Miksi palautetietoinen työskentely on lastensuojelussa tärkeää?

Palautetietoisuus on keskeinen osa kaikkea kohtaamistyötä. Sen avulla asiakkaat tulevat paremmin kuulluiksi ja nähdyiksi, ja heille avautuu aidosti mahdollisuus osallistua oman palvelunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen. Lastensuojelussa on tärkeää kehittää työskentelymuotoja, joilla voidaan purkaa ammattilaisen, lapsen ja hänen perheensä välistä valta-asemaa niiltä osin kuin se on mahdollista. Palautetietoinen työskentely on yksi osallisuutta ja toimijuutta vahvistava työskentelymuoto, ja sitä voidaan hyödyntää myös osana muita menetelmiä.

Palautetietoisessa työskentelyssä seurataan systemaattisesti asiakkaan hyvinvoinnin ja työskentelyprosessin välistä suhdetta. Hyvinvointia tarkastellaan eri elämänalueilla – yksilön, perheen, koulun ja muun arjen näkökulmista – ORS‑mittarin (Outcome Rating Scale) avulla. Näin saatu tieto tukee työskentelyn muokkaamista asiakkaan tarpeita paremmin vastaavaksi. Yleensä ORS- ja SRS mittareita käytetään pääsääntöisesti kaikkien asiakkaiden kanssa.

Lapsen ja hänen perheensä välistä yhteistyösuhdetta eli työskentelyallianssia seurataan SRS‑mittarilla (Session Rating Scale), jota käytetään jokaisen tapaamisen jälkeen. Saatua palautetietoa hyödynnetään työskentelyn kehittämisen lähtökohtana. Samalla se edistää ammattilaisen asiantuntijuuden kehittymistä ja vähentää yksipuolisten tulkintojen tekemistä asiakkaan tilanteesta. Kun seuranta toteutetaan systemaattisesti, arviointi ei perustu pelkästään ammattilaisen oletuksiin, vaan siitä muodostuu yhteistoiminnallinen työväline. Läpinäkyvä palautteen kerääminen ja käsittely mahdollistavat asiakkaan osallisuuden arviointiin ja tukevat dialogista työskentelyä.

Esihenkilöillä on tärkeä rooli palautetietoisen työskentelyn tukemisessa. FIT‑dataa ei tule kuitenkaan käyttää esihenkilön kontrollin välineenä. FIT- data on yksittäisen ammattilaisen hallinnassa ja omistuksessa, joten siitä voidaan keskustella vain hänen läsnäollessa. Näitä seikkoja korostetaan eettisisissä ohjeissa, jotka sovitaan yhdessä henkilöstön ja esihenkilöiden kanssa.

Lapsen hyvinvoinnin ehdistyminen suhteessa työskentelysuhteeseen on työskentelyn keskiössä. FIT:in käyttö ei myöskään saa olla mekaanista ORS‑ ja SRS‑mittareiden täyttämistä, vaan työskentelyn painopisteen tulee olla asiakassuhteen vahvistamisessa. Olennaista on myös ymmärtää työskentelyn suhdeperustainen luonne eli muutoksen kannalta keskeiset asiat tapahtuvat vastavuoroissa suhteissa.

Kirjallisuutta aiheesta:

Husby, I. S., Slettebø, T. & Juul, R. (2018). Partnership with children in child welfare: The importance of trust and relational work. Child & Family Social Work, 23(3), 428–435. https://doi.org/10.1111/cfs.12435

Miller, S.D., and B. Bertolini. 2018. FIT Feedback-informed treatment – palautetietoinen hoito. Suom. J. Lehtinen and H. Rouhiainen. Helsinki: Libris Oy.

Munro, E. 2019. Effective child protection (3rd ed.). United Kingdom of Great Britain & Northern Ireland: SAGE Publications Ltd UK.