{"id":1040,"date":"2022-12-04T11:17:09","date_gmt":"2022-12-04T09:17:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1040"},"modified":"2023-09-11T12:42:47","modified_gmt":"2023-09-11T09:42:47","slug":"vanha-metsa-on-hiilinielu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/","title":{"rendered":"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu"},"content":{"rendered":"\n

Kuten tunnettua, nopein tapa voimistaa metsien hiilinieluja on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hakkuita (HS<\/a> ). Jos t\u00e4m\u00e4n sanoo \u00e4\u00e4neen tai kirjoittaa n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle, seuraa vastineiden sarja, joissa kerrotaan, ett\u00e4 hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen johtaa kasvun loppumiseen sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 mets\u00e4t lahoavat pystyyn ja muuttuvat hiilinieluista hiilen l\u00e4hteiksi.<\/p>\n\n\n\n

On laskettu, ett\u00e4 jos vuotuista hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pienennett\u00e4isiin sadan vuoden ajaksi 72 miljoonasta kuutiometrist\u00e4 63 miljoonaan kuutiometriin, metsien keski-ik\u00e4 suurenisi 100 vuoden aikana 15 vuotta enemm\u00e4n kuin suuremmalla 72 Mm3 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 (viite<\/a>, sivu 24). Suomen mets\u00e4t ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niin nuoria, ett\u00e4 metsien keski-ik\u00e4 suurenisi jonkin verran, vaikka hakattaisiin suurin kest\u00e4v\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4. Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4misen vanhentamisvaikutus olisi kuitenkin tuo 15 vuotta sadassa vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen siis vanhentaa metsi\u00e4 hitaasti. Nykyisten metsien v\u00e4h\u00e4inen vanheneminen olisi vain hyv\u00e4ksi metsien kasvulle ja hiilinielulle. Metsi\u00e4 on hakattu kasvua v\u00e4hemm\u00e4n viimeiset 100 vuotta. Sen seurauksena puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4, kasvu, hiilivarastot ja hiilinielut ovat suurentuneet. Olisi perin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos jatkettaisiin samalla linjalla, maltillisten hakkuiden my\u00f6nteiset vaikutukset k\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4tkin yht\u00e4kki\u00e4 turmioksi. Metsien keskipuusto on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoastaan reilut 100 kuutiometri\u00e4 hehtaarilla, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 metsiin kyll\u00e4 mahtuisi reilusti enemm\u00e4n puuta.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa m\u00e4nnyt el\u00e4v\u00e4t 600-vuotiaiksi ja kuuset 300-vuotiaksi. Puut kasvavat ja sitovat hiilt\u00e4 jokaisena vuonna kuolemaansa asti. Isoissa puissa on paljon ulkopintaa, ja puun koko ulkopinta muodostaa joka vuosi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden uuden solukerroksen. T\u00e4st\u00e4 kertyy paljon biomassaa ja hiilivarastoa. Jos 20 sentti\u00e4 paksun ja 15 metri\u00e4 pitk\u00e4n puun vuosiluston paksuus on 3 mm, puun tilavuus kasvaa vuodessa noin 15 litralla. Vanhalla 60 cm paksulla ja 30 m pitk\u00e4ll\u00e4 puulla 15 litran tilavuuskasvuun riitt\u00e4\u00e4 0,3 millin lustonpaksuus. Vanha ohutlustoinen puu kasvaa siis yht\u00e4 paljon tilavuutta kuin nuori paksulustoinen puu.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta isoja puita mahtuu mets\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n kuin pieni\u00e4 puita. Tietyn rajan j\u00e4lkeen puuston tilavuus ei en\u00e4\u00e4 suurene, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 puiden kuoleminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4n puuston biomassaa saman verran kuin el\u00e4vien puiden koon suureneminen lis\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Kuolleiden puiden j\u00e4tt\u00e4miin pienaukkoihin syntyy alikasvosta, mink\u00e4 vuoksi mets\u00e4 muuttuu v\u00e4hitellen eri-ik\u00e4iseksi ja erirakenteiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka el\u00e4v\u00e4n puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai biomassa ei en\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyisik\u00e4\u00e4n, vanhan mets\u00e4n bruttokasvu eli kasvu ilman luonnonpoistumaa voi olla viel\u00e4 hyv\u00e4. Esimerkiksi yli 240-vuotiaiden Yl\u00e4-Lapin m\u00e4nnik\u00f6iden kasvu on VMI-mittausten mukaan viel\u00e4 yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 kuin 120-vuotiaiden m\u00e4nnik\u00f6iden kasvu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yl\u00e4-Lapin m\u00e4nnik\u00f6iden kasvu i\u00e4lt\u00e4\u00e4n erilaisissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Bruttokasvu kuvaa sit\u00e4, kuinka paljon puusto poistaa hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4. Yl\u00e4-Lapissa 240-vuotias m\u00e4nnikk\u00f6 poistaa yht\u00e4 paljon hiilidioksidia kuin 20\u201340-vuotias tai 120\u2013140-vuotias m\u00e4nnikk\u00f6. Erona nuoreen mets\u00e4\u00e4n on, ett\u00e4 kasvun sitoma hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 siirtyy kuolleiden puiden mukana mets\u00e4maan eli kuolleen orgaanisen aineksen hiilivarastoon. Vanhoissa metsiss\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarasto jatkaakin kasvuaan viel\u00e4 kauan sen j\u00e4lkeen, kun el\u00e4v\u00e4n puuston hiilivarasto ei en\u00e4\u00e4 suurene.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4v\u00e4t suuret ja vanhat puut tuottavat runsaasti kariketta. Esimerkiksi runsaspuustoinen keskisuomalainen tuoreen kankaan kuusikko voi tuottaa vuodessa 4 tonnia (kuivamassa) neulaskariketta hehtaarille. T\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 neulaskariketta on pari tonnia hiilt\u00e4. Puut uudistavat l\u00e4hes koko hienojuuristonsa (juurenk\u00e4rkens\u00e4) joka vuosi, mist\u00e4 syntyy maan uumeniin \u201dkariketta\u201d sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin vanhimman neulasik\u00e4luokan varistessa. Lis\u00e4ksi puista tippuu oksia ja osa muitakin juuria kuin hienojuuria kuolee.<\/p>\n\n\n\n

Vanhat mets\u00e4t siirt\u00e4v\u00e4t karikkeen muodossa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n.  Alla olevaan taulukkoon olen laskenut, ett\u00e4 vanhan runsaspuustoisen kuusikon kuolevien puiden ja karikkeen yhteinen hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 on luokkaa 5,5 tonnia hehtaaria kohti vuodessa. Hiilidioksidiksi muutettuna se on 20 tonnia, mik\u00e4 vastaa kahden suomalaisen vuotuista hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Hehtaari vanhaa mets\u00e4\u00e4, jonka el\u00e4v\u00e4 biomassa ei en\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4nny, poistaa ilmakeh\u00e4st\u00e4 yht\u00e4 paljon hiilidioksidia kuin kaksi keskivertosuomalaista p\u00e4\u00e4stelee sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Ilmasta mets\u00e4maahan siirtyv\u00e4n hiilen ja hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4 vanhassa kuusikossa ja m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4, kun kuusikon bruttokasvu on 3 m3\/ha vuodessa ja m\u00e4nnik\u00f6n bruttokasvu 1.5 m3\/ha vuodessa. Nettokasvu on nolla, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 puustoa kuolee tilavuuskasvun verran.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

On arvioitu, ett\u00e4 70% puiden yhteytt\u00e4mistuotteista kulkeutuu juuristoon. Osa yhteytt\u00e4mistuotteista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n juurten kasvuun ja juurten elintoimintojen yll\u00e4pitoon. Valtaosa kuitenkin siirtyy puiden kanssa symbioosissa el\u00e4vien sienten rihmastoihin. Jokaisella puulajilla on parikymment\u00e4 sienijuuria muodostavaa sienilajikumppania, esimerkiksi herkkutatti, lepp\u00e4rousku, kantarelli ja punak\u00e4rp\u00e4ssieni. Sienijuurisienill\u00e4 on maassa rihmastoa noin 10 000 kilometri\u00e4 neli\u00f6metrill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
K\u00e4rp\u00e4ssieni el\u00e4\u00e4 symbioosissa puiden kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sienijuurisienten rihmastojen kasvu on puiden yhteytt\u00e4mistuotteiden varassa. Vastalahjaksi sienet auttavat puita ravinteiden (kivenn\u00e4isaineiden) ja veden otossa. Sienijuuret my\u00f6s suojaavat puiden juuria haitallisten sienilajien kuten juurik\u00e4\u00e4v\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. Mets\u00e4n puut ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa sienirihmastojen kautta. Sienirihmastojen biomassan kasvu on yksi mekanismi lis\u00e4\u00e4, jolla vanhat mets\u00e4t siirt\u00e4v\u00e4t hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4 mets\u00e4maahan.  Mainittakoon, ett\u00e4 sienirihmastot kuolevat n\u00e4lk\u00e4\u00e4n parin vuoden kuluessa avohakkuusta. Yll\u00e4 kuvattu monitoiminen verkosto tuhoutuu t\u00e4ysin.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta maassa oleva kuollut orgaaninen aines lahoaa koko ajan. Lahoamisessa hiilidioksidia vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n. My\u00f6s sienirihmastoa kuolee ja lahoaa. Mets\u00e4maan hiilivarasto suureneekin ainoastaan sill\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, jolla orgaanisen aineksen vuotuisen lis\u00e4yksen hiili ylitt\u00e4\u00e4 lahoamisessa vapautuvan hiilen. Jossakin vaiheessa kuolleen orgaanisen aineksen nopea lis\u00e4\u00e4ntyminen pys\u00e4htyy, mink\u00e4 j\u00e4lkeen vanha mets\u00e4 on en\u00e4\u00e4 heikko hiilinielu. T\u00e4m\u00e4 tilanne saavutetaan yleens\u00e4 satakunta vuotta sen j\u00e4lkeen, kun el\u00e4vien puuston tilavuuden ja biomassan kasvu on lakannut (pohjoisen paksusammalkuusikoissa luultavasti paljon my\u00f6hemmin). Mit\u00e4 suurempia puita kuolee, sit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 hiilivarastoja kuolleet puut ovat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yasso-mallilla laskettu kuusen rungon lahoamisnopeus, kun rungon l\u00e4pimitta on 10 cm, 30 cm tai 50 cm.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lahoamisprosessissa osa kuolleesta aineksesta muuttuu humukseksi ja muiksi hidasliukoisiksi yhdisteiksi. Osa humuksesta sitoutuu maahan jotakuinkin pysyv\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vanha mets\u00e4 on ainakin jonkinmoinen hiilinielu kaukaiseen tulevaisuuteen saakka. Mutta olennaisempaa on, ett\u00e4 jos Suomen mets\u00e4t p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n vanhenemaan, ne ovat silti hyvi\u00e4 hiilinieluja monta kertaa kauemmin kuin se aika, jona ilmasto-ongelmat pit\u00e4isi ratkaista.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuten tunnettua, nopein tapa voimistaa metsien hiilinieluja on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hakkuita (HS ). Jos t\u00e4m\u00e4n sanoo \u00e4\u00e4neen tai kirjoittaa n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle, seuraa vastineiden sarja, joissa kerrotaan, ett\u00e4 hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen johtaa kasvun loppumiseen sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 mets\u00e4t lahoavat pystyyn ja muuttuvat hiilinieluista hiilen l\u00e4hteiksi. On laskettu, ett\u00e4 jos vuotuista hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pienennett\u00e4isiin sadan vuoden ajaksi 72 miljoonasta kuutiometrist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1055,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[74,9,82],"class_list":["post-1040","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hiilinielut","tag-ilmastonmuutos","tag-monimuotoisuus"],"acf":[],"yoast_head":"\nVanha mets\u00e4 on hiilinielu - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kuten tunnettua, nopein tapa voimistaa metsien hiilinieluja on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hakkuita (HS ). Jos t\u00e4m\u00e4n sanoo \u00e4\u00e4neen tai kirjoittaa n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle, seuraa vastineiden sarja, joissa kerrotaan, ett\u00e4 hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen johtaa kasvun loppumiseen sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 mets\u00e4t lahoavat pystyyn ja muuttuvat hiilinieluista hiilen l\u00e4hteiksi. On laskettu, ett\u00e4 jos vuotuista hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pienennett\u00e4isiin sadan vuoden ajaksi 72 miljoonasta kuutiometrist\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-12-04T09:17:09+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:42:47+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1049\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu\",\"datePublished\":\"2022-12-04T09:17:09+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:42:47+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/\"},\"wordCount\":972,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Hiilinielut\",\"Ilmastonmuutos\",\"Monimuotoisuus\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/\",\"name\":\"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2022-12-04T09:17:09+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:42:47+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1049},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu - Forest Issues","og_description":"Kuten tunnettua, nopein tapa voimistaa metsien hiilinieluja on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hakkuita (HS ). Jos t\u00e4m\u00e4n sanoo \u00e4\u00e4neen tai kirjoittaa n\u00e4kyv\u00e4lle paikalle, seuraa vastineiden sarja, joissa kerrotaan, ett\u00e4 hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen johtaa kasvun loppumiseen sek\u00e4 siihen, ett\u00e4 mets\u00e4t lahoavat pystyyn ja muuttuvat hiilinieluista hiilen l\u00e4hteiksi. On laskettu, ett\u00e4 jos vuotuista hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pienennett\u00e4isiin sadan vuoden ajaksi 72 miljoonasta kuutiometrist\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2022-12-04T09:17:09+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:42:47+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1049,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu","datePublished":"2022-12-04T09:17:09+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:42:47+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/"},"wordCount":972,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg","keywords":["Hiilinielut","Ilmastonmuutos","Monimuotoisuus"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/","name":"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg","datePublished":"2022-12-04T09:17:09+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:42:47+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/12\/VanhaMetsa1-scaled.jpg","width":2560,"height":1049},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/12\/04\/vanha-metsa-on-hiilinielu\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vanha mets\u00e4 on hiilinielu"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1040"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1610,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1040\/revisions\/1610"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1055"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}