Tervetuloa sivustollemme palautetietoisten ammattikäytäntöjen pariin

Tällä blogisivustolla esittelemme ajatuksiamme ja havaintojamme palautetietoisista ammattikäytännöistä. Saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden syventyä aiheeseen STM:n rahoittamassa FITFUTURA‑hankkeessa (2024–2025), jossa tarkastelemme palautetietoista yhteistoimintaa lasta suojelevassa yhteistyössä. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta:
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/fitfutura-lasta-suojelevien-yhteistoiminnallisten-prosessien-vahvistaminen-palautetietoisen-arvioinnin-avulla/

Ennen kuin sukellamme syvemmälle hankkeen löydöksiin, muutama sana itse palautetietoisuudesta. Monelle palautetietoisuus tuo mieleen asiakastyytyväisyyden, jota organisaatiot ja palveluntuottajat usein mittaavat. Toisinaan nuo palautekyselyt tuntuvat enemmän muodollisuudelta kuin aidolta kiinnostukselta toisen kokemuksia kohtaan. Asiakas voi myös kokea, että ei tule kuulluksi, vaikka ammattilainen kohtaisi hänet lämminhenkisesti ja inhimillisesti.

Sekä palautteen antaminen että sen vastaanottaminen ovat taitoja, jotka eivät synny itsestään. Ne vaativat harjoittelua, pysähtymistä ja organisaatiolta kulttuuria, joka tukee palautteeseen perustuvaa työskentelyä – ei vain sen keräämistä. Kun palautetietoisuus ymmärretään luontevaksi osaksi ammatillista arkea, siitä tulee innoittaja sekä oman työn että yhteisen toiminnan kehittämiseen. Palautetietoinen toimintakulttuuri rakentuu systemaattisuudesta, avoimesta vuorovaikutuksesta ja halusta nähdä palaute tärkeänä osana yhteistä prosessia. Se ei ole sama asia kuin asiakastyytyväisyys; palautetietoisuudessa on kyse arviointia hyödyntävästä, dialogisesta prosessista, jossa palaute ohjaa niin kohtaamista kuin työn suuntaakin.

Palautetietoinen työskentely (Feedback Informed Treatment, FIT) pohjautuu psykoterapiasta lähtöisin olevaan lähestymistapaan, jossa asiakkaan oma kokemus hyvinvoinnistaan ja työskentelysuhteesta ammattilaisen kanssa nostetaan työn keskiöön. FIT‑työskentelyn periaatteita voidaan soveltaa laajasti: yksilöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden tasolla, kun tavoitteena on ammatillisen vuorovaikutuksen ja toiminnan kehittäminen. (Miller & Betrolino 2020) Kyse ei ole uudesta menetelmästä tai viitekehyksestä, vaan FIT soveltuu käytettäväksi minkä tahansa työskentelymenetelmän ja tai viitekehyksen rinnalla.

FITFUTURA – ihmistä kohtaamassa blogissa julkaistaan sosiaalityön palautetietoisuuteen liittyviä kirjotuksia välillä tiuhaan, välillä harvemmin, kun ajatukset kypsyvät. Teksteissämme tarkastelemme FITFUTURA-hankkeen tutkimuksesta nousseita havaintoja ja ajatuksia palautetietoiseen työtapaan ja ihmisten kohtaamiseen liittyen. Blogin kirjoittajat ovat Itä-Suomen yliopiston ja XAMK:n tutkijoita, joiden intohimona on kehittää lastensuojelun sosiaalityötä asiakkaan osallisuutta tukevaksi.

FITFUTURA‑hankkeen tutkimusryhmään ovat kuuluneet hankejohtaja Kaarina Mönkkönen, tutkimusjohtaja Laura Yliruka (UEF), tutkijatohtori Tiina Timperi(UEF), projektitutkijat Päivi Petrelius (XAMK), Petra Kairinen (UEF), ja Ann‑Mari Tippett (UEF). Tälle sivustolle on koottu koko tutkimusryhmän ajatuksia ja oivalluksia. Asiaan liittyvää tarkempaa tietoa on luettavissa hankkeesta syntyvissä julkaisuissa, joista monet ovat vielä työn alla. Kokonaistekstin tuottamisesta on vastannut Kaarina Mönkkönen, joka vastaa myös mahdollista asiavirheistä. Tekoälyä tällä sivustolla on hyödynnetty kielenhuollon tukena.

Kirjoittajien yhteystiedot löydät Itä-Suomen UEFConnect-sivustolta: FITFUTURA – Lasta suojelevien yhteistoiminnallisten prosessien vahvistaminen palautetietoisen arvioinnin avulla – UEFConnect

Toivomme, että pohdintamme herättää ajatuksia, tarjoaa uusia näkökulmia ja rohkaisee kokeilemaan palalautetietoista työskentelyä osaksi ammatillisiin kohtaamisiin.