Metsien kasvu pienenee vastakin
Metsien kasvu ja hiilinielu ovat pienetyneet (Luke), mikä on kirvoittanut vilkasta keskustelua (Yle). Ilmiön syitä kuulemma pohditaan, mihin voi mennä kuukausia tai vuosia. Osan syistä näkee kuitenkin heti, kun katsoo metsien ikäluokkajakaumia ja puuston tilavuuskasvua eri ikäluokissa. Ikäluokkajakaumasta voi myös tehdä ennusteita siitä, kuinka metsien tilavuuskasvu muuttuu lähivuosikymmeninä.
Alla olevasta Kari Korhosen (Luke) esittämästä kuvasta voi esimerkiksi päätellä, että niiden ikäluokkien, joissa kasvu on parasta, pinta-ala pienenee, mikä vaikuttaa pienentävästi Etelä-Suomen mäntymetsien kokonaiskasvuun. Esimerkiksi nopeakasvuisimman ikäluokan 21–40 vuotta pinta-ala pienenee seuraavan 20 vuoden aikana noin 1,15 miljoonasta hehtaarista vajaaseen 800 000 hehtaariin. Sen ikäluokan, jota nyt on eniten (41–60 vuotta), keskikasvu pienenee arvosta 7 m3/ha vuodessa lukemaan 5,2 m3/ha vuodessa eli 26 %. Varttuneetkin metsiköt kasvavat paremmin kuin taimikot, joten niiden uudistaminen ei parantaisi kasvua seuraavaan 20 vuoteen.
Yllä olevan kuvan pinta-aloista ja ikäluokkien kasvuista voi laskea, että Etelä-Suomen mäntyvaltaisten metsien vuotuinen tilavuuskasvu on noin 34,3 miljoonaa m3 vuodessa. Jos metsiä ei uudistettaisi lainkaan ja eri ikäluokkien kasvu pysyisi ennallaan, kokonaiskasvu olisi 20 vuoden päästä 33,3 miljoonaa m3. Laskin tämän siirtämällä eri ikäluokkien pinta-aloja pykälän oikealle ja kertomalla ikäluokkien uudet pinta-alat ikäluokkien nykyisellä keskikasvulla.
Entä voidaanko kasvua parantaa uudistamalla vanhimpia ikäluokkia? Vastaus on, että ei voida ainakaan 20 vuoteen. Jos esimerkiksi kaikki metsiköt, jotka ovat tällä hetkellä yli 100-vuotiaita, uudistettaisiin seuraavan 20 vuoden aikana, kokonaiskasvu pienenisi lukemaan 32,7 miljoonaa m3. Jos vielä seuraavakin ikäluokka (yli 80 v) uudistettaisiin, kasvu pienenisi edelleen, arvoon 31,5 miljoonaa m3.
Se, että kasvu pienenee, ei ole osoitus huonosta metsänhoidosta tai alentuneesta puuntuotoskyvystä. Kasvun pienentyminen on yksinkertaisesti seurausta ikäluokkajakauman muutoksesta, kuten Kari Korhonenkin on selittänyt. Tällä hetkellä Suomessa on paljon metsiköitä, jotka ovat kovan kasvun vaiheessa. Näiden ikäluokkien osuus pienenee vääjäämättä moniksi vuosikymmeniksi, eikä asialle voi tehdä juuri mitään.
Yksi harkinnan-arvoinen mahdollisuus on pitää metsiköitä nuorekkaina tekemällä niissä yläharvennuksia. Yläharvennusten avulla metsiköiden viipymistä hyväkasvuisessa kehitysvaiheessa voidaan yrittää pidentää, mikä hillitsee metsien kasvun taantumista. Alaharvennuksilla on päinvastainen vaikutus. Alaharvennukset jouduttavat metsiköiden siirtymistä kehitysvaiheeseen, jossa puun suuri koko alkaa rajoittaa kasvua.
Edellä esittämäni päätelmät pitävät sisällään oletuksen, että tietyn ikäluokan tilavuuskasvu on 20 vuoden päästä sama kuin nyt. Tämä ei tietenkään ole kiveenhakattu totuus, vaan tietynikäisen metsikön kasvuun vaikuttaa moni asia, esimerkiksi metsikön tiheys, puulajikoostumus, puiden kokojakauma ja ilmaston muutos.
Mitä tiheämpi eli runsaspuustoisempi metsikkö on, sitä parempi on sen tilavuuskasvu. Jos siis haluat pienentää metsien kasvua ja hiilinielua, toimi näin: (1) uudista reippaasti varttuneita metsiköitä, (2) tee voimakkaita harvennushakkuita ja (3) suosi alaharvennusta.
Timo Pukkala