<\/p>\n\n\n\n
Oppimiselle suotuisten rakenteiden ja toimintaedellytysten varmistaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n FITFUTURA- hankkeessa palautetietoista ty\u00f6skentely\u00e4 (Feedback Informed Treatment <\/em>)on harjoiteltu hyvinvointialueilla ja opetustoimessa useilla eri tavoilla. Tutkimustieto osoittaa, ett\u00e4 uusien menetelmien ja toimintatapojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ep\u00e4onnistuu varsin usein: palautetietoisen ty\u00f6skentelyn osalta vain noin kymmenen prosenttia organisaatioista onnistuu sen juurruttamisessa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hankkeessa l\u00e4hdettiin liikkeelle realistisesta l\u00e4ht\u00f6kohdasta: kyse ei ole pikajuoksusta vaan pikemminkin maratonista, joka jatkuu organisaatioissa pitk\u00e4lle hankkeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n Hankkeeseen kutsuttiin mukaan tutkimustiimej\u00e4, jotka keskittyiv\u00e4t kokeilemaan palautetietoista ty\u00f6skentely\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Taustalla oli toimintamalli, jossa ty\u00f6skentely\u00e4 kokeillaan ensin rajatusti ja my\u00f6nteisten kokemusten karttuessa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 laajennetaan v\u00e4hitellen.<\/p>\n\n\n\n Palautetietoisen ty\u00f6skentelyn oppiminen ja juurruttaminen edellytt\u00e4v\u00e4t organisaation tukea, tarkoituksenmukaisia v\u00e4lineit\u00e4, FIT\u2011peruskoulutusta, ty\u00f6skentelytavan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa omissa asiakastilanteissa sek\u00e4 jatkuvaa tukea ja ohjausta. Keskeisess\u00e4 roolissa olivat niin sanotut FIT\u2011mestarit, jotka toimivat alueilla tukena k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa ja siit\u00e4 syntyvien kokemusten yhteisess\u00e4 reflektiossa. Hyvinvointialueiden esihenkil\u00f6t pyydettiin mukaan yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 sopimiseen jo hankkeen alusta l\u00e4htien, mik\u00e4 loi t\u00e4rke\u00e4n rakenteellisen tuen palautetietoisen ty\u00f6skentelyn omaksumiselle.<\/p>\n\n\n\n Hankkeessa j\u00e4rjestettiin alueen toimijoille ja hankety\u00f6ntekij\u00f6ille tarvittavaa koulutusta. FIT\u2011menetelm\u00e4n peruskoulutus toteutettiin alueellisesti, ja syvent\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4linen koulutus j\u00e4rjestettiin FIT\u2011mestareille, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tukea ty\u00f6skentelytavan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa hyvinvointialueilla.<\/p>\n\n\n\n Hankkeessa my\u00f6s hanketutkijat edistiv\u00e4t tiet\u00e4myst\u00e4\u00e4n FIT\u2011ty\u00f6skentelyst\u00e4 osallistumalla koulutuksiin sek\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 opintok\u00e4yntej\u00e4 Tanskaan Gladsaxen kuntaan, Kuopion kriisikeskukseen sek\u00e4 Helsingin kaupungin sosiaality\u00f6n yksikk\u00f6\u00f6n, joissa palautetietoinen ty\u00f6skentely on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 lastensuojelussa. Lis\u00e4ksi tutustuttiin Osallisuuden aika ry:n toimintaan ja hy\u00f6dynnettiin heid\u00e4n kokemusasiantuntijoitaan, jotta lastensuojelun asiakkaiden kokemuksia saatiin osaksi kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Miten palautetietoisuutta harjoiteltiin?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kaikilla hankkeeseen osallistuneilla hyvinvointialueilla toteutettiin draamasimulaatiovalmennuksia, joissa harjoiteltiin palautetietoista rinnakkaisarviointia. Simulaatio-opetuksessa luotiin mahdollisimman todellisuutta vastaavia asiakastilanteita, joiden avulla osallistujat pystyiv\u00e4t turvallisesti harjoittelemaan vuorovaikutusta ja menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Simulaatio-oppiminen tarjoaa turvallisen ymp\u00e4rist\u00f6n omien rajojen koettelulle ja rooleihin heitt\u00e4ytymiselle, mik\u00e4 mahdollistaa oman toiminnan tarkastelun et\u00e4\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 ja objektiivisemmin. Reflektiivinen yhdess\u00e4 oppimisen prosessi, oman toiminnan uudelleen kehyst\u00e4minen ja simuloidun tilanteen peilaaminen todellisiin tilanteisiin muodostavat draamal\u00e4ht\u00f6isen simulaatio-oppimisen ytimen. Ks. https:\/\/blogs.uef.fi\/puheenvuoroja\/2026\/03\/10\/miten-moniammatillista-vuorovaikutusta-opitaan-simulaation-keinoin\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Simulaatioihin osallistui sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, perhety\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, opettajia sek\u00e4 kokemusasiantuntijoita asiakkaan roolissa. Varsinainen harjoittelu tapahtui osana asiakasty\u00f6t\u00e4: palautetietoista ty\u00f6skentely\u00e4 kokeiltiin ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa sek\u00e4 sosiaali\u2011 ja perhety\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ammattilaisten kokemuksia ja menetelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n laajuutta seurattiin edistymislomakkeiden avulla. Yhteisi\u00e4 kokemuksia reflektoitiin hankkeen j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 ty\u00f6nohjauksissa, yhteiskehitt\u00e4misaamuissa ja niin sanotuissa FIT\u2011nuotiokahveissa. Lis\u00e4ksi kaikilla alueilla toteutettiin koko hankkeen ajan FIT\u2011konsultaatioita, joissa tarkasteltiin viivadiagrammien tulkintaa ja niihin liittyvi\u00e4 oivalluksia. Lis\u00e4ksi kaikkien hyvinvointialueiden kanssa luotiin FIT:in eettiset periaatteet ja varmistettiin yhteinen ymm\u00e4rrys niiden osalta.<\/p>\n\n\n\n Sosiaality\u00f6n reunaehdot ja viranomaisvelvoitteet huomioitiin koko k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton ajan ja FIT- ty\u00f6skentelyn soveltuvuus sosiaality\u00f6h\u00f6n oli hankkeemme keskeinen tutkimusteht\u00e4v\u00e4. Ammattilaisten tuli yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 perehty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuviin n\u00e4k\u00f6kulmiin FIT\u2011ty\u00f6skentelyn perusperiaatteista ja toisaalta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lastensuojelun sosiaality\u00f6h\u00f6n soveltuvia tapoja toteuttaa palautetietoista ty\u00f6skentely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Palautetietoisen asiantuntijuuden hahmottelua<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hankkeessa tarkasteltiin draamal\u00e4ht\u00f6isiin simulaatioihin liittyvi\u00e4 reflektiokeskusteluja, joiden avulla hahmotettiin, millaista asiantuntijuutta palautetietoinen ty\u00f6skentely edellytt\u00e4\u00e4. Koska sosiaality\u00f6 eroaa psykoterapiasta monin osin, p\u00e4\u00e4timme puhua palautetietoisesta ammattik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 (FIP, Feedback informed Practise<\/em>). FIP kuvaa osuvammin sit\u00e4 sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Simulaatiotilanteet toivat n\u00e4kyviin, kuinka keskeisi\u00e4 asiakaskohtaamisissa ovat ajank\u00e4yt\u00f6n hallinta, FIP\u2011ty\u00f6skentelyn tarkoituksen selke\u00e4 avaaminen sek\u00e4 asiakkaalle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 kielen k\u00e4ytt\u00f6. Kokemusasiantuntijoiden n\u00e4k\u00f6kulmat korostivat arvioinnin l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja sit\u00e4, ett\u00e4 arvioinnit ovat yhteisesti n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton alkuvaiheessa simulaatiot tarjosivat ammattilaisille mahdollisuuden arvioida omaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n ja tunnistaa seikkoja, jotka edist\u00e4v\u00e4t palautetietoista asiakasty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n FIP\u2011asiantuntijuus j\u00e4sentyi kahteen toisiinsa kietoutuvaan ulottuvuuteen: tiedolliseen osaamiseen ja kokemukselliseen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. <\/em>Menetelm\u00e4osaamisen ohella asiantuntijuus edellytt\u00e4\u00e4 dialogista ja yhteistoiminnallista otetta, jossa ORS\u2011 ja SRS\u2011arviointeja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmaa kuunnellen ja yhdess\u00e4 tutkien.<\/em> <\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen keskeinen asiantuntijuuden alue liittyy FIP\u2011osaamiseen ja -tietoon. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4kohtaisen osaamisen lis\u00e4ksi kyvyn edist\u00e4\u00e4 dialogista ja yhteistoiminnallista suhdetta. T\u00e4h\u00e4n kuuluu taito k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ORS\u2011 ja SRS\u2011asteikkoja oikein ja tarkoituksenmukaisesti sek\u00e4 luoda turvallinen tila avoimelle ja reflektiiviselle keskustelulle. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s tukea lapsen tai nuoren vanhempien osallistumista heid\u00e4n omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan k\u00e4sin sek\u00e4 tarkastella arviointeja asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmien ohjaamina.<\/p>\n\n\n\n Toinen FIT\u2011asiantuntijuuden alue liittyy ammattilaisen henkil\u00f6kohtaiseen kokemukseen, tavoitteelliseen harjoitteluun ja aktiiviseen sitoutumiseen palautetietoiseen ty\u00f6skentelytapaan. Ty\u00f6n tuloksellisuus riippuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, kuinka aktiivisesti ja systemaattisesti ammattilaiset ker\u00e4\u00e4v\u00e4t palautetta, reagoivat siihen ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. FIT on prosessi, jossa osaaminen kehittyy asiakasty\u00f6n tulosten pohjalta ja edellytt\u00e4\u00e4 sitoutumista suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen ammatilliseen kehittymiseen.<\/p>\n\n\n\n Useat tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 yhteisty\u00f6suhteen vahvistaminen ja ty\u00f6menetelmien kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 FIT ei toimi teknisen\u00e4 suoritteena, vaan se n\u00e4ytt\u00e4ytyy prosessina, jossa asiantuntijuus kehittyy asiakasty\u00f6n tulosten kautta. Vaikka kyse on menetelm\u00e4kohtaisesta l\u00e4hestymistavasta, sen voidaan n\u00e4hd\u00e4 osana \u00a0my\u00f6s laadukasta ja vaikuttavaa asiakasty\u00f6n perusosaamista, jonka toteutumista todellisissa asiakastilanteissa on perusteltua tutkia jatkossa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n McDermott, F. 2020. \u201cDemonstrating Social Work Expertise: Social Work Research from the Field.\u201d AUST SOC WORK 73(4): 391-394. https:\/\/doi.org\/10.1080\/0312407X.2020.1795978<\/p>\n\n\n\n Mackrill, T., and S. Steensb\u00e6k. 2021.\u201d What can the use of Feedback Informed Treatment teach us about involving children, young people and caregivers in statutory casework? EUR J SOC WORK<\/em> 24(4): 696-707. https:\/\/doi.org\/10.1080\/13691457.2020.1726297<\/a><\/p>\n\n\n\n