulee uupelo. Kuusenistuttaja ottaakin riskin, ett\u00e4 joutuu myym\u00e4\u00e4n kalliilla tuottamaansa puuta halvalla. Laatupuun kasvattaja taas voi el\u00e4tell\u00e4 toivoa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see myym\u00e4\u00e4n halvalla tuottamaansa puuta kalliilla.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihanteellisessa sahatavarassa vuosiluston paksuus on 1-1,5 mm, ja lustot ovat saman levyisi\u00e4 ytimest\u00e4 pintaan. Puuaineen tiheys maksimoituu millin lustoilla. Tiheys vaikuttaa ratkaisevasti puusta saatavaan sahatavaran lujuuteen. Lujuus puolestaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sahatavaran arvon. Pentti Hakkila laski laajojen aineistojen perusteella jo vuonna 1979, ett\u00e4 puuaineen tiheys on sit\u00e4 pienempi, mit\u00e4 nopeammin puu kasvaa (tutkimus l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4). Riippuvuus havaittiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1120,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[84,86],"class_list":["post-1093","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-metsanhoito","tag-puun-laatu"],"acf":[],"yoast_head":"\nKasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ihanteellisessa sahatavarassa vuosiluston paksuus on 1-1,5 mm, ja lustot ovat saman levyisi\u00e4 ytimest\u00e4 pintaan. Puuaineen tiheys maksimoituu millin lustoilla. Tiheys vaikuttaa ratkaisevasti puusta saatavaan sahatavaran lujuuteen. Lujuus puolestaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sahatavaran arvon. Pentti Hakkila laski laajojen aineistojen perusteella jo vuonna 1979, ett\u00e4 puuaineen tiheys on sit\u00e4 pienempi, mit\u00e4 nopeammin puu kasvaa (tutkimus l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4). Riippuvuus havaittiin […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-01-23T16:10:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-01-23T07:07:21+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1117\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4?\",\"datePublished\":\"2023-01-23T16:10:50+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-23T07:07:21+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/\"},\"wordCount\":982,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Mets\u00e4nhoito\",\"Puun laatu\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/\",\"name\":\"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2023-01-23T16:10:50+00:00\",\"dateModified\":\"2024-01-23T07:07:21+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1117},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4? - Forest Issues","og_description":"Ihanteellisessa sahatavarassa vuosiluston paksuus on 1-1,5 mm, ja lustot ovat saman levyisi\u00e4 ytimest\u00e4 pintaan. Puuaineen tiheys maksimoituu millin lustoilla. Tiheys vaikuttaa ratkaisevasti puusta saatavaan sahatavaran lujuuteen. Lujuus puolestaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sahatavaran arvon. Pentti Hakkila laski laajojen aineistojen perusteella jo vuonna 1979, ett\u00e4 puuaineen tiheys on sit\u00e4 pienempi, mit\u00e4 nopeammin puu kasvaa (tutkimus l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4). Riippuvuus havaittiin […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2023-01-23T16:10:50+00:00","article_modified_time":"2024-01-23T07:07:21+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1117,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4?","datePublished":"2023-01-23T16:10:50+00:00","dateModified":"2024-01-23T07:07:21+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/"},"wordCount":982,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg","keywords":["Mets\u00e4nhoito","Puun laatu"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/","name":"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg","datePublished":"2023-01-23T16:10:50+00:00","dateModified":"2024-01-23T07:07:21+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2023\/01\/Tihea-mannikko-scaled.jpg","width":2560,"height":1117},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2023\/01\/23\/kasvatetaanko-kuusta-pain-mantya\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kasvatetaanko kuusta p\u00e4in m\u00e4nty\u00e4?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1093","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1093"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1093\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1732,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1093\/revisions\/1732"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1093"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1093"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1093"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}