Tutkimuksemme

FITFUTURA-hankkeessa vuosina 2024-2026 tutkimme miten lasta suojelevia prosesseja voitaisiin vahvistaa palautetietoisen arvioinnin avulla.

Palautetietoisella työskentelyllä tuotetaan yhtäältä lapsen tai nuoren tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja siinä tapahtuvista muutoksista.  Toisaalta palautetietoisella työskentelyllä arvioidaan lapsen ja nuoren, hänen vanhempiensa sekä ammattilaisen (sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perhesosiaalityöntekijä, opettaja) välisen yhteistyösuhteen toimivuutta. Palautietoisuus ei tarkoita samaa kuin asiakastyytyväisyyden arviointi.

Palautetietoisella työskentelyllä on todettu tutkimuksissa olevan vaikutuksia palvelujen tuloksellisuuteen asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksissa on osoitettu, että yhteistoiminta ammattilaisten välillä lisää ymmärrystä lapsen ja perheen kokonaistilanteesta sekä lisää eri toimijoiden kykyä tukea lasta ja nuorta hänen kasvuympäristössään. Yhteistyön puute on nähty keskeisenä syynä myös vakavissa lapsiin kohdistuneissa laiminlyönneissä tai kaltoinkohtelussa.

FITFUTURA-hankkeessa vahvistettiin kansallisella tasolla lasten suojelun vaikuttavuutta tutkimalla palautetietoisen työskentelyn merkitystä monialaisessa perhesosiaalityössä, koulussa ja lastensuojelutyössä. Hankkeesta vastasi Itä-Suomen yliopisto yhdessä osatoteuttajana toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkea koulun (XAMK) kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueet sekä Lappeenrannan opetustoimi. Lisäksi teimme kansainvälistä yhteistyötä mm. Tanskan Gladsaxen kunnan kanssa ja International central of clinical exellence (ICCE)- https://centerforclinicalexcellence.com/verkoston kanssa sekä kansallisen tason yhteistyötä Helsinki Mission https://www.helsinkimissio.fi/tyokalupakki/fit/organisaatioille/ ja FIT-kehittäjäverkoston https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/palautetietoinen-tyoskentely-fit-verkosto , Helsingin kaupungin ja Osallisuuden aika ry:n kanssa.

Tutkimuskysymykset olivat:

1. Miten palautetietoinen työote soveltuu lastensuojelun perustehtävän tueksi?
2. Miten palautetietoinen työskentely edistää lastensuojelun ja yhteistyökumppaneiden yhteistoimintaa?
3. Mitä palautetietoisen työskentelyn kautta opitaan lastensuojelun perustehtävän laadukkaasta toteuttamisessa yksilön, tiimin ja organisaation tasolla?

Tutkimusaineistoina käytimme kyselyitä, ryhmäkeskusteluja, simulaatioharjoituksia ja palautetietoisen työskentelyn käyttöönoton prosessista syntyvää tietoa.

Voit perehtyä hankkeessamme tehdystä tutkimuksestamme täältä!