{"id":1006,"date":"2022-10-28T19:22:44","date_gmt":"2022-10-28T16:22:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1006"},"modified":"2023-09-11T12:43:02","modified_gmt":"2023-09-11T09:43:02","slug":"ennallistaminen-kannattaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/","title":{"rendered":"Ennallistaminen kannattaa"},"content":{"rendered":"\n

Viime p\u00e4ivin\u00e4 on valiteteltu<\/a> sit\u00e4, ett\u00e4 EU:n kaavailema metsien ja muun luonnon ennallistaminen tulisi Suomelle kalliiksi. Suomessa ennallistamisella tarkoitetaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 soiden ja jokien palauttamista luonnontilaan, joidenkin metsien suojelua ja luonnonmukaisempaa talousmetsien k\u00e4sittely\u00e4. Viheralueille ei saisi en\u00e4\u00e4 rakentaa entiseen tapaan, koska hiilinielu heikkenee ja luontoarvoja katoaa.<\/p>\n\n\n\n

Eniten on ollut puhetta soiden ennallistamisesta eli ojien umpeenkaivusta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ovat vuorossa ep\u00e4onnistuneet ojitusalueet, joita Suomessa riitt\u00e4\u00e4. N\u00e4iden soiden ennallistaminen ei v\u00e4henn\u00e4 puuntuotantoa eik\u00e4 heikenn\u00e4 mets\u00e4teollisuuden puunsaantia. Ennallistamisen seurauksena suot kuitenkin palautuvat hiljalleen suunnilleen samanlaisiksi kuin ne olivat ennen ojitusta. Suoluonto ja suolla liikkuva ulkoilija kiitt\u00e4\u00e4, samoin luontomatkailua kehitt\u00e4v\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4, kunta tai maakunta.<\/p>\n\n\n\n

Ojitetut suot aiheuttavat vesist\u00f6haittaa, esmerkiksi typen, fosforin ja kiintoaineksen kulkeutumista vesiin. P\u00e4in vastoin kuin aiemmin luultiin ja toivottiin, haitta ei ole ohimenev\u00e4 vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen pysyv\u00e4, kuten Luonnonvarakeskus on Mika Niemisen johdolla osoittanut. Ojitettujen soiden typpi-, fosfori- ja kiintoainekuorma saattaa johtaa vesist\u00f6jen hapenpuutteeseen ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitusta aiheuttavat ojituksen ohella mm. voimakkaat hakkuut ja metsien lannoitus.<\/p>\n\n\n\n

Typpi- ja fosforip\u00e4\u00e4st\u00f6t vesist\u00f6ihin ovat yksi ymp\u00e4rist\u00f6n kuormittumisen yhdeks\u00e4st\u00e4 osa-alueesta<\/a>, joita ihmiskunnan t\u00e4ytyy tarkata. Typpi- ja fosforikuormituksen osalta turvallisen toiminnan rajat on jo ylitetty. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten metsien hiilinielun kasvattaminen soita ja kangasmetsi\u00e4 lannoittamalla ei liene niit\u00e4 kaikkein vastuullisimpia politiikkakeinoja.<\/p>\n\n\n\n

Ennallistamisen seurauksena suo muuttuu hiilen l\u00e4hteest\u00e4 hiilinieluksi, kun turve rupeaa hajoamisen sijasta kasvamaan paksuutta. Hajoamisesta johtuva p\u00e4\u00e4st\u00f6 voi olla esimerkiksi 0,25 tonnia per hehtaari vuodessa, mutta ennallistamisen j\u00e4lkeen hehtaari suota voikin poistaa ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilt\u00e4 0,25 tonnia vuodessa (tutkimus<\/a>). Muutos on 0,5 tonnia hehtaaria kohti, mik\u00e4 vastaa 1,8 hiilidioksiditonnia. Sen  arvo nykyisill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien hinnoilla on samaa luokkaa kuin puuntuotannon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hehtaarikohtainen vuotuinen nettotulo Keski-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Ojien umpeenkaivu on useimmiten melko halpaa puuhaa, joten investointi tulee takaisinmaksetuksi muutamassa vuodessa. Huomattavaa on, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 melko pienell\u00e4 investoinnilla hyvin pitk\u00e4aikainen hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttaja (ojitettu huonokasvuinen suo) saadaan muutettua pysyv\u00e4ksi hiilinieluksi. Sen p\u00e4\u00e4lle tulevat ulkoilu-, maisema- ja luontohy\u00f6dyt.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsissa on kohistu Magnus Nilssonin ja kumppaneiden laskelmasta, joka osoittaa, ett\u00e4 suojeltujen metsien hiilensidontahy\u00f6ty on suurempi kuin suojelusta johtuva hakkuutulojen menetys. Jos hiilensidonnasta saa korvausta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 euroa hiilidioksiditonnilta, yhteiskunta hy\u00f6tyy siit\u00e4, ett\u00e4 metsien suojelua lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, jos hiilensidonnan voi myyd\u00e4 tai p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia pit\u00e4\u00e4 ostaa. Suomessa on saatu vastaavia tuloksia<\/a>. Nykyisin hiilidioksiditonnin arvo p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupassa on jo yli nelinkertainen tuohon 20 euron raja-arvoon verrattuna. Magnus Nilsson toteaakin, ett\u00e4 mets\u00e4nomistaja, joka ei hakkaa mets\u00e4\u00e4ns\u00e4, tekee valtavan palveluksen yhteiskunnalle.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4talous tuottaa monenlaisia sivuvaikutuksia, joista useimmat ovat haitallisia. Hiilinielun pieneneminen ja hiilidioksidin vapautuminen ilmakeh\u00e4\u00e4n ovat vain yksi haitta. Muita haittoja ovat vesist\u00f6jen ravinnekuormitus, monimuotoisuuskato ja metsien virkistysarvojen heikkeneminen. Suurin osa hakatun puun hiilest\u00e4 katoaa hiilidioksidina ilmakeh\u00e4\u00e4n, kun energiapuuta, sahausj\u00e4tett\u00e4 tai selluteollisuuden mustalipe\u00e4\u00e4 poltetaan. Hiilidioksidi on sek\u00e4 j\u00e4te ett\u00e4 saaste. T\u00e4st\u00e4 saastuttamisesta ei ole tarvinnut maksaa, kuten ei muistakaan haitoista, joita mets\u00e4talous aiheuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4nomistaja on saanut tuloa l\u00e4hinn\u00e4 vain puun myynnist\u00e4, vaikka mets\u00e4t tuottavat monia muitakin hy\u00f6tyvaikutuksia nykyisille ja tuleville suomalaisille. Kun muiden hy\u00f6tyjen tuottamisesta ei saa korvausta, metsien k\u00e4sittely tapahtuu l\u00e4hes yksinomaan puuntuotannon ehdoilla. Suomen kansantalous ja suomalaiset kuitenkin hy\u00f6tyisiv\u00e4t metsist\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n, jos metsien k\u00e4ittelyp\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuisivat metsien tuottamaan kokonaishy\u00f6tyyn, ja jos mets\u00e4talouden haitallisista ulkoisvaikutuksista pit\u00e4isi maksaa haittaveroa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pakko sanoa, ett\u00e4 avohakkuukin voi olla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ennallistamista on my\u00f6s talousmetsien k\u00e4sittely niin, ett\u00e4 mets\u00e4t muuttuvat luonnonmukaisempaan suuntaan. Mitenk\u00e4h\u00e4n kalliiksi tai halvaksi t\u00e4llainen toiminta mahtaa tulla? Nykyinen mets\u00e4nhoito on pitk\u00e4lti taistelua luontoa vastaan ja sen vuoksi kallista. Suurin mets\u00e4talouden kustannus on luontaisesti syntyneiden taimien raivaaminen, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n muutama kerta kiertoajan kuluessa, ensin taimikon hoidon nimell\u00e4 ja my\u00f6hemmin hakkuualojen ennakkoraivauksena.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusten<\/a> mukaan istutum\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4 ja -koivikoissa kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luontaista kuusialikasvosta. Taloudellisesti kannattavinta on harventaa m\u00e4ntyj\u00e4 ja koivuja ja tehd\u00e4 tilaa kuusivaltaiselle alikasvokselle. Mets\u00e4 muuttuu ensin kaksijaksoiseksi ja sen j\u00e4lkeen erirakenteiseksi sekamets\u00e4ksi, jonka kannattavin hakkuutapa ovat toistuvat yl\u00e4harvennukset. T\u00e4m\u00e4 on esimerkki tilanteesta, jossa metsikk\u00f6rakenteen muuttaminen monimuotoisemmaksi ja luonnondynamiikan seuraaminen mets\u00e4n k\u00e4sittelyss\u00e4 maksimoi taloudellisen kannattavuuden.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Meneill\u00e4\u00e4n on istutuskoivikon palautus monimuotoiseksi mets\u00e4ksi. Kuusialikasvoksen annetaan kasvaa, jolloin metsik\u00f6st\u00e4 tulee kerroksellinen sekamets\u00e4, jota k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n toistuvin yl\u00e4harvennuksin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Itse pyrin ennallistamaan talousmetsi\u00e4ni k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jatkuvapeitteist\u00e4 mets\u00e4taloutta, suosimalla sekametsi\u00e4 ja lehtipuita, pykim\u00e4ll\u00e4 heterogeeniseen metsikk\u00f6rakenteeseen ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osan suurista puista hakkaamatta. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 ei aiheuta suoria kustannuksia, mutta suurten puiden hakkaamatta j\u00e4tt\u00e4minen johtaa tietenkin tulonmenetyksiin. Suuret hyv\u00e4laatuiset s\u00e4\u00e4st\u00f6puut voidaan toisaalta ajatella investoinniksi hyv\u00e4\u00e4n perim\u00e4\u00e4n, koska j\u00e4re\u00e4t puut tuottavat suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 geneettisesti hyv\u00e4laatuista siitep\u00f6ly\u00e4 ja siement\u00e4. Toisaalta s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4kin syntyy, kun mets\u00e4n hoitamiseen ei tarvitse investoida ja taimet saadaan ilmaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Harvensin m\u00e4nnik\u00f6n vaihtelevaan tiheyteen niin, ett\u00e4 poistin puita vain niist\u00e4 kohdista, joissa oli tukkirunkoja. Harvat kohdat alkoivat uudistua luontaisesti heti hakkuun j\u00e4lkeen. Taloudellisesti kannattavin hakkuu johti ilmaiseen taimettumiseen ja k\u00e4ynnisti mets\u00e4n kehittymisen kohti monimuotoisempaa metsikk\u00f6rakennetta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Minulle talousmetsien ennallistaminen on tullut maksamaan viimeisen 10 vuoden aikana 0 euroa. Vaatimattomana miehen\u00e4 en ole taipuvainen rehvastelemaan, joten sanon vain, ett\u00e4 tulopuolikaan ei ole ollut hunningolla. Ennallistamisen lomassa tuotan teollisuudelle enemm\u00e4n puuta kuin Suomen mets\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin samalla pinta-alalla.<\/p>\n\n\n\n

Kun seuraa EU:n ennallistamispyrkimyksist\u00e4 noussutta suomalaista mets\u00e4keskustelua, tulee v\u00e4kisinkin mieleen kunnallispoliitikon toteamus vaimolleen, kun h\u00e4n palasi teknisen lautakunnan kokouksesta: \u201dEn paljon ymm\u00e4rt\u00e4nyt, mutta kovasti v\u00e4itin vastaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime p\u00e4ivin\u00e4 on valiteteltu sit\u00e4, ett\u00e4 EU:n kaavailema metsien ja muun luonnon ennallistaminen tulisi Suomelle kalliiksi. Suomessa ennallistamisella tarkoitetaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 soiden ja jokien palauttamista luonnontilaan, joidenkin metsien suojelua ja luonnonmukaisempaa talousmetsien k\u00e4sittely\u00e4. Viheralueille ei saisi en\u00e4\u00e4 rakentaa entiseen tapaan, koska hiilinielu heikkenee ja luontoarvoja katoaa. Eniten on ollut puhetta soiden ennallistamisesta eli ojien umpeenkaivusta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1033,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[88,82,76],"class_list":["post-1006","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-ennallistaminen","tag-monimuotoisuus","tag-vastuullisuus"],"acf":[],"yoast_head":"\nEnnallistaminen kannattaa - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ennallistaminen kannattaa - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Viime p\u00e4ivin\u00e4 on valiteteltu sit\u00e4, ett\u00e4 EU:n kaavailema metsien ja muun luonnon ennallistaminen tulisi Suomelle kalliiksi. Suomessa ennallistamisella tarkoitetaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 soiden ja jokien palauttamista luonnontilaan, joidenkin metsien suojelua ja luonnonmukaisempaa talousmetsien k\u00e4sittely\u00e4. Viheralueille ei saisi en\u00e4\u00e4 rakentaa entiseen tapaan, koska hiilinielu heikkenee ja luontoarvoja katoaa. Eniten on ollut puhetta soiden ennallistamisesta eli ojien umpeenkaivusta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-10-28T16:22:44+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:43:02+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/10\/PuuIlo-scaled.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1440\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Ennallistaminen kannattaa\",\"datePublished\":\"2022-10-28T16:22:44+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:43:02+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/\"},\"wordCount\":935,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2022\\\/10\\\/PuuIlo-scaled.jpeg\",\"keywords\":[\"Ennallistaminen\",\"Monimuotoisuus\",\"Vastuullisuus\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/\",\"name\":\"Ennallistaminen kannattaa - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2022\\\/10\\\/PuuIlo-scaled.jpeg\",\"datePublished\":\"2022-10-28T16:22:44+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:43:02+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2022\\\/10\\\/PuuIlo-scaled.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2022\\\/10\\\/PuuIlo-scaled.jpeg\",\"width\":2560,\"height\":1440},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2022\\\/10\\\/28\\\/ennallistaminen-kannattaa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ennallistaminen kannattaa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/author\\\/timmop\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ennallistaminen kannattaa - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Ennallistaminen kannattaa - Forest Issues","og_description":"Viime p\u00e4ivin\u00e4 on valiteteltu sit\u00e4, ett\u00e4 EU:n kaavailema metsien ja muun luonnon ennallistaminen tulisi Suomelle kalliiksi. Suomessa ennallistamisella tarkoitetaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 soiden ja jokien palauttamista luonnontilaan, joidenkin metsien suojelua ja luonnonmukaisempaa talousmetsien k\u00e4sittely\u00e4. Viheralueille ei saisi en\u00e4\u00e4 rakentaa entiseen tapaan, koska hiilinielu heikkenee ja luontoarvoja katoaa. Eniten on ollut puhetta soiden ennallistamisesta eli ojien umpeenkaivusta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2022-10-28T16:22:44+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:43:02+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1440,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/10\/PuuIlo-scaled.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Ennallistaminen kannattaa","datePublished":"2022-10-28T16:22:44+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:43:02+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/"},"wordCount":935,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/10\/PuuIlo-scaled.jpeg","keywords":["Ennallistaminen","Monimuotoisuus","Vastuullisuus"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/","name":"Ennallistaminen kannattaa - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/10\/PuuIlo-scaled.jpeg","datePublished":"2022-10-28T16:22:44+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:43:02+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/10\/PuuIlo-scaled.jpeg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/10\/PuuIlo-scaled.jpeg","width":2560,"height":1440},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/10\/28\/ennallistaminen-kannattaa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ennallistaminen kannattaa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1006"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1612,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1006\/revisions\/1612"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1033"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1006"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}