{"id":1,"date":"2018-11-26T10:17:50","date_gmt":"2018-11-26T08:17:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1"},"modified":"2023-09-11T12:40:50","modified_gmt":"2023-09-11T09:40:50","slug":"jatkuva-kasvatus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/","title":{"rendered":"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"font-family: Calibri\"><span style=\"color: #000000\"><span style=\"font-size: medium\">Yrj\u00f6 Vuokila osoitti jo 1970-luvulla, ett\u00e4 yl\u00e4harvennus eli suurimpien puiden poisto metsik\u00f6st\u00e4 johtaa parempaan kasvuun kuin alaharvennus (pienimpien puiden hakkuu). Metsik\u00f6n suurimmat puut eiv\u00e4t juuri hy\u00f6dy siit\u00e4, ett\u00e4 niiden ymp\u00e4rilt\u00e4 poistetaan pieni\u00e4 puita. Tilanne on toinen pienten puiden kohdalla, jotka parantavat kasvuaan selv\u00e4sti, jos niille annetaan lis\u00e4\u00e4 kasvutilaa poistamalla metsik\u00f6st\u00e4 isoja puita. Sama havainto on tehty useissa pohjoismaisissa tutkimuksissa (<a href=\"http:\/\/www.nrcresearchpress.com\/doi\/10.1139\/x02-075#.W_31o_ZuI2w\">Tutkimus S<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/pii\/S0378112706010267\">Tutkimus R<\/a>). &nbsp; &nbsp;&nbsp;<\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-73 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"492\" height=\"606\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/TasaJKkasvu.gif\" alt=\"Sek\u00e4 suomalaisessa ett\u00e4 ruotsalaisessatutkimuksessa yl\u00e4harvennus tai poimintahakkuu on johtanut parempaan tilavuuskasvuun kuin alaharvennus.\" class=\"wp-image-73\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kun mets\u00e4ss\u00e4 on erirakenteisuutta, yl\u00e4harvennus johtaa parempaan kasvuun kuin alaharvennus<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Kasvun kannalta parhaita ovat rinnankorkeusl\u00e4pimitaltaan 15\u201320-senttiset puut. Jos harvennushakkuu onnistutaan tekem\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 kasvamaan j\u00e4\u00e4 runsaasti tuon paksuisia puita, metsik\u00f6n tilavuuskasvu pysyy hyv\u00e4n\u00e4, vaikka kasvavia puita poistetaankin. Mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4 vodaan harventaa niin, ett\u00e4 kasvamaan j\u00e4\u00e4 runsaasti hyv\u00e4n kasvuvaiheen puita, sit\u00e4 parempaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuotokseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"font-family: Calibri\"><span style=\"font-size: medium\"><span style=\"color: #000000\">Tilavuuskasvun kannalta otolliset 15\u201320-sentin puut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t nopeasti my\u00f6s arvoaan, koska rungoissa tapahtuu siirtym\u00e4\u00e4 kuitupuusta tukiksi, ja tukin hinta on kolminkertainen kuitupuun kantohintaan verrattuna. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuotto maksimoituu, jos mets\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 jokaisen hakkuun j\u00e4lkeen valtaosa kasvamaan j\u00e4tetyst\u00e4 puustosta on hyv\u00e4n tilavuus- ja arvokasvun vaiheessa. T\u00e4llaista mets\u00e4taloutta kutsutaan nimill\u00e4 jatkuva kasvatus, jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous tai peitteinen mets\u00e4talous.&nbsp; <\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa eli jaksollisessa kasvatuksessa on ensin tuottamaton taimikkovaihe, sitten eritt\u00e4in hyv\u00e4n kasvun vaihe, ja kiertoajan lopulla kasvu on j\u00e4lleen hillitymp\u00e4\u00e4, muttei kuitenkaan l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vaatimatonta kuin taimikossa. Perinteisen suomalaisen tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden puuntuotosta voitaisiin parantaa korvaamalla alaharvennukset yl\u00e4harvennuksilla. T\u00e4m\u00e4 johtaisi siihen, ett\u00e4 kiertoaikaa voitaisiin pident\u00e4\u00e4, jolloin taimikkovaiheen osuus kiertoajasta pienenisi, samoin taimikoiden osuus metsien pinta-alasta. Tarkoituksella j\u00e4t\u00e4n sanomatta, ett\u00e4 parannus saadaan aikaan ottamalla askelia jatkuvan kasvatuksen suuntaan.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen puuntuotoksesta on viestitetty p\u00e4invastaistakin. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa on viitattu ruotsalaisiin, norjalaisiin ja suomalaisiin mets\u00e4nhoitokokeisiin. Joissakin kokeissa puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jatkuvan kasvatuksen koeruuduilla ollut hyvin alhainen, mik\u00e4 on johtanut pieneen tilavuuskasvuun.&nbsp; Toisissa kokeissa taas jatkuva kasvatus on aloitettu varttuneesta melko tasaik\u00e4isest\u00e4 metsik\u00f6st\u00e4, jossa ei ole pienpuustoa. N\u00e4iss\u00e4 metsik\u00f6ist\u00e4 kest\u00e4\u00e4 monia vuosikymmeni\u00e4, ennen kuin metsikk\u00f6\u00f6n syntyy uusi hyv\u00e4kasvuinen 15\u201320 sentin l\u00e4pimittaluokka. Kokeet antavat arvokasta tietoa siit\u00e4, miten jatkuvaa kasvatusta ei pid\u00e4 toteuttaa, jos tavoitellaan maksimaalista puuntuotosta.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Virhep\u00e4\u00e4telmien vaara on suuri my\u00f6s silloin, kun jatkuvan kasvatuksen tilavuuskasvua verrataan tasaik\u00e4ismets\u00e4n harvennusvaiheen kasvuun. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tasaik\u00e4ismets\u00e4n kasvu voikin olla parempi, mutta se ei tarkoita, ett\u00e4 kasvu olisi parempi kiertoajan mittaisena aikana.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-75 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"502\" height=\"300\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/KasvuSimulointeja.gif\" alt=\"Tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa taimikkovaihe on tuottamaton, mik\u00e4 pienent\u00e4\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin puuntuotosta.\" class=\"wp-image-75\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Tasaik\u00e4ismets\u00e4talous voi osan kiertoaikaa olla tuottavampi kuin jatkuva kasvatus, mutta kiertoajan mittaisena tarkasteluaikana j\u00e4rjestys vaihtuu<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Objektiivinen tapa verrata jatkuvan kasvatuksen ja tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden kasvua olisi se, ett\u00e4 molemmissa mets\u00e4nhoitomenetelmiss\u00e4 k\u00e4sittelyt optimoidaan, ja tarkasteluj\u00e4nne on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden kiertoajan mittainen. T\u00e4m\u00e4n poistaisi sen h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienen mahdollisuuden, ett\u00e4 tutkijan toiveet ja ennakkok\u00e4sitykset p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t salakavalasti vaikuttamaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. <\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Itse olen tehnyt t\u00e4llaisia laskelmia monta kertaa ja monella tavalla. Saamieni tulosten perusteella p\u00e4\u00e4ttelen, ett\u00e4 sopivassa metsik\u00f6n kehitysvaiheessa aloitettu yl\u00e4harvennusmets\u00e4talous lis\u00e4\u00e4 puuntuotosta, kun vertailukohtana on tasaik\u00e4ismets\u00e4talous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia. <\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n<p><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">&nbsp;<\/span><\/span><span lang=\"FI\"><span style=\"color: #000000;font-family: Calibri;font-size: medium\">Timo Pukkala<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yrj\u00f6 Vuokila osoitti jo 1970-luvulla, ett\u00e4 yl\u00e4harvennus eli suurimpien puiden poisto metsik\u00f6st\u00e4 johtaa parempaan kasvuun kuin alaharvennus (pienimpien puiden hakkuu). Metsik\u00f6n suurimmat puut eiv\u00e4t juuri hy\u00f6dy siit\u00e4, ett\u00e4 niiden ymp\u00e4rilt\u00e4 poistetaan pieni\u00e4 puita. Tilanne on toinen pienten puiden kohdalla, jotka parantavat kasvuaan selv\u00e4sti, jos niille annetaan lis\u00e4\u00e4 kasvutilaa poistamalla metsik\u00f6st\u00e4 isoja puita. Sama havainto on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":71,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[19,21,31,25],"class_list":["post-1","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tpukkala","tag-jatkuva-kasvatus","tag-jatkuvapeitteinen-metsatalous","tag-metsanhoitomenetelmat","tag-puuntuotos"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Yrj\u00f6 Vuokila osoitti jo 1970-luvulla, ett\u00e4 yl\u00e4harvennus eli suurimpien puiden poisto metsik\u00f6st\u00e4 johtaa parempaan kasvuun kuin alaharvennus (pienimpien puiden hakkuu). Metsik\u00f6n suurimmat puut eiv\u00e4t juuri hy\u00f6dy siit\u00e4, ett\u00e4 niiden ymp\u00e4rilt\u00e4 poistetaan pieni\u00e4 puita. Tilanne on toinen pienten puiden kohdalla, jotka parantavat kasvuaan selv\u00e4sti, jos niille annetaan lis\u00e4\u00e4 kasvutilaa poistamalla metsik\u00f6st\u00e4 isoja puita. Sama havainto on [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-11-26T08:17:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:40:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639-1024x576.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1024\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"576\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4\",\"datePublished\":\"2018-11-26T08:17:50+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:40:50+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/\"},\"wordCount\":540,\"commentCount\":2,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg\",\"keywords\":[\"Jatkuva kasvatus\",\"Jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\",\"Puuntuotos\"],\"articleSection\":[\"Timo Pukkala\"],\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/\",\"name\":\"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg\",\"datePublished\":\"2018-11-26T08:17:50+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:40:50+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg\",\"width\":5312,\"height\":2988},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 - Forest Issues","og_description":"Yrj\u00f6 Vuokila osoitti jo 1970-luvulla, ett\u00e4 yl\u00e4harvennus eli suurimpien puiden poisto metsik\u00f6st\u00e4 johtaa parempaan kasvuun kuin alaharvennus (pienimpien puiden hakkuu). Metsik\u00f6n suurimmat puut eiv\u00e4t juuri hy\u00f6dy siit\u00e4, ett\u00e4 niiden ymp\u00e4rilt\u00e4 poistetaan pieni\u00e4 puita. Tilanne on toinen pienten puiden kohdalla, jotka parantavat kasvuaan selv\u00e4sti, jos niille annetaan lis\u00e4\u00e4 kasvutilaa poistamalla metsik\u00f6st\u00e4 isoja puita. Sama havainto on [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2018-11-26T08:17:50+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:40:50+00:00","og_image":[{"width":1024,"height":576,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639-1024x576.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop","Est. reading time":"3 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4","datePublished":"2018-11-26T08:17:50+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:40:50+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/"},"wordCount":540,"commentCount":2,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg","keywords":["Jatkuva kasvatus","Jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t","Puuntuotos"],"articleSection":["Timo Pukkala"],"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/","name":"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4 - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg","datePublished":"2018-11-26T08:17:50+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:40:50+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2018\/11\/20180527_133639.jpg","width":5312,"height":2988},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2018\/11\/26\/jatkuva-kasvatus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jatkuva kasvatus tuottaa puuta jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1600,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions\/1600"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/71"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}