Miten palautetietoista työskentelyä voisi kehittää ja tutkia jatkossa?

Lastensuojelussa lapsen äänen ja osallisuuden vahvistamisen edellytyksenä ovat lapsikeskeiset toimintamallit sekä luottamuksellisen vuorovaikutuksen rakentuminen perheen ja sosiaalityöntekijän välillä.  Samalla vahvistetaan lastensuojelun prosessien vaikuttavuutta ja lapsen suojelua. Tähän palautetietoinen työskentely tarjoaa oivallisen välineen, jossa asiakkaiden osallisuus ja kokemus tulee vakavasti otettua.

Näemme, että palautetietoinen työskentely tuo parhaimmillaan sosiaalityöhön suuntaa, jossa asiakkaan rooli informanttina vahvistuu. Palautetietoisuus voidaan ymmärtää laajempana orientaationa, jossa asiakkaan palaute ja työskentelysuhde ovat keskiössä. Se edistää sekä asiakkaan osallisuutta että ammatillisen vuorovaikutuksen kehittämistä.  Jos taas halutaan näyttöön perustuva tietoa menetelmästä, tarvitaan systemaattista ORS ja SRS dataa. On selvää, että molemmat näkökulmat edistävät asiakkaan osallisuuden vahvistamista sosiaalityössä. Parhaimmillaan organisaatiossa syntyy palautetietoinen kulttuuri, jossa työskentely vakiintuu osaksi sosiaalityön hyviä käytäntöjä.

Palautetietoista työskentelyä on tärkeä

Lähteitä: