Avainsana-arkisto: daphnid

Akvaattisen ekotoksikologian käytännön töitä laboranttiharjoittelijan silmin

Kun aloitin harjoittelun, oli käynnissä matokoe. Kokeessa tutkittiin, miten erilaiset pohjasedimenttien fullereenipitoisuudet vaikuttavat harvasukasmatoihin. Kokeeseen liittyi työtehtävinä mm. veden pH-mittausta ja happipitoisuuden mittausta. Myös näytteiden pohjasedimentin pH:ta mitattiin. Jos veden pH oli matopurkeissa liian alhainen, niiden vesi piti vaihtaa.

Harvasukasmatokoe eri fullereenipitoisuuksilla.
Harvasukasmatokoe eri fullereenipitoisuuksilla.

Ennen kuin aloitettiin uusi matokoe, leikattiin harvasukasmatoja kahtia. Hännät säästettiin seuraavaan kokeeseen. Ennen kuin fullereenisuspensio oli lisätty pohjasedimenttiin, suspension pitoisuus oli tarkistettu UV/Vis-spektrometrilla. Matokokeeseen tehtiin myös keinotekoista makeaa vettä. Siihen tarvittiin magnesiumsulfaatti-, kalsiumkloridi-, kaliumkloridi-ja natriumkarbonaattiliuoksia sekä milliQ –vettä. Näitä kaikkia lisättiin suureen pulloon ja sekoitetaan magneettisekoittajalla. Liuoksen pH mitattiin ja säädettiin.

Matokokeessa madot laitettiin purkkeihin, jossa on pohjalla sedimenttiä ja kvartsihiekkaa ja niiden yläpuolella keinotekoista makeaa vettä. Purkkien sedimentteihin on lisätty kolmea eri fullereenipitoisuutta. Sedimentti oli otettu järven pohjalta. Purkkeja oli hapetettu yön yli. Kaikkiin purkkeihin lisättiin 10 matoa. Madot saivat olla purkeissa kaksi viikkoa, eikä niitä hapetettu. Matopurkkien pH-arvoja ja happipitoisuuksia mitattiin kokeen aikana. Näytepurkeista kerättiin myös pellettiä useaan kertaan. Pelletit suodatettiin ja niiden paino mitattiin. Kun kaksi viikkoa oli kulunut, seuloimme matopurkkien madot. Mittasimme iltapäivällä kaikkien matopurkkien matojen painon ja laitoimme ne koeputkiin suolaliuokseen. Koeputket laitettiin pakastimeen.

Pellettien suodattaminen.
Pellettien suodattaminen.

Ekotoksikologian kasvatushuoneessa kasvatetaan kirppuja, harvasukasmatoja ja surviaissääskiä. Niitä ruokitaan kolmesti viikossa. Kirppualtaiden vedet vaihdetaan kerran viikossa. Myös muiden eläinten altaiden vedet vaihdetaan kerran viikossa.

Harvasukasmatojen kasvatusallas.
Harvasukasmatojen kasvatusallas.

Vesikirpuilla tehtiin toksisuuskokeita. Ensin tehtiin akuutteja toksisuuskokeita. Fullereenisuspensio suodatettiin ja sen pitoisuus mitattiin UV/Vis-spektrometrilla. Sitten tehtiin akuutti toksisuuskoe, jossa käytettiin toisena altistavana aineena fullereenia. Sitten aloitettiin kemikaalien yhteisvaikutuksia tutkiva pitkäaikainen toksisuuskoe vesikirpuilla. Kyseessä on lisääntymiskoe. Kokeessa voidaan tutkia useita vesikirppusukupolvia ja niiden jälkeläistuotantoa, sukupuolijakaumaa ja emokirppujen kokoa. Vesikirppujen sukupuolta tutkitaan mikroskoopilla. Pitkäaikainen toksisuuskoe on vielä kesken. Vesikirppujen toksisuuskokeet liittyvät erään opiskelijan pro gradu -tutkimukseen.

Vesikirppuja käytetään kemikaalien toksisuuden arvioinnissa, tässä tutkitaan vaikutuksia lisääntymiseen.
Vesikirppuja kemikaalien toksisuuden arvioinnissa.

Tein harjoittelun lopuksi kaksi näyttöä:

  1. Fullereenisuspension pitoisuusmääritys UV-Vis-spektrometrillä
  2. Vesikirppujen sukupuolijakauman ja emojen pituuden määritys kemikaalien yhteisvaikutuksia tutkivassa pitkäaikaiskokeessa

Teksti ja kuvat Päivi Hämäläinen

Onnittelut myös Päiville hyvin suoritetuista tutkinnonosista!

Ällömadot ja ihanat kirput – laboranttiharjoittelijan kokemuksia

Yksi vakiotehtäviä harjoittelun aikana oli vesikirppujen huoltaminen. Kirppuja pidetään yllä odottamassa mm. kemikaalien myrkyllisyyden kokeita. Kirpuille annetaan ruoaksi levää, jota myös kasvatetaan samassa kasvatushuoneessa, kasvatushuoneesta löytyy myös ällömatoja (harvasukamatoja) ja chironomus sääskiä.

Harjoittelun mukavimpiin kuuluva asia on ollu kirppujen huolto, ja tykästyin niihin jo alkuvaiheessa. Monet sanovat etteivät ne näytä erityisen mukavilta otuksilta, mutta livenä niiden katselu on todella rauhoittavaa, ja niistä löytyy paljon mielenkiintoista mikroskoopin alla, tai paljain silmin katsellessa.

risto1

Näissä kuvissa näkyy vesikirpun poikasten kasvaminen, koko tämä tapahtuma on vain muutaman päivän sisällä, ja poikaset saattavat hyvissä tapauksissa tehdä oman poikueensa jo noin viikon ikäisinä. Emot kasvattavat munat selässään, ja poikaset kuoriutuvat emon kuoren sisässä. Kun poikaset ovat valmiita, emo avaa kuortaan ja ne syntyvät aikuisen vesikirpun näköisinä, ja kasvavat nopeasti syntymänsä jälkeen.

risto2

Viimeisessä kuvista poikaset ovat jo valmiita syntymään, ja edellisessäkin poikanen on jo melkein aikuisen muotoinen. Näissä molemmissa kuvissa poikaset ovat alle vuorokauden sisällä valmiita syntymään.

risto3

Vesikirput lisääntyvät normaaleissa olosuhteissa suvuttomasti, naaras tuottaa jälkeläisiä ilman koiraiden asiaan puuttumista. Näkyvänä erona koirailla on suussaan pidempi tuntoelin ”sikari”. Tässä kuvassa erottuu naaraan lyhyempi suukappale.

Toinen ympyröity osa on kirpun sydän, joka mielenkiintoisesti sijaitsee niskassa, muutenkin vesikirppujen elinten ja osien sijainnit poikkeavat hyvin paljon ihmisille totutusta, suoli on osin päässä yms.

risto4

Pintamikroskoopin alla kirput erottuvat aivan eri tavalla. Näistä erottuu paremmin muodon pyöreys, mutta mikroskoopin alla katsoessa on silti vaikea nähdä, miten kuori on muodostunut, kuori on kaksiosainen, ja kokonaisuudessaan kirppu muistuttaa lähinnä simpukkaan pukeutunutta merihevosta. Sisäosat ovat suurelta osin erilliset kuoreen nähden, ja kirput kasvaessaan vaihtavat kuorta.

Tein harjoittelun aikana myös oman kokeilun. ->toksisuuskokeissa käytetään myös harvasukamatoja, joiden kokeen onnistumisen takia täytyy aloittaa syömään sedimenttiä samoihin aikoihin. Se onnistuu leikkaamalla mato puoliksi pari viikkoa ennen kokeen aloittamista, jolloin madot kasvattavat uuden pään. Jakautuminen on harvasukamadoille luonnollinen tapa lisääntyä, ja leikkaaminen käynnistää tapahtuman samalla tavalla kuin luonnollinen katkeaminen. Joten, halusin tietää selviääkö mato jos sen leikkaa useampaan osaan, kokeissa on käytetty vain joko pää- tai häntäpuolta.

risto5

Leikkasin kymmenen matoa siis viiteen osaan. Madon palat elivät muutaman viikon samanlaisissa olosuhteissa kuin muutkin kasvatushuoneen madot. Lopulta kun laskin elävien matojen määrän, olin kieltämättä vähän yllättynyt. Vaikkeivat madot olleet lisääntyneet, niitä ei myöskään ollut kuollut. Kaikista purkeista oli kuollut vain kaksi matoa. Keskimmäisestä osasta kasvaneet olivat kaikkein terveimmän oloisia, ja hännänpään palat olivat vain juuri ja juuri kasvattaneet uuden pään.

Ällömadot on jänniä mut silti ällöjä. Mut kirput on jänniä ja hitsin ihanoita.

Teksti ja kuvat: Risto Pöhö

A time with microplastic, Daphnia and winter in Finland

My name is Meaw. I come from Thailand, the small tropical country in Asia. I got scholarship from Erasmus Mundus action 2 (SWAP and Transfer project) to do the research about microplastic in freshwater ecosystem for 6 months. I’m interested in microplastic because it’s a pollutant with emerging concern and there are many gaps in research about microplastic. I have done many surveys on microplastic in Thai coastal area, but in here I focus on microplastic testing with aquatic animal in laboratory.

Microplastic and Daphnia

I lived in Finland from Dec 2015-May 2016. During that time, I tried to feed daphnia with fiber microplastic and observe the uptake and depuration behavior of daphnia. In our lab, it is very easy to do the test with daphnia, because the facility is well preparation. So that it is very convenient to do the thing as I plan, even if I did not have an experience with daphnia before.

I also have an opportunity to work together with Spectromics research group in UEF, because we try to develop the technique for observation microplastic inside daphnia. I am very happy to have chance to discuss and share the ideas with the other researchers in our lab group and Spectromics research group. That’s very challenging for me.

Daphnia magna and microplastics
Daphnia magna and microplastics

Winter in Finland

By the way, because I arrived Finland in winter, I had been asked a lot that “why I come to Finland in winter time?” Actually I did not think about it before I came. Anyway, after one week past I just realized that why everyone asked me. Snow and ice is such normal things in Finland winter and rarely sunshine at that time. It’s very exciting experience for people from tropical country like me. The winter in Finland is longer and colder than in my imagination. That’s why I always ask everyone in the lab “Is it normal weather in Finland?” and now I know that’s normal, after I passed through nearly 4 months of Finnish winter. Even whether in winter make some difficulty of life, but I think that’s worth to get experience like that. I think if I did not stay in Finland at the winter time, I may not see and understand the real Finland. So if someone ask me what the best period to visit Finland, I will recommend winter. Do you agree with me?

kuva_meaw2kuva_meaw3

13 June 2016, Meaw