{"id":461,"date":"2021-10-01T08:35:08","date_gmt":"2021-10-01T05:35:08","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/?page_id=461"},"modified":"2022-12-13T11:34:18","modified_gmt":"2022-12-13T08:34:18","slug":"transcripts","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/","title":{"rendered":"Transcripts"},"content":{"rendered":"\n

EastMeetsWest Podcast<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jakso 8, Kirkkojen maailmannneuvoston konferenssissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K:<\/td>Haastattelija<\/td><\/tr>
V1:<\/td>Vastaaja 1, Saara Alam\u00e4ki<\/td><\/tr>
V2:<\/td>Vastaaja 2, Annika Juurikka<\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
sa-<\/td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)                         <\/a><\/td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

K: Kolme teologian opiskelijaa It\u00e4-Suomen yliopistosta osallistui kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen Saksassa Karlsruhessa syyskuun 2022 alussa. He toimivat kokouksessa stuertteina eli nuorina vapaaehtoisina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokousavustajina. Mit\u00e4 he oppivat matkallaan ekumeniasta? Millainen tapahtuma Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous on ja miten nuorten n\u00e4k\u00f6kulma huomioitiin siell\u00e4? N\u00e4ist\u00e4 aiheista p\u00e4\u00e4set kuulemaan lis\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 jaksossa.<\/p>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

K: No niin, tervetuloa t\u00e4nne meid\u00e4n keskusteluja kuuntelemaan. Mulla on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mun studiossa vieraana kaksi muuta teologian opiskelijaa. L\u00e4ntiselt\u00e4 puolelta kaikki ollaan. Voisitteks te esitell\u00e4 ket\u00e4 te ootte?<\/p>\n\n\n\n

V1: M\u00e4 oon Saara alam\u00e4ki ja oon tosiaan, niin kuin t\u00e4ss\u00e4 jo tuli esille, l\u00e4ntisen teologian opiskelija ja opiskelen viidett\u00e4 vuotta eli mulla on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n reilu vuosi viel\u00e4 maisteria. Opiskelen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 teologiaa, sosiologia sivuaineena. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustelen tosiaan kokemuksistani stuerttina.<\/p>\n\n\n\n

V2: Ja moi. Annika Juurikka nn:nen vuoden l\u00e4ntisen teologian opiskelija ja a-linjalainen ja my\u00f6skin olin stuerttina KMN:n yleiskokouksessa ja sen vuoksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 juttelemassa.<\/p>\n\n\n\n

K: No niin, mahtavaa. Ollaan siis samoilla linjoilla siit\u00e4, ett\u00e4 miksi ollaan kokoonnuttu t\u00e4nne. Eli oltiin kaikki kolme tuolla Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa Saksassa Karlsruhessa syyskuun alussa. Siell\u00e4 vietettiin muutama viikko. Kirkkojen maailmanneuvostohan on t\u00e4mm\u00f6nen kansainv\u00e4linen toimielin, jossa on paljon protestanttisii, luterilaisia ja ortodoksisia kirkkoja. Tuleeko teill\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n? Katoliset ei kuulu siihen, mutta tavallaan tuolla tapahtumassakin katolisia oli tarkkailijaj\u00e4senin\u00e4. Noin 25 % kaikista maailman kirkoista kuuluu t\u00e4h\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n ja ekumeniaan keskittyv\u00e4 tapahtuma on kyseess\u00e4. Aattelin, et voitais ihan alkuun puhua t\u00e4st\u00e4 ekumeniasta. Eli millasii ajatuksia tai kokemuksia teill\u00e4 oli pohjalla, kun l\u00e4hditte tonne Saksaan? Mit\u00e4 tiesitte ekumeniasta ennemp\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

V1: No itell\u00e4 ainaki koen, et ekumenian tuntemus oli hyvin sellasella teoreettisella tasolla, ett\u00e4 termin\u00e4 tuttuja ja olin kuullut luennoilla ja muutenki kursseilla v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 ekumenia on ja mik\u00e4 pyrkimys. Mutta ehk\u00e4 l\u00e4hin jotenkin tavoittelemaan sit\u00e4, et sais semmosta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta ja sill\u00e4 n\u00e4kemyksell\u00e4 jotenkin l\u00e4hin v\u00e4h\u00e4n tutustumaan siihen, ett\u00e4 millaista se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kun puhutaan kristittyjen ykseydest\u00e4 tai yhteisty\u00f6st\u00e4 tai muusta t\u00e4llasesta.<\/p>\n\n\n\n

V2: Minul on semmonen v\u00e4h\u00e4n kirjava, mutta ei hirve\u00e4n laaja ekumeeninen tausta. Ekana vuonna k\u00e4vin jo Ketko-kurssin, eli t\u00e4m\u00e4n ekumeenisen neuvoston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n kansainv\u00e4lisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelman, mit\u00e4 silloin j\u00e4rjestettiin viel\u00e4 Joensuussakin. Se oli ehk\u00e4 semmonen ensimm\u00e4inen kosketus kaikkeen, mit\u00e4 ekumenia tarjoaa. Sitten toisena opintovuonna olin mukana t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 ekumeenisella opintomatkalla Saksaan, milloin kanssa opiskeltiin n\u00e4it\u00e4 ekumeenisia sopimuksia ja muuta aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4. Sen lis\u00e4ksi ulkomailla asuessa on tullut osallistuttua monenlaiseen yhteiskristilliseen ja ekumeeniseen toimintaan ja vierailtua monien eri kirkkokuntien jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Semmosta harrastuneisuutta.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. Nyt kun mainitsit t\u00e4n ulkomailla asumisen, silloin itekin oon n\u00e4hnyt ulkomailla, kyll\u00e4 tuli k\u00e4yty\u00e4 paikallisessa kirkossa, joka ei ollut luterilainen. Siin\u00e4 mieless\u00e4 kristillinen kyll\u00e4kin. T\u00e4llaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tason ekumeniaa on tullu kyll\u00e4 harjotettua, mutta en oo kyll\u00e4 peruskurssien lis\u00e4ksi millek\u00e4\u00e4n muulle kurssille osallistunut, mik\u00e4 k\u00e4sittelisi ekumeniaa syvent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla. Jotain k\u00e4sityksi\u00e4 oli kaikilla siit\u00e4, mit\u00e4 ekumenia on, mutta silti kuitenkin kaipasi lis\u00e4\u00e4 ja syvent\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa, et mit\u00e4 se Kirkkojen maailmanneuvostossa sitten on ja miten se siell\u00e4 ilmenee. Noh, oltiin siell\u00e4 reissussa ja erityisesti se koko-osa on siin\u00e4 se asia, mik\u00e4 itell\u00e4 kiinnitti huomion, ett\u00e4 nyt ei ollakaan en\u00e4\u00e4 siell\u00e4 arjen kohtaamisissa vaan oikeasti tehd\u00e4\u00e4n jotain isoja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja py\u00f6ritell\u00e4\u00e4n teoriatasolla juttuja ja tehd\u00e4\u00e4n lausuntoja. On erilaista kuin se, mihin ehk\u00e4 omassa arjessa on tottunu. Niinh\u00e4n se olikin, ett\u00e4 niit\u00e4 siell\u00e4 tehtiin. Oli lausuntoja ja keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

V2: M\u00e4 taas oon v\u00e4h\u00e4n eri mielt\u00e4, koska minun mielest\u00e4 nimenomaan tuolla kokouksessa se, miss\u00e4 eniten n\u00e4kyy se ekumenia ja yhteentuleminen, oli ne kohtaamiset ja se arkip\u00e4iv\u00e4inen kanssak\u00e4yminen ja se, miten ne ehk\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t keskustelut k\u00e4ytiin kahvilla tai lounaalla tai siell\u00e4 ihmisten kanssa vaan jutellessa arkip\u00e4iv\u00e4isesti. Enemm\u00e4nkin minusta v\u00e4lill\u00e4 jouduin muistuttamaan ittelleni, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 kokous k\u00e4ynniss\u00e4. Oikeestaan taisin siin\u00e4 jossain vaiheessa kuvata koko tapahtumaa yhteiskristillisiksi kokoontumisajoiksi. Minulle korostu siell\u00e4 enemm\u00e4n ne ihmisten keskin\u00e4iset kohtaamiset kuin mitk\u00e4\u00e4n suuret oppineuvottelut. Mutta se oli toisaalta ehk\u00e4 stuerttin\u00e4k\u00f6kulma, koska itse ei sitten ehtinyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 huoneissa, miss\u00e4 niit\u00e4 varsinaisia keskusteluja k\u00e4ytiin. Niin enemm\u00e4n v\u00e4littyi se semmonen.<\/p>\n\n\n\n

K: Niin, hyv\u00e4 pointti kyll\u00e4. Tossa oli sek\u00e4 ne akateemiset n\u00e4k\u00f6kulmat ett\u00e4 ne arjen tason kohtaamiset. M\u00e4kin pelasin siell\u00e4 korttia jossain vaiheessa ja mietin vaan mieless\u00e4ni, et onko n\u00e4\u00e4 nyt sit ekumeeniset korttipelit k\u00e4ynniss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

K: Haluaisin kuulla v\u00e4h\u00e4n teid\u00e4n kokemuksia. Mik\u00e4 oli teid\u00e4n stuerttiteht\u00e4v\u00e4nne siell\u00e4, millaista se stuerttina toimiminen oli?<\/p>\n\n\n\n

V1: No millaista se oli. M\u00e4 muistan siit\u00e4 hausta, mik\u00e4 tolla EVL:n kansainv\u00e4listen asioiden stipendisivustolla oli, ett\u00e4 siell\u00e4 painotettiin, ett\u00e4 stuertin pit\u00e4\u00e4 olla joustava ja motivoitunut tekem\u00e4\u00e4n pitki\u00e4 ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4 ja muuta. M\u00e4 ajattelin silloin, et m\u00e4 oon tosi joustava ja m\u00e4 oon tosi hyv\u00e4 varmasti t\u00e4ss\u00e4, mutta se todellisuus sitten paljastui. Tosiaan varsinkin ehk\u00e4 oman ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n, mites sen sanois, mun ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n oli alun perin tarkoitus olla t\u00e4llainen (Brunnen) [08:04]. Ne oli sellasia n\u00e4yttelytelttoja siell\u00e4 Brunnenissa, eli mun piti olla siell\u00e4 Brunnenissa ja sit siel oli my\u00f6s t\u00e4llanen Networking-alue, jossa mun piti olla tekem\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4 stuertin hommia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko sen yleiskokouksen ajan. M\u00e4 jouduin sitten siirtym\u00e4\u00e4n aika monenkin ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n v\u00e4liss\u00e4 jo ennen kuin se kokous alkoi, koska siell\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n h\u00e4mmennyst\u00e4 siit\u00e4, et kuinka paljon nyt ihmisi\u00e4 oikeestaan tarviikaan ja mihin. Loppujen lopuksi koko yleiskokouksen m\u00e4 sit olin t\u00e4llaisessa gatering-tiimiss\u00e4, eli mun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli skannata osallistujien kaulassa roikkuvat QR-koodit, jotta pysyttiin k\u00e4rryill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kuinka moni ihminen siell\u00e4 tapahtumassa sy\u00f6 ja milloin sinne tullaan ja muuta. Se oli v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 erilainen kuin mihin m\u00e4 olin jotenkin varautunu, mutta yritin sitten avustaa v\u00e4h\u00e4n miss\u00e4 aina pystyi.<\/p>\n\n\n\n

K: Hauskaa, kun sanoit tuosta osallistujien kaulassa roikkuvista QR-koodeista. Minulle tuli sellainen mielikuva, miss\u00e4 kaikilla on semmoset kaulakorut, miss\u00e4 on joku QR-koodi. Meill\u00e4 oli siis semmoset nimikyltit, miss\u00e4 oli meid\u00e4n nimi ja edustamamme kirkko ja sit kuva ja QR-koodi.<\/p>\n\n\n\n

V2: Ja kieli.<\/p>\n\n\n\n

K: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V2: Joo. Tuota min\u00e4 p\u00e4\u00e4sin unelmahommaani eli plenaries-tiimiin. Olin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tiimini kanssa vastuussa kahdesta istuntosalista ja siit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 kaikki meni niin kuin piti noiden kokousistuntojen aikana. Meid\u00e4n teht\u00e4viin tiimin\u00e4 kuului ohjata ihmiset oikeille paikoille istumaan ja huolehtia mikrofoneista ja kameroista, jakaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6slaitteita, kojeita ja kuulokkeita ja ker\u00e4t\u00e4 niit\u00e4 pois ja desinfioida niit\u00e4 ja kaikkea t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 mukavaa. Silloin ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun n\u00e4m\u00e4 istunnot alkoivat, niin minun vastuulle ly\u00f6tiin kysym\u00e4tt\u00e4 ja pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 dokumenttitiski, miss\u00e4 sitten p\u00e4ivystin koko t\u00e4m\u00e4n viikon kest\u00e4neen kokouksen ajan ja huolehdin siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ihmiset, jotka tarvitsivat paperiset kokousasiakirjat, ne saivat. Tai ainakin yritin varmistaa. Toki haasteensa oli t\u00e4ss\u00e4kin, koska kokouksen tuli olla paperiton.<\/p>\n\n\n\n

K: Siis teid\u00e4n tiimih\u00e4n oli tosi iso, kun se businessplenary miss\u00e4 olit, niin siell\u00e4 oli tosi paljon liikkuvia osia, niin siin\u00e4 tarvittiin niit\u00e4 apuk\u00e4si\u00e4 tosi paljon.<\/p>\n\n\n\n

V2: Olikohan meit\u00e4 nelisenkymment\u00e4? Eli isoin tiimi mit\u00e4 oli. Mutta meille koko ajan korostettiin sit\u00e4, ett\u00e4 se on paras tiimi jossa olla, koska me oltiin koko ajan siell\u00e4, miss\u00e4 keskustelut k\u00e4ytiin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehtiin ja p\u00e4\u00e4stiin sitten my\u00f6s avustamaan n\u00e4iss\u00e4 keskuskomitean kokouksissa, mitk\u00e4 ovat suljettuja kokouksia minne eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se ulkopuoliset paitsi me stuertit.<\/p>\n\n\n\n

K: Eli aikamoinen n\u00e4k\u00f6alapaikka oli kyseess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V2: Se oli nimenomaan n\u00e4k\u00f6alapaikka.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. M\u00e4 ite olin communications-tiimiss\u00e4. Meid\u00e4nkin tiimi jakaantu alatiimeihin eli lopulta m\u00e4 olin business-tiimiss\u00e4. Se oli semmonen monipuolinen homma kans. Siis business-tiimiss\u00e4 oltiin myym\u00e4ss\u00e4 matkamuistoja. Meille jaettiin semmoset pullot, miss\u00e4 oli assembly-logoja, kangaskassit ja muuta kr\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4, kyn\u00e4\u00e4 ja kuppia. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 n\u00e4kyykin, mik\u00e4 t\u00e4\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen\u2026<\/p>\n\n\n\n

V2: Kestokuppi.<\/p>\n\n\n\n

K: Kestokuppi joo. Niit\u00e4 sitten siell\u00e4 saatiin myyd\u00e4. En ehk\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aatellut, ett\u00e4 olisin siell\u00e4 kaupan kassateht\u00e4viss\u00e4, mutta se oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n mukavaa puuhaa. V\u00e4lill\u00e4 sai k\u00e4yd\u00e4 hakemassa vaihtorahoja viereisen apteekin tiskilt\u00e4. Olis kyll\u00e4 ollu toki hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4, jos ois osannu saksaa, mutta kyll\u00e4 siell\u00e4 englannilla p\u00e4rj\u00e4s my\u00f6s, kun se oli siell\u00e4 kadulla. Ei siell\u00e4 assembly-alueen sis\u00e4ll\u00e4, vaan siit\u00e4 p\u00e4\u00e4si my\u00f6s ihan tavalliset tallaajat, saksalaiset kattoon, ett\u00e4 mik\u00e4s meininki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ja kulkeen siit\u00e4 ohitte. Se oli sit taas v\u00e4h\u00e4n erilainen n\u00e4k\u00f6alapaikka. Toisaalta osaltaan mun ty\u00f6teht\u00e4viin kuulu my\u00f6s median edustajien vahtiminen ja ohjaaminen. Siell\u00e4 oli tietyt tuolit median edustajille, ett\u00e4 kukaan muu ei istu niille, vaan median edustajat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sinne paikalle. Sitten oli erilaisia tiedotustilaisuuksia, ohjattiin sinne ja kerrottiin, ett\u00e4 miss\u00e4 on ja moneltako ja jaettiin siell\u00e4 kans n\u00e4it\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6slaitteita. Sitten siel oli semmonen press-center, semmonen toimittajien oma ty\u00f6tila v\u00e4h\u00e4n matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 siit\u00e4 alueelta. Sinne striimattiin nuo kaikki luennot ja kokousistunnot. Toimittajat sai my\u00f6s sielt\u00e4 k\u00e4sin kattoa niit\u00e4 ja osallistua kokoukseen. Joo.<\/p>\n\n\n\n

V2: No mites teid\u00e4n kokemus? Totta kai meill\u00e4 oli stuertteina kaikilla ne omat teht\u00e4v\u00e4mme, toisilla pysyv\u00e4mm\u00e4t ja toisilla vaihtuvammat, mutta oliko teill\u00e4 sellasta, ett\u00e4 kun olitte se stuerttipaita p\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00f6iss\u00e4, niin jouduitte ep\u00e4viralliseksi neuvonantajaksi tai t\u00e4mm\u00f6seksi opastajaksi ja ohjaajaksi? Kun kulkee siell\u00e4  stuerttipaita p\u00e4\u00e4ll\u00e4, niin ihmiset olettivat, ett\u00e4 sin\u00e4 tied\u00e4t kaiken kaikesta.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo, kyll\u00e4. Mulla oli semmonen taktiikka, et jos multa kysyttiin jotain ja m\u00e4 en osannut vastata siihen, niin osoitin vaan jonnekkin, ett\u00e4 toi stuertti tuolla tiet\u00e4\u00e4 tai ett\u00e4 nuo stuertit tuolla ulkona osaa vastata sulle. Kun meil oli niin selkeet ne omat ty\u00f6alueet, niin enh\u00e4n m\u00e4 voinutkaan edes tiet\u00e4\u00e4 kaikesta kaikkea. Ja sitten jos ite oot menossa sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, niin et menek\u00e4\u00e4n sinne sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 ne kaikki muut sy\u00f6, vaan meet sinne jostain k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 pitkin, miss\u00e4 ei tapaa ket\u00e4\u00e4n, ettet vaan joudu neuvonantajaksi kertomaan, et miss\u00e4 on l\u00e4hin vessa tai miss\u00e4 seuraava ohjelmanumero on tarjolla, ku en m\u00e4 tied\u00e4 miss\u00e4 ne on.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo ja ehk\u00e4 just noissa meid\u00e4n hyvin spesifeiss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 oli \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4 se, et tosi monesti joutu sanomaan, et m\u00e4 en anteeks osaa t\u00e4h\u00e4n vastata. Mut sitten taas toisaalta j\u00e4i jotenkin itelle se fiilis, et ne kysymykset joihin osasi vastata, oli just tasoa miss\u00e4 on vessa tai miss\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 tietty rakennus. Koska tosiaan se oma tiet\u00e4mys oli sit aika lailla sidottuna siihen, et mik\u00e4 oli se oma tiimi.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. Ja meill\u00e4h\u00e4n oli n\u00e4it\u00e4 muitakin tiimej\u00e4. Sun teht\u00e4viin ilmeisesti kuulu just t\u00e4\u00e4, et s\u00e4 tiesit, miss\u00e4 kaikki asiat sijaitsee ja osasit neuvoa. Vai ei, s\u00e4 vaan muuten vaan satuit vastaamaan n\u00e4ihin kysymyksiin. Siel oli siis yksi tiimi.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo, siell\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4 space allocation. Heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ohjata ihmisi\u00e4 esimerkiks workshoppeihin ja m\u00e4 kyl jouduin siihen yks p\u00e4iv\u00e4. Mulle sanottiin, et t\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4llaset kyltit numeroituna 1\u201340 ja n\u00e4\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 home groupeja, et ota t\u00e4st\u00e4 kyltti ja l\u00e4he viem\u00e4\u00e4n porukkaa. Ja siin\u00e4 tilanteessa tuli itelle v\u00e4h\u00e4n se tajuaminen et hei, m\u00e4 en oikeestaan tied\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 n\u00e4\u00e4 jutut sijaitsee. Sitten otettiin selv\u00e4\u00e4 ja lopulta sain ihmiset johdatettua oikeaan tilaan.<\/p>\n\n\n\n

K: Toi, et ottaa asioista selv\u00e4\u00e4, oli kyll\u00e4 semmonen, ett\u00e4 jos et tied\u00e4, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asia sijaitsee kun joku kysyy sulta, niin sun pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4. Meil oli siell\u00e4 oma stuerttien WhatsApp-ryhm\u00e4, miss\u00e4 kaikki kyselee, ett\u00e4 kuka tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 asiasta jotain.<\/p>\n\n\n\n

V2: Joo. Varsinkin itse, kun istuin, seisoin, p\u00e4ivystin siin\u00e4 kokoussalissa reunalla tiskin takana, niin hyvin \u00e4kki\u00e4 huomasin, ett\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sellaisena yleisen\u00e4 infotiskin\u00e4. Ja sitten siin\u00e4 selviteltiin, ett\u00e4 mist\u00e4 ekskursiot l\u00e4htev\u00e4t, kuka on miss\u00e4kin ekskursiolla, kenell\u00e4 on mik\u00e4kin workshop, mist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t workshopit tai n\u00e4m\u00e4 ekumeeniset keskustelut ja miss\u00e4 tapahtuu mit\u00e4kin ja mihin aikaan. Ensimm\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t minun vakiovastaukset oli sit\u00e4, ett\u00e4 tuossa on IT-ihmiset, kysy niilt\u00e4, jos on mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ihin liittyv\u00e4\u00e4 ja sitten tuolla rekister\u00f6inniss\u00e4 on ihmiset, ketk\u00e4 vastaavat kaikkeen muuhun. Mutta jotenkin sit\u00e4 alko oppimaan ja jossain vaiheessa oli oikeastaan aika mukavakin, kun huomasi tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n

K: Tai tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kuka tiet\u00e4\u00e4 asioita ja osasi ohjata oikeeseen paikkaan.<\/p>\n\n\n\n

V2: Mutta luulen, ett\u00e4 siell\u00e4 rekister\u00f6inniss\u00e4 kyll\u00e4 oltiin hyvin pettyneit\u00e4 meid\u00e4n toimintaamme, kun ohjattiin sinne kaikki liian vaikeat kysymykset.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo. Me tosiaan saatiin ja stuerttipaidat silloin ekoina p\u00e4ivin\u00e4. Meill\u00e4 oli sellanen kirkkaan punanen, kirkkaan sininen ja sitten musta paita. Musta oli t\u00e4h\u00e4n Torstait mustissa -kampanjaan liittyen ja sitten saatiin parit paidat sek\u00e4 punasia ett\u00e4 sinisi\u00e4. Niiden tarkoitus oli nimenomaan tehd\u00e4 meid\u00e4t n\u00e4kyviksi ihmisille, jotta he heti tiet\u00e4isiv\u00e4t, et hei tuo tuolla on stuertti. Ja huomas kyll\u00e4, ett\u00e4 ihan eri tavalla ne, joilla oli stuerttipaidat, kun jos sattu vaikka joku p\u00e4iv\u00e4 olemaan v\u00e4h\u00e4n vapaampaa ja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pit\u00e4nyt sit\u00e4 paitaa p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ni silloin ihmiset ei kyl osannu kysy\u00e4. Et kyl se stuerttipaita oli ihan syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V2: Joo huomasin sen silloin yksi sunnuntai-ilta, kun jouduin iltat\u00f6ihin viikonloppuna. Silloin olin ihan arkivaatteissa ja huomasin, ett\u00e4 ihmiset tulee juttelemaan paljon vapaammin kuin silloin, kun on stuerttipaita p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vaikka samoja teht\u00e4vi\u00e4 tein. Se oli mielenkiintosta.<\/p>\n\n\n\n

K: M\u00e4 j\u00e4in viel\u00e4 miettii niit\u00e4 muita stuerttitiimej\u00e4, mit\u00e4 oli. Yksi keskitty t\u00e4h\u00e4n hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, spiritual life, eli ne oli toteuttamassa jumalanpalveluksia. Siel oli joka aamu semmonen isohko ekumeeninen jumalanpalvelus semmosessa j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n kokoisessa jumalanpalvelusteltassa sen koko tapahtuman keski\u00f6ss\u00e4 ja ne oli siell\u00e4 sitten kuorossa tai erilaisissa palveluteht\u00e4viss\u00e4. Siin\u00e4 oli osa ja sitten oli t\u00e4mm\u00f6nen EDAN-tiimi eli se keskitty vammaisten asiointiin, jos vaikka n\u00e4k\u00f6vammainen tarvitsi apua tai py\u00f6r\u00e4tuolilla kulkeva, niin ne oli v\u00e4h\u00e4n kuin henkil\u00f6kohtaisia avustajia. Tuleeks teill\u00e4 viel\u00e4 mieleen?<\/p>\n\n\n\n

V2: Sit oli t\u00e4m\u00e4 IT, ketk\u00e4 huolehti tietotekniikasta. Dokumenttitiimi, jotka hoiti kaiken tulostamisen. Sitten rekister\u00f6inniss\u00e4 oli stuertteja. Assembly office -stuertit hoiti sitten taas siell\u00e4 toimistossa asioita.<\/p>\n\n\n\n

K: L\u00e4hetteli s\u00e4hk\u00f6posteja, mist\u00e4 ne ekskursiot l\u00e4htee.<\/p>\n\n\n\n

V2: Kyll\u00e4 ja juoksivat kaupoissa.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. Sit\u00e4 teki my\u00f6s mun tiimi, business-tiimi. K\u00e4ytiin itse asiassa Ikeassa yksi p\u00e4iv\u00e4 ostamassa tuoleja. Se oli h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 hetki.<\/p>\n\n\n\n

V1: M\u00e4 olin kans itse asiassa ekoina p\u00e4ivin\u00e4, m\u00e4 k\u00e4vin ruokakaupassa ostamassa staff-paikoille henkil\u00f6kunnan taukotilaan jotain kahvia ja jotain sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K: Me k\u00e4ytiin ostamassa toimittajille my\u00f6s. Ja sit opeteltiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kahvinkonetta. Siell\u00e4 oli semmonen kahvinkeitin, mit\u00e4 m\u00e4 en osannu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Lopulta googlattiin ohjeita ja luettiin niit\u00e4 saksankielisi\u00e4. Saatiin se toimimaan sitten, kun se kone oli puhdistanu ittens\u00e4 ja valuttanu litran kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Sit sielt\u00e4 alko tuleen sit\u00e4 kahvia. T\u00e4m\u00e4 oli semmonen ongelmanratkaisutaito my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo, se oli kyl tosi mielenkiintoista n\u00e4h\u00e4, et kuinka paljon oikeasti kaikkia erilaisia tiimej\u00e4 meill\u00e4kin tarvittiin. Kun puhutaan t\u00e4m\u00e4n mittakaavan kokouksesta, jossa on tuhansia ihmisi\u00e4, tarvitaan aika monenlaista tiet\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo.<\/p>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

K: Voitaiskin itse asiassa sitten kertoa, ett\u00e4 mink\u00e4 kokoisesta kokouksesta on kyse. Annika sulla oli ainakin tietoa, ett\u00e4 kuinka paljon siell\u00e4 oli osallistujia lopulta.<\/p>\n\n\n\n

V2: Kyll\u00e4. Jostakin l\u00f6ysin n\u00e4it\u00e4 statistiikkoja. Noin 660 \u00e4\u00e4nioikeutettua delegaattia ja siihen p\u00e4\u00e4lle noin 2000 muuta vierailijaa ja osallistujaa.<\/p>\n\n\n\n

K: Ja stuertteja oli noin 130. V\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 saa jotain osviittaa, et mink\u00e4 kokoisesta tapahtumasta on kyse.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo ja n\u00e4ihin kokousosallistujia on tosiaan, niinku mainitsit, oli niit\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeutettuja delegaatteja, mut sit siel oli esimerkiksi neuvonantajia tai t\u00e4llaisia observer, tarkkailijoita. Sitten tosiaan esimerkiksi niit\u00e4 median edustajia. Oli my\u00f6s muita teht\u00e4vi\u00e4 niill\u00e4 osallistujilla, kun tuota\u2026<\/p>\n\n\n\n

K: Ollaan vaan osallistujia.<\/p>\n\n\n\n

V2: Ja lis\u00e4ksi my\u00f6skin vierailijoita. Siin\u00e4 saatto tulla ihan p\u00e4iv\u00e4selt\u00e4\u00e4n ostaa p\u00e4iv\u00e4passin ja tulla vierailemaan. Silloinkin p\u00e4\u00e4si seuraamaan istuntoja ja osallistumaan. \u00c4\u00e4nioikeus oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nioikeutetuilla ja puheoikeus oli \u00e4\u00e4nioikeutetulla ja eik\u00f6 ollu neuvonantajilla?<\/p>\n\n\n\n

V1: N\u00e4in joo.<\/p>\n\n\n\n

K: Siis Suomesta oli delegaatteja kuusi, joista nelj\u00e4 oli luterilaisesta kirkosta ja kaksi ortodoksisesta kirkosta. He olivat siell\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asioista. Mietin ett\u00e4, mink\u00e4 kokoisia muita tiimej\u00e4 oli? T\u00e4\u00e4 j\u00e4i mulle ihan auki, ett\u00e4 oliks joillain kirkolla isompii vai oliks kaikilla kuuden, tai niinkun tossakin n\u00e4kyy, et Suomestakin oli erikokoiset delegaatiot.<\/p>\n\n\n\n

V2: Delegaatiot, ne on suhteutettu kirkkojen j\u00e4senm\u00e4\u00e4riin ja jokaisella kirkolla kokous on mahdollisimman edustava. Siell\u00e4 t\u00e4ytyy totta kai olla suhteutettuna ne edustajam\u00e4\u00e4r\u00e4t, ett\u00e4 mink\u00e4kokoisia kirkkoja on ja kuinka suurta osaa j\u00e4senist\u00f6st\u00e4 he edustavat.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo, kyll\u00e4 k\u00e4y ihan j\u00e4rkeen. Mutta kaikki delegaatiot ei siis ole kuitenkaan samankokosia vaan –<\/p>\n\n\n\n

V2: No ei, toisilla kirkoilla on ihan valtavan kokoiset delegaatiot ja sen lis\u00e4ksi on tietenkin ryhmittymi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V1: Ja n\u00e4ist\u00e4 delegaateistahan valittiin se keskuskomitea loppujen lopuks, mik\u00e4 jatkaa sitten tavallaan sit\u00e4 suurinta ty\u00f6t\u00e4 n\u00e4iden kokousten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V2: Oliko n\u00e4in, ett\u00e4 se on noin 150 henke\u00e4. Tai siis tasan 150 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo ja Suomesta sinne valittiin yksi ortodoksikirkon edustaja ja yksi luterilaisen kirkon edustaja eli –<\/p>\n\n\n\n

V2: Arkkipiispa Tapio Luoma ja sitten ortodoksinen edustaja Maria Mountraki, joka oli siis nuorisodelegaattina kokouksessa ja p\u00e4\u00e4si nyt my\u00f6s ilmeisesti nuorisolaisena my\u00f6s tuonne keskuskomiteaan.<\/p>\n\n\n\n

K: No niin, mahtavaa, ett\u00e4 siell\u00e4 on my\u00f6s nuorien edustajia ja suomalaisia. Mutta niist\u00e4 business-plenaryista viel\u00e4 eli niist\u00e4 kokousistunnoista. M\u00e4 n\u00e4in, et siel oli semmosia lappusia, miss\u00e4 oli eri v\u00e4rej\u00e4 ja niill\u00e4 tehtiin niit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Annika selvitit s\u00e4, ett\u00e4 miten se toimii?<\/p>\n\n\n\n

V2: No siis, hyvin lyhyesti, tuolla kirkkojen maailmanneuvostossa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 konsensusperiaate eli p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei tehd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksinkertaisella \u00e4\u00e4nten enemmist\u00f6ll\u00e4, vaan siell\u00e4 aina koetetaan keskustella ja neuvotella asioista niin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 voidaan oikeasti olla niist\u00e4 samaa mielt\u00e4. \u00c4\u00e4nestyslaput oli oranssi ja sininen. Oranssi tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 min\u00e4 l\u00e4mpenen asialle tai t\u00e4m\u00e4 kuulostaa mielest\u00e4ni hyv\u00e4lt\u00e4 ja sininen taas tarkoitti sit\u00e4 p\u00e4invastaista eli t\u00e4m\u00e4 ep\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 minua, en l\u00e4mmennyt. Ihanaa v\u00e4rien symboliikkaa.<\/p>\n\n\n\n

K: Mm. Mut miten se sit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimi? Keskusteltiinko siell\u00e4 sitten paljon, tuliko siell\u00e4 yksimielisi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 aikaseks?<\/p>\n\n\n\n

V2: N\u00e4enn\u00e4isesti. No siis, miten t\u00e4ss\u00e4 nyt lyhyesti sanoiskaan sen, ett\u00e4 kun paikalla on kuitenkin niin kirjava joukko ymp\u00e4ri maailmaa erilaisten kirkkojen edustajia niin yksimielisyys on aivan valtavan tavoitteellinen ihanne ja ihana asia, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n\u2026 No aluksikin keskustelulle ei ollut aikaa tarpeeksi siell\u00e4 business-pleanaryssa. Ne varsinaiset keskustelut k\u00e4ytiin k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ja pienemmiss\u00e4 ryhmiss\u00e4, ett\u00e4 en tied\u00e4, kuinka demokraattista se edes loppujen lopuksi oli, kun siell\u00e4 vain muutamat puheenvuorot saatiin aina kuhunkin istuntoon kaikkien kuullen. Sitten \u00e4\u00e4nestykset. Tosiaan siell\u00e4 saattoi kuka tahansa pyyt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 no niin tunnustellaas nyt, nostakaas lappua ilmaan milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuulostaa. Ja sitten siell\u00e4 katseltiin, ett\u00e4 milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuulostaa ja sitten yleens\u00e4 kokouksen moderaattori pyysi, ett\u00e4 nyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n verran nousi n\u00e4it\u00e4 oransseja ja t\u00e4m\u00e4n verran sinisi\u00e4, ett\u00e4 voisitteko nyt vaikka sielt\u00e4 tulla kertomaan, miksi tuette tai miksi ette tukeneet ja sitten saatiin niit\u00e4 puheenvuoroja kuuluviin. Sit\u00e4 en osaa sanoa, kuinka paljon n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin, koska olin aika kiinni siin\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4. En niin paljon ehtinyt seuraamaan ite sit\u00e4 kokoustamista kuin olisin tahtonut. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kun t\u00e4ytyi tehd\u00e4, niin yleens\u00e4 jos siell\u00e4 nousi vain muutama sininen niin kys\u00e4istiin lopulta, ett\u00e4 k\u00e4yk\u00f6 teille, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s enemmist\u00f6n mukaan, mutta kirjataan t\u00e4nne, ett\u00e4 te ette olleet samaa mielt\u00e4. N\u00e4in niihin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin sitten p\u00e4\u00e4dyttiin. Tavallaan ite tykk\u00e4\u00e4n tuosta konsensuksesta, koska jos teht\u00e4is vaan silleen, ett\u00e4 51 % kannattaa eli voimme tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, niin silloin se voi aiheuttaa hyvinkin suuren vastareaktion niiss\u00e4 toisissa, ketk\u00e4 joutuvat menem\u00e4\u00e4n enemmist\u00f6n mukana. Se on hieno ajatus, ett\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 se yhteys ja yritet\u00e4\u00e4n oikeasti tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 silt\u00e4 pohjalta, ett\u00e4 ollaan niist\u00e4 samaa mielt\u00e4, mutta kun on asioita, joista olisi tarpeellista saada vahvoja lausuntoja aikaiseksi, niin semmoseenhan tuo ei oikein taivu.<\/p>\n\n\n\n

V1: Jotta saadaan saavutettua yksimielisyys, pit\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n laimentaa joitain lausuntoja. Ja koska n\u00e4iden lausuntojen pohjallahan on n\u00e4m\u00e4 komiteaty\u00f6skentelyt, eli komiteat on ty\u00f6st\u00e4nyt lausuntoja ja ajatuksia jo ennen t\u00e4t\u00e4 yleiskokousta ja ne tuodaan sitten t\u00e4h\u00e4n yleiskokouksen delegaateille.<\/p>\n\n\n\n

V2: Tai siis itse asiassa, jonkun verran on tehty ennakkovalmisteluja ennen yleiskokousta, mutta ensimm\u00e4isen\u00e4 kokousp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin ja asetettiin ne komiteat, jotka sitten ty\u00f6skenteli sen kokouksen aikana ja sen takia heill\u00e4 oli niit\u00e4 lounastapaamisia, koska heid\u00e4n t\u00e4ytyi se varsinainen ty\u00f6 tehd\u00e4 siell\u00e4 kokouksessa. Ennen kokousta ei voi tehd\u00e4 kokouksen julkilausumia esimerkiksi.<\/p>\n\n\n\n

K: Niin eli varmaan aika tiivis oli ainaki n\u00e4ille komiteaty\u00f6skentelij\u00f6ille toi tapahtuma, jos lounastauollakin piti ty\u00f6skennell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo tai my\u00f6h\u00e4iseen iltaan silleen, ett\u00e4 t\u00e4ytyy olla paikalla istunnoissa, mutta t\u00e4ytyy my\u00f6s tehd\u00e4 se oma ty\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

K: Voitais v\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kokouksen rakennetta ja niit\u00e4 osasia, mit\u00e4 siell\u00e4 oli. Aamuisin p\u00e4iv\u00e4 alko hartaushetkell\u00e4 tai jumalanpalveluksella. N\u00e4\u00e4 toteutettiin ekumeenisesti eli siell\u00e4 oli aika pitk\u00e4lti stuerttien muodostaman kuoron, toki siin\u00e4 oli muitakin, iso worship-tiimi, joiden k\u00e4siss\u00e4 ilmeisesti n\u00e4\u00e4 aamuhartaudet oli pitk\u00e4lti. Siihen pyydettiin puhujia ja rukoilijoita monista kirkkokunnista eli ne oli ihan puhtaasti ekumeenisia. Sitten iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestettiin aina tietyn kirkkokunnan mukaan iltapalvelus tai rukoushetki. Sitten n\u00e4iden aamuhartauksien j\u00e4lkeen alotettiin thematic plenaries, eli temaattisilla istunnoilla. Siin\u00e4 oli iso v\u00e4h\u00e4n niinkun auditorio, johon sitten osallistujat ohjattiin ja –<\/p>\n\n\n\n

V1: Siel oli aina joku teema tai muu, esimerkiksi paneelikeskustelu, jossa oli panelistit valittu johonkin tiettyyn teemaan ja he kerto omasta kokemuksestaan. Ne ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n asetti sit\u00e4 tunnelmaa ja teemaa my\u00f6skin sille koko loppup\u00e4iv\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

V2: Jep, ja nuo aamup\u00e4iv\u00e4-pleanaryt, nuo istunnot, niiss\u00e4 tuotiin tervehdykset kokoukselle eli siell\u00e4 oli puhujia yhteisty\u00f6kumppaneilta ja yhteisty\u00f6tahoilta ja kuultiin aika vaikuttavia puheenvuoroja.<\/p>\n\n\n\n

K: Satutko muistamaan, ket\u00e4 siell\u00e4 oli?<\/p>\n\n\n\n

V2: Esimerkiksi katolisen kirkon puheenvuoro kuultiin. Lis\u00e4ksi siell\u00e4 oli joku paikallinen juutalaisjehu.<\/p>\n\n\n\n

K: Canterburyn arkkipiispa oli pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yhden puheenvuoron, sitten oli Taiz\u00e9-yhteis\u00f6st\u00e4 yksi munkki pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V2: Niin oli. Sit t\u00e4m\u00e4 joku nainen oli pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tosin vaikuttavan puheenvuoron nimenomaan rauhasta. En muista, mutta monenlaisia, siis kokoukselle tuotavat tervehdykset olivat silloin aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ja sen lis\u00e4ksi oli alustuksia aina sen p\u00e4iv\u00e4n teemaan liittyen. Ekan p\u00e4iv\u00e4n teema oli luominen, jonain toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sitten oli enemm\u00e4n n\u00e4it\u00e4\u2026<\/p>\n\n\n\n

K: Koko kokouksen teema oli Christ\u2019s Love Moves the World to Reconciliation and Unity eli Kristuksen rakkaus muuttaa maailmaa kohti sovintoa ja ykseytt\u00e4 n\u00e4in niinkun vapaasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4. Sit siihen liittyvi\u00e4 osateemoja oli n\u00e4iss\u00e4 aamup\u00e4iv\u00e4n plenaryissa.<\/p>\n\n\n\n

V2: Aamup\u00e4ivisin siell\u00e4 oli aina joku tietty aihe ja siihen liittyen puheenvuoroja, mutta my\u00f6s esityksi\u00e4. Siell\u00e4 oli yhten\u00e4 aamuna viulisti, toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n ihana supervisor oli soittamassa pianoa. H\u00e4nell\u00e4 oli monia lahjoja. Sitten siell\u00e4 n\u00e4htiin hyvin monenlaista eri tanssia.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo m\u00e4 muistan semmosen py\u00f6r\u00e4tuolitanssiesityksen.<\/p>\n\n\n\n

V2: Joo ja yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistan, en ollut ite siell\u00e4 salissa, olin siin\u00e4 ulkopuolella, mutta kun ovet avautuivat ja porukka alkoi poistua salista, niin n\u00e4in siell\u00e4 jonkin etel\u00e4isen saarivaltion tanssia.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo olikohan se alkuper\u00e4iskansoja k\u00e4sittelev\u00e4 istunto.<\/p>\n\n\n\n

V2: Saattoi olla juuri sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K: Yksi oli n\u00e4iden teemojen ymp\u00e4rilt\u00e4 kans.<\/p>\n\n\n\n

V1: Mutta tosiaan n\u00e4\u00e4 teema-plenariet oli vaan orientoivia istuntoja, mutta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehtiin sitten niiss\u00e4 business-plenaryissa.<\/p>\n\n\n\n

V2: Jotka oli sitten iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, kun siin\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 oli ollut my\u00f6skin raamattuopetusta ja keskusteluja.<\/p>\n\n\n\n

K: Ruokataukoa.<\/p>\n\n\n\n

V2: Ruokatauko ja muuta t\u00e4llaista.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. Mut niin. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 oli tosiaan ne business-plenaryt eli ne itse kokousistunnot.<\/p>\n\n\n\n

V2: Ja niiden j\u00e4lkeen oli ekumeeniset keskustelut pienryhmiss\u00e4. Ja sitten oli workshoppeja heille, jotka eiv\u00e4t ottaneet osaa n\u00e4ihin ekumeenisiin keskusteluihin.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. Mun omassa ohjelmassa oli my\u00f6s ne toimittajille suunnatut tiedotustilaisuudet. Ne oli aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 my\u00f6skin niitten temaattisten istuntojen j\u00e4lkeen semmonen puoli tuntia, tunti.<\/p>\n\n\n\n

V1: On sin\u00e4ns\u00e4 aika haastavaa k\u00e4yd\u00e4 t\u00e4llasta aikataulua l\u00e4pi, koska vaikka ne tietyt jutut aina toistu samassa paikassa ja tietyt asiat oli, just et aamuisin oli ne teema-plenaryt ja aamuhartaus ja iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tehtiin niit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksii, mutta tosiaan se kokous n\u00e4ytt\u00e4ytyi tietysti v\u00e4h\u00e4n eri tavalla ensinn\u00e4kin tietysti delegaateille, mut sit meille stuerteille riippuen meid\u00e4n omista ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4. Mut my\u00f6s se, ett\u00e4 jos oli esimerkiksi median edustaja, niin osallistui vaan osaan sit\u00e4 kokousta.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo ja iteh\u00e4n en ainakaan pystyny osallistuu mihink\u00e4\u00e4n raamattuopetuksiin tai temaattisiin ekumeenisiin keskusteluihin. Yhdess\u00e4 workshopissa taisin k\u00e4yd\u00e4, kun mulla sattu oleen ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 taukoa silleen, ett\u00e4 pystyin osallistuun. Menin siis kuuntelemaan Intian daliteista. Asia, mist\u00e4 en juurikaan tienny, niin p\u00e4\u00e4sin kuuleen muutaman puheenvuoron. Siel oli semmonen nuorehko teologian opiskelijanainen ja norjalainen daliteja tutkinut akateemikko ja ilmeisesti jotain ihmisi\u00e4 my\u00f6s Intiasta, jotka oli dalitien asemaa ja asioita ajanut siell\u00e4 maassa. Se anto kyll\u00e4 ihan hyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman sinne. Ja sitten siin\u00e4 ohjelmassa oli muutamia spesiaalijuttuja. Oli confession meeting ja sit oli regional meeting eli tunnustukselliset tapaamiset. Tai se oli yksi ilta koko tapahtumasta, kun kokoonnuttiin vaikka kaikki luterilaiset yhteen saliin. Aina tunnustuskunnittain. Sit toisena iltana mentiin maanosittain, et ite osallistuttiin siihen Euroopan asioita k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n –<\/p>\n\n\n\n

V1: Alueelliseen.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo, kyll\u00e4, alueelliseen tapaamiseen. Mut mit\u00e4 ajatuksia teill\u00e4 her\u00e4s n\u00e4ist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo. Ite kyll\u00e4 koin tosi mielekk\u00e4\u00e4ksi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin siit\u00e4 isosta massasta v\u00e4h\u00e4n edes pienemp\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4keskusteluun ja me kaikki osallistuttiin siihen luterilaiseen sek\u00e4 eurooppalaiseen –<\/p>\n\n\n\n

K: Kyll\u00e4. Ja se luterilaistenkin tapaaminen tais olla yks niist\u00e4 isoimmista tunnustuksellisista kunnista, mit\u00e4 siell\u00e4 kuitenkin oli.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo ja samaten my\u00f6s eurooppalaiset tais vied\u00e4 kaikista isoimman salin sielt\u00e4 koko tapahtumapaikalta. Sin\u00e4ns\u00e4 oltiin enemmist\u00f6ss\u00e4. Sin\u00e4ns\u00e4 se oli tosi mielenkiintosta, mutta tuli ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n itelle sellainen olo, ett\u00e4 tuli semmosia kuplia helposti, ett\u00e4 ois toisaalta ollut tosi mielek\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 vie enemm\u00e4nki ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s niit\u00e4 muita alueita paremmin. Viel\u00e4 kun oltiin Euroopassa, niin jotenkin se eurooppakeskeisyys tuli aika laajasti.<\/p>\n\n\n\n

K:  Kun mietit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 luterilaisten tunnustuksellista iltaa, niin mun mielest\u00e4 siin\u00e4 oli tosi mielenkiintosta se, kun jokaisen alueen joku johtaja tai edustaja oli pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muutaman minuutin puheenvuoron ja kertoi, millaista se luterilaisuus siell\u00e4 heid\u00e4n alueellaan on. Millasii haasteita vaikka he kohtaa siell\u00e4 arjessaan. Se oli kyll\u00e4 tosi silmi\u00e4 avaava. Satutteks te muistaan jotain yksitt\u00e4isii kohtii niist\u00e4 puheista?<\/p>\n\n\n\n

V2: Siell\u00e4 luterilaisessa tapaamisessa oli t\u00e4m\u00e4 yksi edustaja, olikohan L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4, joka sanoi, ett\u00e4 nyt h\u00e4n vihdoin kokee tulleensa perheens\u00e4 pariin, kun kuului omassa maassaan v\u00e4hemmist\u00f6uskontoon luterilaisena. Minun omaan mieleeni j\u00e4i se h\u00e4nen puheenvuoronsa, kun h\u00e4n kiitti ja koki tosi t\u00e4rke\u00e4ksi sen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see nyt vihdoinkin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 meit\u00e4 luterilaisia on paljon ymp\u00e4ri maailmaa ja ett\u00e4 h\u00e4n saa olla osa sit\u00e4 porukkaa siell\u00e4. Se oli aika hieno.<\/p>\n\n\n\n

K: Tosi erilainen n\u00e4k\u00f6kulma, mit\u00e4 ite t\u00e4mm\u00f6ses luterilaisessa valtiossa el\u00e4v\u00e4n\u00e4, ei sit\u00e4 sillee aattelekaan. Tosiaan, ite juttelin kanssa –<\/p>\n\n\n\n

V1: Ei se ollut L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K: No mut kuitenki. Sellainen asia, mihin kiinnitti huomion siin\u00e4 luterilaisten tapaamisessa oli se, ett\u00e4 jotkut el\u00e4\u00e4 luterilaisena v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 maassa. Ite on maassa, jossa luterilaisuus on enemmist\u00f6uskonto, niin se sitten on v\u00e4h\u00e4n erilaista.<\/p>\n\n\n\n

V2:  Joo ja tykk\u00e4sin sek\u00e4 siin\u00e4 luterilaisessa ett\u00e4 eurooppalaisessa tapaamisessa niist\u00e4 puheenvuorosta, mit\u00e4 nuoret siell\u00e4 pitiv\u00e4t. Nuoret nostivat vahvasti esille t\u00e4t\u00e4 ilmastoasiaa, mutta my\u00f6s tasa-arvoasiaa. Sai nuoret edes siell\u00e4 puhua.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. Ne oli niit\u00e4 paikkoja, joissa stuertitkin sai nostaa k\u00e4den yl\u00f6s ja pyyt\u00e4\u00e4 puheenvuoroja.<\/p>\n\n\n\n

V1: Kyll\u00e4. Itelle j\u00e4i jotenki sielt\u00e4 luterilaisten kokouksesta my\u00f6s mieleen naispappeutta k\u00e4sittelev\u00e4 kommentti. Mun mielest\u00e4 se oli intialainen edustaja, joka puhu siit\u00e4, et heill\u00e4 oli vihitty uusia naispappeja ja siit\u00e4 iloittiin yhdess\u00e4, koska se on my\u00f6s luterilaisen maailmanliiton teema ja tavoite.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo. Ja musta tuntuu, et monessakin valtiossa, mun mielest\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ollaan nyt just vihkim\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4inen naispappi. Se oli semmonen asia, mik\u00e4 mainittiin siell\u00e4 ja j\u00e4i itell\u00e4 mieleen. Monissa maissa my\u00f6s luterilainen kirkko on se tasa-arvon edist\u00e4j\u00e4 ja edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4, et jos verrataan suomalaiseen yhteiskuntaan, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ehk\u00e4 usein saattaa tuntua silt\u00e4, et kirkko on sen kehityksen jarru, mutta monessa maassa se tilanne on tosi erilainen. Se on nimenomaan se, joka edist\u00e4\u00e4 niit\u00e4 asioita ja tasa-arvokysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V2: Reformoidulla kirkolla oli kyll\u00e4 p\u00e4heimm\u00e4t tarrat. Mutta sitten taas se Euroopan alueellinen tapaaminen. Siin\u00e4 ehk\u00e4 pienesti h\u00e4iritsi se politiikka, koska siin\u00e4 k\u00e4ytettiin melkein valtaosa tai ainakin alku siit\u00e4 tapaamisesta, melkein tunti keskusteltiin siit\u00e4, ket\u00e4 me nyt ehdoteltais n\u00e4ille joillekin johtaville asemille jossakin toimielimess\u00e4 ja l\u00e4hinn\u00e4 vaan kerrottiin nimi\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 olisi hyv\u00e4 johonkin. Ja kun ite ei tunne nimi\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, niin se tuntu v\u00e4h\u00e4n tympe\u00e4lt\u00e4. Olisin mieluummin puhunut jostakin konkreettisemmasta.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo ja siin\u00e4 Eurooppa-meetiss\u00e4kin oli v\u00e4h\u00e4n semmonen puheenvuoro puheenvuoron per\u00e4\u00e4n ja ei ollu keskustelua, et sin\u00e4, joka sanoit silloin kolme puheenvuoroa sitten, haluaisin vastata sinulle t\u00e4llaiseen asiaan. Se v\u00e4h\u00e4n teki siit\u00e4 kokonaisuudesta hankalaa seurata v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V2: Paitsi siin\u00e4 vaiheessa, kun joku kyseli, ett\u00e4 miss\u00e4 ovat ne nuoret kirkosta. Miksi ei kelpaa. Ja sitten er\u00e4s nuori p\u00e4\u00e4si vastaamaan.<\/p>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

K: Haluaisin viel\u00e4 kysy\u00e4 teilt\u00e4, ett\u00e4 miten teid\u00e4n mielest\u00e4 nuorten \u00e4\u00e4ni kuulu t\u00e4ss\u00e4 tapahtumassa tai millainen nuorten asema teid\u00e4n mielest\u00e4nne on t\u00e4ss\u00e4 ekumeenisessa liikeess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

V1: Ehk\u00e4 t\u00e4h\u00e4nkin viel\u00e4 pohjana se, ett\u00e4 tosiaan t\u00e4n stuerttiohjelman tarkoituksenahan on nimenomaan tuoda nuoria mukaan t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja saada nuorten \u00e4\u00e4ni kuuluviin. Mutta itse koen kyll\u00e4, ett\u00e4 yleiskokouksessa me oltiin siell\u00e4 vapaaehtoist\u00f6iss\u00e4 ja se oli nimenomaan aika pitk\u00e4lti sen ty\u00f6nteon puolella, et niit\u00e4 hetki\u00e4, milloin oikeasti sai avata suunsa ja ehk\u00e4 sanoa jotain aiheeseen liittyv\u00e4, niit\u00e4 oli aika v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

V2: Kyll\u00e4 ja se, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ollut puheoikeutta siell\u00e4 istunnoissa, mutta meill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollu aikaa osallistua niihin pienryhm\u00e4keskusteluihin. Ja sen lis\u00e4ksi se perehdytys, mit\u00e4 me saatiin, ei sit ehk\u00e4 kuitenkaan perehdytt\u00e4ny siihen, mitk\u00e4 on meid\u00e4n omat vaikutusmahdollisuudet ja mit\u00e4 kaikkea me voidaan tehd\u00e4. Vasta siell\u00e4 kokouksen aikana jotkut aiemmin 60-luvulla stuerttina toimineet henkil\u00f6t tuli kertomaan, ett\u00e4 silloin kun min\u00e4 olin nuori niin p\u00e4\u00e4t\u00f6sistunnossa me stuertit marssimme tuonne kokouksen etuosaan ja vaadimme kokousta jatkumaan, koska meid\u00e4n mielest\u00e4mme ei tehty tarpeeksi voimakkaita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. T\u00e4mm\u00f6si\u00e4 vaikutuskeinoja ei kukaan meille kertonu, ett\u00e4 me voidaan tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K: Ja mihin itse kiinnitin huomiota oli se, ett\u00e4 nuorten asioita k\u00e4sittelevi\u00e4, esimerkiksi temaattisia istuntoja, ei juurikaan ollu ohjelmassa. Mun mielest\u00e4 hyvin olis voinu olla joku kirkon tulevaisuutta, nuorisolapsia k\u00e4sittelev\u00e4 yks aamup\u00e4iv\u00e4. Koska se on kuitenkin se tulevaisuus ja nykyisyys, miss\u00e4 me elet\u00e4\u00e4n. Miks t\u00e4t\u00e4 ei kysytty tai puhuttu enemp\u00e4\u00e4 siell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V1: Joo. Ja ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 haasteena on my\u00f6s nimenomaan t\u00e4m\u00e4, kun meille ei kerrottu. Koska kirkko ja maailmanneuvosto on kuitenkin aika uniikki toimielin ja my\u00f6skin se, et me ollaan nuorina siin\u00e4 tilanteessa. Just t\u00e4n\u00e4\u00e4n laskettiin, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen yleiskokouksen aikana, johon itse osallistuu, pit\u00e4s olla alle 22, jotta ois mahollisuus nuorena osallistua yleiskokoukseen kaksi kertaa. Esimerkiks itell\u00e4 i\u00e4n puolesta oli vaan t\u00e4m\u00e4 yksi mahdollisuus osallistua t\u00e4h\u00e4n yleiskokoukseen nuorena henkil\u00f6n\u00e4. Seuraavan yleiskokouksen aikana olen jo yli 30. Ne kokousk\u00e4yt\u00e4nteet ja se, miten asioita siell\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja miten niit\u00e4 asioita tehd\u00e4\u00e4n, niit\u00e4 ei oikeestaan voi tiet\u00e4\u00e4 ennen ku ite n\u00e4kee ja p\u00e4\u00e4see olemaan siell\u00e4 mukana. Se tuo haastetta erityisesti nuorena ihmisen\u00e4 vaikuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

K: Kansainv\u00e4linen ekumenia. Mit\u00e4 opitte?<\/p>\n\n\n\n

V2: Ett\u00e4 se on ty\u00f6maa.<\/p>\n\n\n\n

V1: Tie on pitk\u00e4. Mun mielest\u00e4 kun puhutaan ekumeniasta, vaikka miten  se n\u00e4ytt\u00e4ytyy kampuksella, niin on sellasta aika arkip\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja sit\u00e4 ei tavallaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ees hirveesti mieti, et hei t\u00e4ss\u00e4 nyt on t\u00e4mm\u00f6nen ekumeeninen kohtaaminen. Ehk\u00e4 se kansainv\u00e4linen ekumenia tuo omat haasteensa siin\u00e4, kun tullaan niin erilaisista kulttuureista ja on kielimuuria. M\u00e4 rakastin, kun tuolla Karlsruhessa puhuttiin termist\u00e4 ekumeeninen englanti, musta se oli jotenkin tosi hauska termi ja se kerto jotenkin paljon siit\u00e4 et, millasia haasteita jo ihan kommunikaation tasolla tulee, kun puhutaan t\u00e4llasista yhteisist\u00e4 teemoista ja on niit\u00e4 muita keskusteluja. Siin on aina my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 vaaraa, et voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 joku elekieli tai sanat v\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4rin, kun ei ehk\u00e4 pystyt\u00e4 samalla tavalla tuomaan sit\u00e4, kun taas sitten kun puhutaan omalla \u00e4idinkielell\u00e4ni. Sellasia ajatuksia ainakin j\u00e4i heti p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 mieleen.<\/p>\n\n\n\n

K: Mit\u00e4 te aattelette viel\u00e4? Onko teill\u00e4 mieless\u00e4 jotain selkeit\u00e4 haasteita t\u00e4st\u00e4 ekumenian kansainv\u00e4lisyydest\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

V1: M\u00e4 mainitsin jo ehk\u00e4 tuossa aiemmin siit\u00e4, ett\u00e4 ne kulttuurierot ja muut tietysti heijastuu my\u00f6s siihen tapaan, mill\u00e4 me koetaan kristinusko. Mutta ehk\u00e4 suurena haasteena t\u00e4llasessa kokouksessa on se, miten saadaan ne erilaiset n\u00e4kemykset ja ja muut istutettua semmoseen aikastrukturoituun kokousaikatauluun ja sellaselle, et viikossa yritet\u00e4\u00e4n k\u00e4yd\u00e4 kaikki maailman kristittyjen asiat l\u00e4pi. Ehk\u00e4 just sen takia itell\u00e4ki korostu se, ett\u00e4 kaikista merkityksellisempi\u00e4 oli ne kohtaamiset niiden kokoussalien ulkopuolella. Ja tavallaan ihmisten kohtaaminen oli jotenkin se suuri juttu. Se on aika haastavaa itse asiassa oikeasti saada ne asiat niihin kokoussaleihin tuotua. Mit\u00e4 j\u00e4i toisaalta ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n my\u00f6s kaipaamaan.<\/p>\n\n\n\n

V2: Jep, nimenomaan.<\/p>\n\n\n\n

K: Mit\u00e4 teill\u00e4 j\u00e4i t\u00e4st\u00e4 koko reissusta k\u00e4teen?<\/p>\n\n\n\n

V1: Hmm, no ite oon tosi ilonen siit\u00e4, ett\u00e4 silloin kun hain stuertiksi, mun ennakkotiet\u00e4mys oli v\u00e4h\u00e4n silleen, ett\u00e4 no katotaan mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tulee. Joten sitten kun tapahtuma alkoi, kaikki oli sill\u00e4 tavalla kotiinp\u00e4in, et ei ollu ihan hirveesti ennakko-oletuksia. Koska en oikein tiennyt mit\u00e4 odottaa niin oon iloinen, ett\u00e4 kohtasin n\u00e4m\u00e4 haasteet niin hyvin kun vaan siin\u00e4 tilanteessa pystyin. Se opetti kyll\u00e4 tosi paljon ja sai v\u00e4h\u00e4n paloa t\u00e4h\u00e4n kansainv\u00e4liseen ekumeniaan my\u00f6s tulevaisuudessa.  Ehdottomasti kyll\u00e4 haluan olla mukana t\u00e4llaisissa mahdollisuuksissa jatkossakin, jos se vaan jotenkin onnistuu.<\/p>\n\n\n\n

V2: Ja minulla mit\u00e4 j\u00e4i k\u00e4teen. No t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 maailmanparantajahihhulina kyll\u00e4 tykk\u00e4sin siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 p\u00f6hin\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 tuolla kokouksessa oli. Siit\u00e4 yhteishengest\u00e4 ja halusta vaikuttaa asioihin. Varsinkin nuorten keskuudessa oli valtavasti tahtoa muutokseen. Se mit\u00e4 minulla j\u00e4i k\u00e4teen on se kysymys, miten sen p\u00f6hin\u00e4n sielt\u00e4 saisi siirretty\u00e4 t\u00e4nne Suomen kontekstiin ja miten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pystyisi jatkamaan sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maailmaa. Tulipa sekavasti sanottuna.<\/p>\n\n\n\n

K: Ei, se oli hyvin tiivistetty kyll\u00e4. M\u00e4 ite sanoisin kans, et kyll\u00e4 her\u00e4s semmonen kipin\u00e4 ekumeniaa ja erityisesti kansainv\u00e4list\u00e4 ekumeniaa kohtaan. Haluan olla jotenkin edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa, jos siihen on mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

V2: Ja varmaan me kaikki, ainakin meid\u00e4n keskusteluista voisin tulkita n\u00e4in, ett\u00e4 meill\u00e4 kaikilla on pitk\u00e4t listat asioita, mit\u00e4 itse tekisimme paremmin seuraavassa yleiskokouksessa.<\/p>\n\n\n\n

K: Joo toteuttaminen on sitten ihan oman jaksonsa aihe.<\/p>\n\n\n\n

V1: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

[Musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

East Meets West-podcast: Jakso 7, Uskonto ja sananvapaus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteen kesto: 58 min<\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haastattelija:<\/td>Jan Pohjonen<\/td><\/tr>
Vastaaja:<\/td>Matti Tolvanen<\/td><\/tr>
Vastaaja:<\/td>Matti Kotiranta<\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
sa-<\/td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)                         <\/a><\/td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Yle uutisoi tammikuussa 2022: \u2019\u2019Raamattu saapuu oikeussaliin, kun P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen k\u00e4r\u00e4j\u00e4t alkavat\u2019\u2019. Nyt Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on antanut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Tuosta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja uskonnon ja sananvapauden suhteesta ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n podcastissa keskustelemassa minun, Jan Pohjosen, kanssa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ja kirkkohistorian professori Matti Kotiranta. Tervetuloa id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajalle.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Tervetuloa, hyv\u00e4t kuulijat kuuntelemaan East Meets West-podcastia. T\u00e4m\u00e4n podcastin aiheina on uskonto ja sananvapaus. Meill\u00e4 on kaksi asiantuntijaa t\u00e4ss\u00e4 podcastissa. Matti Tolvanen ja Matti Kotiranta. Pyyd\u00e4nkin teit\u00e4 nyt esittelem\u00e4\u00e4n ittenne lyhyesti ja kertomaan miten teid\u00e4n tutkimuksenne liittyy t\u00e4n kertaisen podcastin teemaan. Aloitetaanko Matti Tolvasesta?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Min\u00e4 olen rikos- ja prosessioikeuden professorina It\u00e4-Suomen yliopistossa, dosenttina my\u00f6skin Turun yliopistossa rikosoikeudessa. Ollut parikymment\u00e4 vuotta It\u00e4-Suomen yliopiston palveluksessa. Sit\u00e4 ennen syytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 17 vuotta ja my\u00f6skin verohallinnon eri teht\u00e4viss\u00e4 useita vuosia ennen kuin tulin syytt\u00e4j\u00e4n teht\u00e4viin. Kaikki tutkintoni olen suorittanut Turussa, joka on minusta kyll\u00e4 Suomen paras kaupunki, tulkoon se t\u00e4ss\u00e4 mainituksi taas. Olen aina sanonut, ett\u00e4 jos paratiisi on olemassa, niin se on kyll\u00e4 juuri se. Jos oli turkulaisia kuulolla, niin terveisi\u00e4 sinne.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n teemaan menn\u00e4\u00e4n, toki olen koko urani ajan, 30 vuotta mit\u00e4 olen kirjoitellut, niin kirjoitan nimenomaan rikosoikeuden yleisist\u00e4 opeista, jotka hyvin l\u00e4heisesti liittyy t\u00e4h\u00e4nkin teemaan. Sitten muutamia artikkeleita, muun muassa vainoamisesta olen kirjoittanut. Vainoaminenhan liittyy eritt\u00e4in l\u00e4heisesti t\u00e4h\u00e4n sananvapauteen ja vihapuheeseen. K\u00e4ynyt opettamassa vihapuheesta eri paikoissa, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijoille. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on menossa Elisa Silvennoisen kanssa Oikeusministeri\u00f6n toimeksiannosta, selvitys henkisen v\u00e4kivallan rangaistavuudesta, joka eritt\u00e4in l\u00e4heisesti my\u00f6skin t\u00e4h\u00e4n teemaan liittyy. Opetuksessa koko ajan, yliopisto-opetuksessakin n\u00e4it\u00e4 teemoja pit\u00e4nyt yll\u00e4. Oikeustapauskommentteja kirjoittanu aika lukuisen joukon. Eli siin\u00e4 mieless\u00e4 aihepiiri on eritt\u00e4in tuttu ja tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 joutunut ottamaan kantaa aika usein t\u00e4h\u00e4n kysymykseen.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Aivan. Miten toinen Matti, Matti Kotiranta? Kerrotko sin\u00e4 muutamalla sanalla ittest\u00e4si ja tutkimuksestas?<\/p>\n\n\n\n

MATTI KOTIRANTA: Joo. M\u00e4 olen Matti Kotiranta. M\u00e4 oon toiminu vuodesta 2004 kirkkohistorian professorina It\u00e4-Suomen yliopiston teologian osastolla. Olen tutkinu 2000-luvun alusta l\u00e4htien modernia uskonnonvapautta, uskontolains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja oikeushistoriaa. Viime vuonna ilmestyi laaja teokseni Religion and Law in Finland Wolters Kluwerin oikeustieteellisess\u00e4 sarjassa.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4 oon ollu vuodesta 2004 alkaen j\u00e4senen\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 Euroopan Unionin eri yliopistojen tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4, jota kutsutaan European Consortium for Church and State Research, joka tutkii uskonnonvapauden ja kirkkovaltiosuhteisiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Itse asiassa ensi vuonna 2023 kun uskonnonvapaus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomessa 100 vuotta, niin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n muistaakseni syyskuun loppupuolella seuraava tutkimusyksik\u00f6n kokous. Sen teemana on freedom of speech and religion, eli sananvapaus ja uskonto, joka liittyy hyvinkin suoraan t\u00e4m\u00e4n aamuisen podcastin teemaan. Olen hyvin paljon n\u00e4it\u00e4 uskonnonvapauskysymyksi\u00e4 2000-luvun alusta alkaen tutkinut.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Kyll\u00e4 vaan. Jos hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n suoraan asian ytimeen, miten sananvapauden ja uskonnon suhde on viimeisten vuosikymmenien aikana Suomessa muuttunut? Sin\u00e4, Matti Kotiranta, oot sit\u00e4 seurannu nimenomaan uskonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta ja Matti Tolvanen, oot seurannu oikeustieteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mink\u00e4laisia muutoksia on tapahtunut viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

MATTI KOTIRANTA: Jos m\u00e4 saan aloittaa, niin kyll\u00e4h\u00e4n sen voi sanoa, ett\u00e4 onhan se muuttunut ihan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Mutta samalla t\u00e4ytyy oikeastaan sanoa, ett\u00e4 eih\u00e4n se kosketa vain sananvapautta tai uskonnonvapautta, vaan laajemminkin koko perusoikeusajattelua, joka on mullistunut viimeisen 30 vuoden aikana sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 laajemminkin Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen EU:hun liittymisen j\u00e4lkeen meill\u00e4 Suomessa alkoi niin sanottu perustuslakiuudistus, jo ennen 1995, joka johti t\u00e4mm\u00f6seen uudistettuun perustuslakiin vuonna 2000. Sit\u00e4 seurasi my\u00f6s meid\u00e4n uusi uskonnonvapauslaki vuodelta 2003. Jos sit\u00e4 ajattelee perustuslain osalta, niin meid\u00e4n uusi perustuslakihan on todella moderni. Sen keski\u00f6ss\u00e4 on nimenomaisesti perusoikeuksien turvaaminen ja ihmisoikeuskysymykset. Uskon, ett\u00e4 perusoikeuksien osalta, t\u00e4\u00e4h\u00e4n tuli varmaan jokaiselle suomalaiselle selv\u00e4ksi viimeist\u00e4\u00e4n kun ensimm\u00e4isi\u00e4 koronarajoituksia tehtiin ja hallitus joutui punnitsemaan rajoitustoimia perusoikeuksien rajoittamisen mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perusoikeudet, puhutaan t\u00e4ss\u00e4 nimenomaan uskonnonvapaudesta ja sananvapaudesta, neh\u00e4n on perustuslain turvaamia oikeuksia. Niiden taustalla vaikuttaa hyvin vahvasti kansainv\u00e4liset ihmisoikeussopimukset.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4 P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen tapaushan on sik\u00e4li aivan Suomen oloissakin historiallinen, ett\u00e4 se on oikeastaan ensimm\u00e4inen tapaus, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n rajaa uskonnollisten ja muiden vakaumuksellisten k\u00e4sitysten ilmaisemisesta julkisuudessa ja niiden suhteesta perusoikeuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Onhan meill\u00e4 itse asiassa Suomessa aikaisemmin ollut isoja sananvapausoikeudenk\u00e4yntej\u00e4 1960- ja 1970-luvuilla. Mutta neh\u00e4n on liittyneet taiteilijoitten ilmaisunvapauteen. Matti Tolvasen kanssa me ollaan sit\u00e4 ik\u00e4luokkaa, ett\u00e4 me muistamme hyvin Hannu Salaman oikeudenk\u00e4ynnin, jossa h\u00e4net siis tuomittiin jumalanpilkasta Juhannustanssit-kirjan takia. 1970-luvullahan oli t\u00e4m\u00e4 kuuluisa kuvataiteilija Harro Koskinen, joka sai sakkorangaistuksen jumalanpilkasta Sikamessias-teoksen osalta.<\/p>\n\n\n\n

Jos katsotaan kehityst\u00e4 2000-luvun alkupuolella, meill\u00e4 k\u00e4siteltiin aika laajasti median ja kirjankustantajien oikeutta julkaista asioita. Silloin valokeilassa oli silloisen p\u00e4\u00e4ministeri Matti Vanhasen tuppeen sahatut laudat ja h\u00e4nen tuolloisen naisyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 teos P\u00e4\u00e4ministerin morsian.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen tapaus on siin\u00e4 mieless\u00e4 erilainen kuin kaikki aiemmat sananvapausoikeudenk\u00e4ynnit. Nyth\u00e4n oikeastaan suomalainen oikeuslaitos on joutunut punnitsemaan sananvapautta ja uskonnonvapautta nimenomaan yhdenvertaisuuden ja syrjim\u00e4tt\u00f6myyden vaatimuksia vastaan. Meid\u00e4n syrjint\u00e4kielto-s\u00e4\u00e4telymme vuoden 2000 perustuslaissahan on kopioitu aika pitk\u00e4lle n\u00e4ist\u00e4 kansainv\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista. T\u00e4st\u00e4 johtuen sen tulkinnassa on huomioitava my\u00f6skin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. Jos katsotaan puhtaasti perustuslain tasolla, niin perustuslain kuudes pyk\u00e4l\u00e4h\u00e4n toteaa yhdenvertaisuudesta, ett\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ei saa ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, i\u00e4n, alkuper\u00e4n, kielen, uskonnonvakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n syyn perusteella.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4 oikeastaan v\u00e4h\u00e4n summaisin sen, ett\u00e4 oikeastaan kansainv\u00e4linen ja perus- ja ihmisoikeuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan tulo suomalaiseen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n on muuttanut aika olennaisesti tulkintahorisonttia. Se selitt\u00e4\u00e4 oikeastaan aika pitk\u00e4lle sen, ett\u00e4 miksi P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4nen p\u00e4\u00e4tyi oikeussaliin. Pit\u00e4\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 vuonna 1995 kun meist\u00e4 tuli EU-j\u00e4sen, silloinhan oikeastaan Suomi ensimm\u00e4isen kerran avasi oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n. Sit\u00e4 ennenh\u00e4n me pidettiin se er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 aika lukittuna ja sen kautta sit tuli n\u00e4m\u00e4, Euroopan unionin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, YK:n ihmisoikeusjulistukset, ihmisoikeusasiakirjat ja muut, jotka sitten velvoitti jo ihan toisella tavalla. Tilanne olis varmaan ollut aika toinen, sanotaan 20 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Mit\u00e4 Tolvanen ajattelet?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Kehitys on ollut itse asiassa v\u00e4h\u00e4n kahdensuuntaista. Toisaalta meill\u00e4 on k\u00e4yty keskustelua siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n jumalanpilkkas\u00e4\u00e4nn\u00f6s poistaa rikoslaista. Mutta taas toisaalta, kyll\u00e4 uskonnonvapautta on suojattu sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 kiihottaminen kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan on s\u00e4\u00e4detty rangaistavaksi. Seh\u00e4n on suhteellisen tuore kriminalisointi ja sen soveltamisalaa on laajennettukin. Aika monet jutuista joita on ollut, ovat koskeneet juuri uskontoryhmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuuluisin tapaus, mik\u00e4 meni korkeimpaan oikeuteenkin, Jussi Halla-Ahon tapaus. Siin\u00e4 oli kohteena nimenomaan muslimiyhteis\u00f6 ja Halla-aho tuomittiin my\u00f6skin jumalanpilkasta siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli loukannut muslimien uskonnollisia oikeuksia ja toki my\u00f6skin kiihottamista kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan. Muutamassa muussakin tapauksessa on ollut kysymys juuri siit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4n\u00e4 olevaan uskontokuntaan on kohdistunut vihapuhetta. Juutalaiset on toinen ryhm\u00e4, (–) [0:11:43] ulkomailla erityisesti ollut. Kyll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kiihottaminen kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan, siis tunnusmerkist\u00f6n suojaa itse asiassa uskontokuntia paremmin kuin t\u00e4m\u00e4 varsinainen jumalanpilkkas\u00e4\u00e4nn\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

Toki my\u00f6skin syrjint\u00e4\u00e4 koskeva s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6, meill\u00e4h\u00e4n on my\u00f6skin syrjint\u00e4 s\u00e4\u00e4detty lailla rangaistavaksi. Niit\u00e4kin juttuja on jonkin verran ollut. On ollut tietty\u00e4 yhteytt\u00e4 olla uskontoon, ett\u00e4 on kielletty palvelemasta tietyll\u00e4 tavalla pukeutunutta ihmist\u00e4, jonka pukeutuminen on saattanut viitata h\u00e4nen uskontokuntaansa. Niit\u00e4h\u00e4n on syrjint\u00e4n\u00e4 tuomittukin.<\/p>\n\n\n\n

Sanoisin, ett\u00e4 edelleen uskonnonvapaudenkin suoja on t\u00e4ll\u00e4 tavalla sen uskontoryhm\u00e4n suojan kautta kyll\u00e4 aika vahva. Toki on niin, ett\u00e4 meill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n, t\u00e4mm\u00f6nen kehitys tietysti aina menee yhteen suuntaan, jossakin vaiheessa kunniansuojaa sananvapauden kustannuksella korostettiin. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan suunta toinen, taas sananvapaudelle annetaan suurempi painoarvo kuin muille l\u00e4heisesti siihen liittyville oikeushyville ja seh\u00e4n tulee suoraan siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi on saanut aika monta kertaa nuhteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa juuri sen takia, ett\u00e4 on katsottu, ett\u00e4 meill\u00e4 sananvapaudelle on annettu liian v\u00e4h\u00e4n merkityst\u00e4 suhteessa muihin perusoikeuksiin.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Nyt voisinkin pyyt\u00e4\u00e4 Tolvanen, sinua, kertomaan ihan rautalangasta v\u00e4\u00e4nt\u00e4en, mit\u00e4 rajoja Suomen nykyinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 asettaa sananvapaudelle ja mink\u00e4lainen puhe ei nauti sananvapauden suojaa? Viittasit t\u00e4llaisiin kuuluisiinkin oikeustapauksiin, joissa t\u00e4t\u00e4 asiaa on pohdittu. Miss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 menn\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on Suomen laki?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Keskeisin tunnusmerkist\u00f6 miss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 on punnittu on juurikin kiihottaminen kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan. Siin\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty rangaistavaksi kansanryhm\u00e4n solvaaminen, uhkaaminen ja panettelu. Siin\u00e4 on se keskeisin tunnusmerkist\u00f6. Se on aina tapauskohtaista mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n panetteluna, solvaamisena tai uhkaamisena. Kyll\u00e4 kansanryhmi\u00e4kin saa arvostella, kunhan se arvostelu pysyy niiss\u00e4 rajoissa, ett\u00e4 sit\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 tunnusmerkist\u00f6t t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tekona.<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4 se ilmaisemisen tapa, se mill\u00e4 tavalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sananvapautta, on ratkaiseva. Eiv\u00e4t sanat sin\u00e4ns\u00e4, ei mik\u00e4\u00e4n suomen kielen sana sin\u00e4ns\u00e4 ole kielletty. Kaikkia sanoja saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jopa natsipelle-sanaa saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan niiss\u00e4 tilanteissa miss\u00e4 henkil\u00f6 on antanut itse aihetta siihen lausumaan, ett\u00e4 jos esitt\u00e4\u00e4 vaikka rasistisia mielipiteit\u00e4, niin ihmist\u00e4 saa silloin sanoa rasistiksi. Voi sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 rasistisia mielipiteit\u00e4 ja voi sanoa, ett\u00e4 mahtaakohan t\u00e4m\u00e4 olla rasisti varsinaisesti, kun esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 mielipiteit\u00e4. Eli siin\u00e4 se raja kulkee, eli t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen ryhm\u00e4n suoja.<\/p>\n\n\n\n

Toki jos yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4, yksil\u00f6it\u00e4viss\u00e4 olevia ihmisi\u00e4 solvataan, niin siell\u00e4h\u00e4n tulee kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkist\u00f6t sovellettaviksi. Jos jotakin yksityisel\u00e4m\u00e4n piiriin kuuluvia tietoja levitt\u00e4\u00e4, niin on yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4 loukkaavan tiedon levitt\u00e4minen. Vainoaminenkin saattaa tulla kyseeseen, jos otetaan toistuvasti yhteytt\u00e4 joko suoraan tai sosiaalisen median kautta ihmiseen. N\u00e4it\u00e4 tapauksia on ollut. Laiton uhkaus toki sitten, jos suorastaan uhkauksia esitet\u00e4\u00e4n, niin ett\u00e4 toisella on perusteltu aihe pel\u00e4t\u00e4 terveytens\u00e4 puolesta, omasta tai toisen puolesta. N\u00e4it\u00e4kin tapauksia on ollut, ett\u00e4 on laittomasta uhkauksesta tuomittu. Ne on yleens\u00e4 kohdistuneet virkamiehiin tai toimittajiin, julkisuudessa oleviin ihmisiin.<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4 rajat on olemassa, nyth\u00e4n tuomioistuin veti t\u00e4ss\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen tapauksessa linjan sananvapauden ja vihapuheen v\u00e4lille. Siit\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tuleekin my\u00f6hemmin ihan oma kysymyksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

MATTI KOTIRANTA: M\u00e4 voisin oikeastaan jatkaa tuohon, mink\u00e4 Matti nosti esille. Nyt jos katsotaan R\u00e4s\u00e4sen tapausta, niin siin\u00e4h\u00e4n Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus oikeastaan p\u00e4\u00e4tyi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siihen, ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen lausumat olivat homoseksuaaleja loukkaavia, mutta kyse ei kuitenkaan ollut vakavuudeltaan sananvapauden suojan ulkopuolisista vihapuheista.<\/p>\n\n\n\n

Nyth\u00e4n vihapuheella P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen tapauksessa tarkoitettaisiin kiihottamista kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan, joka on, Matti hyvin tiet\u00e4\u00e4, kriminalisoitu rikos,  laajennuksen yhdestoista luku. Siell\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n kiihottamisesta kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan ja sellaiseen syyllistyy, jos asettaa tai pit\u00e4\u00e4 yleis\u00f6n saatavilla ja levitt\u00e4\u00e4 jotain ryhm\u00e4\u00e4 uhkaavan, solvaavan tai panettelevan tiedon tai viestin. T\u00e4ss\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen syytteess\u00e4h\u00e4n oli my\u00f6skin mukana my\u00f6skin Luther-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n edustaja, joka itse asiassa v\u00e4litti n\u00e4it\u00e4 viestej\u00e4 eteenp\u00e4in. Sittenh\u00e4n siin\u00e4 on aika tarkka s\u00e4\u00e4d\u00f6s my\u00f6skin siit\u00e4, ett\u00e4 sen teon t\u00e4ytyy tapahtua rodun, ihonv\u00e4rin, syntyper\u00e4n, kansallisen tai etnisen alkuper\u00e4n, ja sit siel mainitaan erikseen uskonto ja vakaamus ja viel\u00e4 seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus. Siin\u00e4 mieless\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 oli ne ainekset t\u00e4h\u00e4n, mutta jos ajattelee sananvapautta perustuslain valossa, niin seh\u00e4n on loukkaamaton. Perustuslain kahdennessatoista pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4h\u00e4n todetaan, ett\u00e4 jokaisella on sananvapaus ja sananvapauteen sis\u00e4ltyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteit\u00e4 ja muita viestej\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ennakolta est\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta niin kuin Matti tossa totes, niin t\u00e4\u00e4h\u00e4n ei tarkoita sit\u00e4 ett\u00e4 voi sanoa ihan mit\u00e4 vain. Sananvapaus ja uskonnonvapaus eiv\u00e4t ole rajoittamattomia ja varsinkaan silloin kun puhutaan poliittisesta puheesta, joka nyt voidaan kai t\u00e4ss\u00e4 tulkita, koska R\u00e4s\u00e4nen on edustanut kansanedustajana my\u00f6skin poliittista puhetta. Se toinen puoli on tietysti t\u00e4\u00e4 vihapuhe.<\/p>\n\n\n\n

Onhan meill\u00e4, jos puhutaan t\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 mit\u00e4 voi sanoa ja mit\u00e4 ei, niin onhan meill\u00e4 Suomessa sellainen elin kuin Julkisen sanan neuvosto, joka on joukkoviestinn\u00e4n julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itses\u00e4\u00e4ntelyelin. Seh\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan aidosti soft poweria eli antaa lausumia sananvapauteen liittyen. Vaikka niill ei oo suoranaisesti oikeudellista sitovuutta, niin t\u00e4\u00e4 neuvosto tulkitsee ik\u00e4\u00e4n kuin hyv\u00e4\u00e4 journalistista tapaa ja puolustaa sanan ja julkaisemisen vapautta.<\/p>\n\n\n\n

Musta olennaista oli, kun m\u00e4 luin sit\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, siin\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 hyvin vahvasti korostettiin sit\u00e4, ett\u00e4 sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoittaminen edellytt\u00e4\u00e4 painavaa yhteiskunnallista perustetta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kyll\u00e4 voi mun mielest\u00e4 hyvin ajatella, ett\u00e4 seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvien henkil\u00f6iden ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden turvaaminen voi olla siis syy rajoittaa sananvapautta. Siin\u00e4 mieless\u00e4 m\u00e4 pidin t\u00e4t\u00e4 kohtaa siin\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 kyll\u00e4 hyvin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Jos kerrataan syytteit\u00e4, mitk\u00e4 P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sell\u00e4 Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa oli. Oli kolme eri syytekohtaa, eik\u00f6 vain? Oli t\u00e4llainen pamfletti, jonka h\u00e4n oli kirjoittanut, \u2019\u2019Mieheksi ja naiseksi h\u00e4n heid\u00e4t loi\u2019\u2019. Sitten se oli Suomen EVL-kirkon Pride-yhteisty\u00f6t\u00e4 ja sen kritisointia sis\u00e4lt\u00e4nyt twiitti. Ja sitten Ylell\u00e4 Ruben Stillerin haastattelussa tehty radio-ohjelma, jossa oli syytt\u00e4j\u00e4n vihapuheeksi tai kiihottamiseksi kansanryhm\u00e4\u00e4 kohtaan tulkittavia lausumia. Voitko, Tolvanen, viel\u00e4 kertoa meille mihin tarkalleen n\u00e4m\u00e4 valtionsyytt\u00e4j\u00e4n syytteet perustuivat? Miten t\u00e4t\u00e4 lakia tulkittiin? Mit\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta R\u00e4s\u00e4nen teki v\u00e4\u00e4rin ja mill\u00e4 perusteella syytteet nostettiin?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Syytt\u00e4j\u00e4 katsoi, ett\u00e4 tuo teko t\u00e4ytti, rikoslain yksitoista luvun kymppipyk\u00e4l\u00e4n tunnusmerkist\u00f6n eli syytt\u00e4j\u00e4 katsoi, ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen oli levitt\u00e4nyt solvaavaa ja panettelevaa puhetta seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4. Itse asiassa syytt\u00e4j\u00e4t taisivat tulkita niin, ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen tarkoituksena itse asiassa oli loukkaaminen tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin niin, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyi pit\u00e4\u00e4, ainakin varsinkin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 – kun on tahallisuuden alinraja \u2013 pit\u00e4\u00e4 varsin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 h\u00e4nen kirjoituksensa ja lausumansa ovat omiaan halventamaan seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 ja loukkaamaan nimenomaan seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen ihmisarvoa. Eli t\u00e4ss\u00e4 nyt oli t\u00e4ysin erilaiset tulkinnat n\u00e4ist\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen puheista, R\u00e4s\u00e4sell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n ja syytt\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Viime k\u00e4dess\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus pikemminkin asettui R\u00e4s\u00e4sen n\u00e4k\u00f6kannalle siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi ettei R\u00e4s\u00e4sell\u00e4 ollut tarkoitus loukata kansanryhm\u00e4\u00e4. My\u00f6skin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4 oli tulkinnut liian pitk\u00e4lle R\u00e4s\u00e4sen puheita.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 oli itse asiassa aika mielenkiintoista, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus suoraan sanoi, ett\u00e4 er\u00e4ilt\u00e4 osin, siis se koski Stillerin ohjelmaa, ett\u00e4 siin\u00e4 oli syytteess\u00e4 lainattu suorastaan v\u00e4\u00e4rin R\u00e4s\u00e4sen lausumaa. Kahdessa muussa tapauksessa taas k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 ei voida tehd\u00e4 sellaista tulkintaa R\u00e4s\u00e4sen puheista kuin oli tehty. Eli siin\u00e4 oli se ero, ett\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4 hyvin vahvasti l\u00e4hti n\u00e4it\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen puheita kyll\u00e4 tulkitsemaan t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 niiss\u00e4 todella asetettiin kysymyksenalaiseksi seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen ihmisarvo suorastaan. Eli t\u00e4m\u00e4 syrjim\u00e4tt\u00f6myys, ket\u00e4\u00e4nh\u00e4n ei saa syrji\u00e4 sill\u00e4 perusteella ett\u00e4 kuuluu tiettyyn seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 kiihottamisessa kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan seksuaalinen suuntautuminen on yhten\u00e4 kansanryhm\u00e4n tunnusmerkkin\u00e4 ilmaistu eli t\u00e4ss\u00e4 se oli se p\u00e4\u00e4asiallinen syytt\u00e4jien l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Jonkin verran sosiaalisessa mediassa keskusteltiin siit\u00e4, ett\u00e4 oliko mahdollista syytt\u00e4\u00e4 P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4st\u00e4 t\u00e4st\u00e4 \u2019\u2019Mieheksi ja naiseksi h\u00e4n heid\u00e4t loi\u2019\u2019-pamfletista, koska ilmeisesti se milloin se kirjoitus varsinaisesti on julkaistu, oliko 2004 ollut se vuosi jolloin se on julkaistu?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Niin, ett\u00e4 se tapaus ois vanhentunut jo, niin mill\u00e4 perusteella kuitenkin nostettiin n\u00e4\u00e4 syytteet?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Pit\u00e4\u00e4 paikkansa kyll\u00e4, koska silloin 2004 ei ollut rangaistavaa ollenkaan t\u00e4mm\u00f6nen saatavilla pit\u00e4minen. No, syytt\u00e4j\u00e4 perusteli sill\u00e4, kun R\u00e4s\u00e4nen oli my\u00f6hemmin ilmoittanut, ett\u00e4 on edelleen samaa mielt\u00e4 mit\u00e4 oli pamfletissa. Eli syyte perustui siihen, ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen oli taas toistanut sen mit\u00e4 h\u00e4n siin\u00e4 pamfletissa kirjoitti toteamalla, ett\u00e4 h\u00e4n on edelleen samaa mielt\u00e4. Siin\u00e4 t\u00e4yttyi uudelleen t\u00e4m\u00e4 tunnusmerkist\u00f6 ja siit\u00e4 oli sitten viis vuotta kulunut taas, viisi vuotta on t\u00e4m\u00e4n rikoksen vanhentumisaika.<\/p>\n\n\n\n

Toki nyth\u00e4n oli niin, ett\u00e4 jos saatavilla pit\u00e4\u00e4, niin tunnusmerkki on sin\u00e4ns\u00e4 kyll\u00e4 aika ongelmallinen, koska voi olla, ett\u00e4 sill\u00e4 henkil\u00f6ll\u00e4 joka on alun alkaen t\u00e4m\u00e4n viestin saataville laittanut ei ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta poistaa sit\u00e4. Eli on hyv\u00e4 kysymys, ett\u00e4 millaisiin toimiin pit\u00e4\u00e4 ryhty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lausumansa poistamiseksi, ett\u00e4 voitais katsoa ett\u00e4 se vanhentuminen alkaa.<\/p>\n\n\n\n

Jostakinhan sen t\u00e4ytyy alkaa, koska ei se niin voi olla, ett\u00e4 jos laittaa vaikka Facebook-sivulleen jonkun lausuman ja joku toinen sitten sit\u00e4 jakaa eteenp\u00e4in, niin eih\u00e4n sill\u00e4 viestin alkuper\u00e4isell\u00e4 j\u00e4tt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta siihen puuttua. Ehk\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n se jos ilmoittais, ett\u00e4 en ole en\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mielt\u00e4 mit\u00e4 olin silloin 2019-lausumassa, niin varmaan silloin viimeist\u00e4\u00e4n se katkeaa eli sen teon t\u00e4yttyminen p\u00e4\u00e4ttyy ja siit\u00e4 alkaa t\u00e4m\u00e4 vanhentuminen. T\u00e4h\u00e4n ei ole olemassa ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, mutta n\u00e4in me nyt juristipiireiss\u00e4 sit\u00e4 olemme pohdiskelleet. T\u00e4ss\u00e4 nimenomaan R\u00e4s\u00e4sen viaksi nyt j\u00e4i, ett\u00e4 h\u00e4n oli ilmoittanut, ett\u00e4 h\u00e4n on edelleen t\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4. Siin\u00e4 mieless\u00e4 voi ajatella, ett\u00e4 kyll\u00e4 se ihan oikea ratkaisu oli, ett\u00e4 sit\u00e4 syytett\u00e4 ei katsottu vanhentuneeksi.<\/p>\n\n\n\n

MATTI KOTIRANTA: Joo, siin\u00e4h\u00e4n oli, jos Matti katoit sit\u00e4 syytekirjelm\u00e4\u00e4, niin just t\u00e4lt\u00e4 osin syytt\u00e4j\u00e4 huomautti siit\u00e4 erityisesti, ett\u00e4 vaikka se teksti, joka on julkaistu silloin 2004, t\u00e4\u00e4 Mieheksi ja naiseksi h\u00e4n loi, niin ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen on viel\u00e4 sit\u00e4 vuonna 2019 levitt\u00e4nyt edelleen ja se teksti on yh\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 Luther-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n asiamies Pohjolaa syytettiin siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on viel\u00e4 asettanut sen tekstin yleis\u00f6n n\u00e4ht\u00e4ville ja pit\u00e4nyt sit\u00e4 saatavilla. T\u00e4\u00e4h\u00e4n oli se syytt\u00e4j\u00e4n kakkosargumentti.<\/p>\n\n\n\n

Kun m\u00e4 katoin v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 valtakunnansyytt\u00e4j\u00e4 Raija Toiviaisen agendaa, niin musta se oli aika t\u00e4rkeet\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 Toiviaisen mukaan, kiinnitti huomiota siit\u00e4, ett\u00e4 Raamatusta keskusteleminen ja sen lainaaminen ei sin\u00e4ns\u00e4 ole rikollista. Olennaista on lainataanko sit\u00e4 teksti\u00e4 tarkoituksena loukata toisen ihmisen ihmisarvoa. Jos sit\u00e4 teologisesti tai eksegeettisesti ilmaisee, niin vois sanoa, ett\u00e4 valtakunnansyytt\u00e4j\u00e4 tutki siis t\u00e4t\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen Raamattu-reseptiota. Eli tapaa, jolla R\u00e4s\u00e4nen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Raamatun tekstin. T\u00e4t\u00e4 reseptiota, tulkintaa, valtakunnan syytt\u00e4j\u00e4 sitten arvioi juridisesti.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 kohdassahan syytt\u00e4j\u00e4 katsoi, ett\u00e4 ne R\u00e4s\u00e4sen lausumat loukkaavat homoseksuaalien yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa ja ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja jopa vihaa homoseksuaaleja kohtaan. Kyll\u00e4 m\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n sen, ett\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4 katsoi, et ne lausumat ovat homoseksuaaleja syrjivi\u00e4 ja ylitt\u00e4v\u00e4t sanan- ja uskonnonvapauden rajat.<\/p>\n\n\n\n

Sittenh\u00e4n siin\u00e4 oli viel\u00e4 muistaakseni viimeisen\u00e4, syytt\u00e4j\u00e4 viittas Stillerin ohjelmaan. Siin\u00e4h\u00e4n oli nostettu Stillerin ohjelmasta esille se, ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 homoseksuaalisuutta geneettisen\u00e4 rappeumana. Syytt\u00e4j\u00e4n mielest\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen viel\u00e4 esitti v\u00e4itteen, ett\u00e4 homoseksuaalit eiv\u00e4t ole jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit. Kyll\u00e4h\u00e4n ne aika kovia itse asiassa, syv\u00e4 ydin niiss\u00e4 oli, miten R\u00e4s\u00e4nen tulkitsee niit\u00e4, oman uskonnonvapauden ja sananvapauden pohjalta reseptiota ihmisen ihmisarvosta. Kyll\u00e4 mun mielest\u00e4 ne syytt\u00e4j\u00e4n pointit t\u00e4lt\u00e4 osin oli ihan ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Mist\u00e4 syyst\u00e4 sitten Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus p\u00e4\u00e4tyi hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n syytteet, miten sit\u00e4 perusteltiin?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Siin\u00e4 oli moniakin syit\u00e4. Tossa jo mainitsinkin, ett\u00e4 ensinn\u00e4kin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus oli eri mielt\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4n kanssa siit\u00e4, er\u00e4\u00e4lt\u00e4 osin, ett\u00e4 mit\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli sanonut. My\u00f6skin siit\u00e4 oli k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus eri mielt\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4n kanssa, ett\u00e4 miten R\u00e4s\u00e4sen lausumia olis tulkittava. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus monessakin kohtaan totesi, ett\u00e4 ei voida sill\u00e4 tavalla tulkita R\u00e4s\u00e4sen vahingoksi niit\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen lausumia (–), kun syytt\u00e4j\u00e4 oli tehnyt, koska pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 rikosasioissa kuitenkin on syytt\u00f6myysolettama ja l\u00e4ht\u00f6kohtana se, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 lausumiakin pit\u00e4\u00e4 asiayhteydess\u00e4 ja tiettyyn rajaan asti vain tulkita. Eli siin\u00e4 oli oikeastaan ensimm\u00e4inen peruste, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus tulkitsi n\u00e4it\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen lausumia eri tavalla kuin syytt\u00e4j\u00e4 tai [k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus] itse asiassa totesi, ett\u00e4 ei voida tehd\u00e4 niin pitk\u00e4lle menevi\u00e4 tulkintoja todellakaan rikosjutussa R\u00e4s\u00e4sen vahingoksi, kun syytt\u00e4j\u00e4 oli tehnyt.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta, kyll\u00e4h\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 kyll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 loukkaavia ovat, mutta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 loukkaavan puheen ja vihapuheen v\u00e4lill\u00e4 on viel\u00e4 tietty aste-ero ja niin kuin onkin tietysti, sit\u00e4 korostettiin. T\u00e4m\u00e4 \u2019\u2019Mieheksi ja naiseksi h\u00e4n heid\u00e4t loi\u2019\u2019, k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuskin totesi, ett\u00e4 se liittyi avioliittokeskusteluun eli se oli tavallaan, my\u00f6skin sill\u00e4 oli yhteiskunnallinen merkitys. Se liittyi saumattomasti siihen keskusteluun mit\u00e4 silloin k\u00e4ytiin siit\u00e4, ett\u00e4 ket\u00e4 vihit\u00e4\u00e4n ja ket\u00e4 ei vihit\u00e4. Se tuli tavallaan sit\u00e4kin kautta, R\u00e4s\u00e4sten poliittisten oikeuksienkin kautta se syyte hyl\u00e4tyksi.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa min\u00e4 olen kyll\u00e4 sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 se oli ihan hyv\u00e4kin, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 kaikki loukkaavaakaan puhe ei t\u00e4yty\u00e4 kiihottamisen kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan tunnusmerkist\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on nyt kahdensuuntaista keskustelua ollut. Jotkut ovat olleet sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4is laajentaa t\u00e4t\u00e4 kiihottamispyk\u00e4l\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 muun muassa sukupuoli tulisi yhdeksi kansanryhm\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelyperusteeksi. Taisi olla jopa niin, ett\u00e4 on puhuttu t\u00e4st\u00e4 maalittamisesta, joka on itse asiassa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo ihan t\u00e4ysin kriminalisoitua. Toivoisin, ett\u00e4 toisi t\u00e4m\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen-p\u00e4\u00e4t\u00f6skin j\u00e4rjestyst\u00e4 t\u00e4h\u00e4n keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

Me emme tied\u00e4 mit\u00e4 hovioikeus tulkitsee, kantahan voi olla toisenlainen kuin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden. Mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tulkinta vallitseva ja se on minusta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4. Minusta oli aika erikoista, ett\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4t alkoi riidell\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden kanssa nyt t\u00e4m\u00e4n tuomion j\u00e4lkeen. Eli syytt\u00e4j\u00e4t aika voimakkaasti oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Ei minusta niin saisi sanoa. Se on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 totuutena otettava, t\u00e4m\u00e4 mit\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus kirjoitti. Jos hovioikeus p\u00e4\u00e4tyy toiseen ratkaisuun, niin okei, sitten elet\u00e4\u00e4n sen kanssa, n\u00e4in sen t\u00e4ytyy olla. Jotenkin valitettavasti j\u00e4i se kuva, ett\u00e4 jossakin vaiheessa, t\u00e4ss\u00e4 tuli syytteelle jollakin tavalla arvovaltakysymys koko t\u00e4st\u00e4 jutusta ja se on aina \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huolestuttavaa kyll\u00e4 minun mielest\u00e4ni, systeemin n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

MATTI KOTIRANTA: Kyll\u00e4. Musta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on itse asiassa todeta viel\u00e4 se mink\u00e4 Matti tuossa jo aikaisemmin mainitsi. Silloin kun puhutaan kiihottamisesta kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan, niin seh\u00e4n my\u00f6skin suojelee eri uskontojen edustoja. Erityisesti jos puhutaan jostain sellaisesta kuin vainoamisesta, maalittamisesta tai \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa kansanmurhan merkityksess\u00e4. Kyll\u00e4h\u00e4n se tosiaan mit\u00e4 Matti tuossa jo totesi, R\u00e4s\u00e4sen lausumat katsottiin, ett\u00e4 ne on homoseksuaaleja loukkaavia, mutta kuitenkin vakavuudeltaan ne on sananvapauden suojan ulkopuolisesta vihapuheesta ulkona, et kyll\u00e4h\u00e4n se t\u00e4rke\u00e4 linjaus oli. T\u00e4ss\u00e4 olen kyll\u00e4 Matin kanssa samaa mielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa m\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ihmettelin sit\u00e4 \u2019\u2019Mieheksi ja naiseksi h\u00e4n heid\u00e4t loi\u2019\u2019, joka oli siis se 2004 julkaisu. Sen taustahan oli oikeastaan se, ett\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2002 Suomen ev.lut.-kirkon kirkolliskokouksessahan tehtiin parisuhdelakiin liittyen oikeastaan kaks aloitetta. Toisessa ehdotettiin kaavan laatimista parisuhteen siunaamiseksi ja toisessa haluttiin kielt\u00e4\u00e4 kirkon virka niilt\u00e4, jotka olivat uuden lain my\u00f6t\u00e4 rekister\u00f6ineet parisuhteensa. Sittenh\u00e4n n\u00e4\u00e4 molemmat aloitteen 2003 j\u00e4tettiin raukeamaan ja piispain kokous sitten velvoitettiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parisuhdelakiin liittyv\u00e4t teologiset ja juridiset seuraukset kirkossa. Oikeastaan t\u00e4\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen kirjoitus, Mieheksi ja naiseksi, oli oikeastaan yritys vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n prosessiin. Eli se on my\u00f6skin aika sidottu siihen keskusteluun, ett\u00e4 sen tuominen n\u00e4in vahvasti esille, niin sit\u00e4kin voi kysy\u00e4, ett\u00e4 oliko se konteksti nyt ihan oikea.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Mink\u00e4laisia vaikutuksia n\u00e4ette t\u00e4ll\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4, jonka Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus antoi, olevan tulevaisuutta ajatellen? Mitenk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s nyt linjaa sananvapautta ja my\u00f6skin uskonnon ja sananvapauden suhdetta?<\/p>\n\n\n\n

MATTI KOTIRANTA: Mattihan minusta sanoi aika olennaisen asian. Nyth\u00e4n meill\u00e4 ei oikeastaan oo viel\u00e4 lopullista sanaa siit\u00e4 mihin p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n, koska t\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sh\u00e4n ei viel\u00e4 oo lainvoimainen. M\u00e4 oon ymm\u00e4rt\u00e4nyt ainakin n\u00e4ist\u00e4 teksteist\u00e4 ja k\u00e4ydyst\u00e4 keskustelusta, ett\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4t ovat ilmaisseet kantana, ett\u00e4 he valittavat siit\u00e4 korkeampaan oikeusasteeseen elikk\u00e4 hovioikeuteen. Matin kollega, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotiohan totesi Hesarissa, ett\u00e4 tuomio ei muutu ylemmiss\u00e4 oikeusasteissa. Elikk\u00e4 itse olisin v\u00e4h\u00e4n varovaisempi ennakoimaan n\u00e4in vahvasti, kuten Mattikin tuossa totesi, ett\u00e4 on ihan mielenkiintoista seurata miten t\u00e4\u00e4 linjaus toteutuu ylemmiss\u00e4 oikeusasteissa.<\/p>\n\n\n\n

Joka tapauksessa on mun mielest\u00e4 selv\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden vapauttava tuomio ei oikeuta esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kohdistuvaa vihapuhetta uskontoon vetoamalla. T\u00e4\u00e4 on minusta erityisen t\u00e4rke\u00e4 pointti siin\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toinen asia mik\u00e4 minusta on t\u00e4rke\u00e4. Jos uskontoa, vakaumusta tai esimerkiksi kristinuskon jumalaa tai mit\u00e4 tahansa jumalaa ryhdyt\u00e4\u00e4n suojaamaan kriminalisoinnilla, niin siin\u00e4h\u00e4n menee puurot ja vellit sekaisin. Ihan niin kuin Matti tuossa aikaisemmin mainitsi, meill\u00e4h\u00e4n on edelleenkin rikoslaissa sellainen kummajainen kuin uskonrauhan rikkominen ja jumalanpilkkaa koskevat pyk\u00e4l\u00e4t, jotka enemmist\u00f6 oikeastaan Euroopan unionin maista on poistanut jo lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. M\u00e4 oon ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 suomalaisilla rikosoikeuden juristeilla olis my\u00f6s valmius poistaa t\u00e4\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4 Suomen rikoslaista. Korjaa nyt, Matti, jos olen v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, mutta aika useat juristit on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6kset voitais poistaa.<\/p>\n\n\n\n

Mun mielest\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 R\u00e4s\u00e4sen tapauksessa oli k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden mukaan oikeudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, tai pit\u00e4isk\u00f6 sanoa pikemminkin lievent\u00e4v\u00e4\u00e4, oli se ett\u00e4 vaikka h\u00e4n kansanedustajana esitti n\u00e4it\u00e4 loukkaavia v\u00e4itteit\u00e4, niin h\u00e4n ei hy\u00f6k\u00e4nnyt mitenk\u00e4\u00e4n aggressiivisesti homoseksuaalisuutta vastaan eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen v\u00e4itteens\u00e4 olleet mitenk\u00e4\u00e4n erityisen k\u00e4rjekk\u00e4it\u00e4. Varmaan t\u00e4t\u00e4 vaikutelmaa pehmensi osaltaan se, ett\u00e4 R\u00e4s\u00e4nen esitti n\u00e4kemyksen\u00e4\u00e4n, niin kuin Matti tuossa totesi, kysymys on perhearvoista ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 keskustelusta. H\u00e4nh\u00e4n oikeastaan arvioi my\u00f6skin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa ja arvosteli miten t\u00e4t\u00e4 kirkon oppiperustaa, Raamattua, miten se sopii yhteen sen kanssa, niin kuin h\u00e4n sanoi, h\u00e4pe\u00e4 ja synti, siis t\u00e4m\u00e4 homoseksuaalisuus nostetaan ylpeyden aiheeksi. Mut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ratkaisu oli musta ihan hyvin linjaava, ett\u00e4 miss\u00e4 kulkee se vihapuheen raja.<\/p>\n\n\n\n

Itse kun m\u00e4 ajattelen t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta, olis mielenkiintoista Matiltakin kuulla, ett\u00e4 jos kattoo t\u00e4t\u00e4 oikeusprosessia, niin m\u00e4 itse pidin aika kyseenalaisena sit\u00e4, ett\u00e4 tukea haettiin Yhdysvaltojen Raamattu-vy\u00f6hykkeen republikaaniedustajilta ja uutiskanava Fox Newsin uutisoinneista. Niill\u00e4 selv\u00e4sti haluttiin vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n oikeusk\u00e4sittelyyn. Sanoisinko, ett\u00e4 meik\u00e4l\u00e4isest\u00e4 kontekstista tuntuu kyll\u00e4 aika k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 tukea haetaan jonkun amerikkalaisen evankelista Graham Jr.:n puheista, ett\u00e4 Saatana yritt\u00e4\u00e4 Suomessa rajoittaa sananvapautta ja tukahduttaa uskonnonvapautta. Siin\u00e4 vedottiin my\u00f6skin, t\u00e4ss\u00e4 ulkolaisessa vaikuttamisessa er\u00e4isiin professoreihin, jotka vaativat Yhdysvaltain hallitusta asettamaan valtakunnansyytt\u00e4j\u00e4 Toiviaiselle pakotteita ja t\u00e4t\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n sitten vakavista ihmisoikeusrikkomuksista R\u00e4s\u00e4sen suhteen. Sittenh\u00e4n siin\u00e4 viel\u00e4 vedottiin kansainv\u00e4lisiin ihmisoikeussopimuksiin, joissa turvataan uskonnonvapaus.<\/p>\n\n\n\n

Jos sit\u00e4 ajattelee meid\u00e4n eurooppalaisesta kontekstista, niin kyll\u00e4 se musta aika k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 puhetta on siin\u00e4 mieless\u00e4, et jos me katsotaan meid\u00e4n perustuslain yhdett\u00e4toista pyk\u00e4l\u00e4\u00e4, uskonnon ja omantunnon vapaudesta, niin siell\u00e4 oikeastaan todetaan vaan se, ett\u00e4 jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapauteen, ja siihen sis\u00e4ltyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Ja kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Se mik\u00e4 siin\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata on se, ett\u00e4 siell\u00e4h\u00e4n ei oo mink\u00e4\u00e4nlaista tarkempaa rajoitinlausetta siit\u00e4 uskonnonvapauden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 millainen uskonnon vapauden tulis olla. Eurooppalaisessa kontekstissa uskonnon ja vakaumuksen vapaus, ett\u00e4 englanniksihan niist\u00e4 yleens\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sanaparia kuin religion belief, meill\u00e4 Suomessa taas belief-sana on korvattu conviction elikk\u00e4 vakaumuksella. Jos katsoo lain tasolla, perustuslain taso, niin seh\u00e4n tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 uskonnon ja vakaumuksen vapaus koskettaa tasapuolisesti sek\u00e4 uskonnollisia ett\u00e4 ei uskonnollisia vakaumuksia tai vaikkapa ateistista maailmankatsomusta. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4h\u00e4n ei erottele niit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 musta se, ett\u00e4 me vedottiin n\u00e4ihin amerikkalaisiin \u2019\u2019asiantuntijoihin\u2019\u2019 tuntui oudolta, mut selittyy aika pitk\u00e4lle t\u00e4st\u00e4 amerikkalaisesta kontekstista.<\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan olennaisempi on, jos kattoo meid\u00e4n perusoikeusajattelua, niin perusoikeuksien kannalta on tietysti perustuslain kuudes pyk\u00e4l\u00e4, joka puhuu yhdenvertaisuudesta. Ket\u00e4\u00e4n ei saa ilman hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, i\u00e4n, alkuper\u00e4n, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muuhun henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4n syyn perusteella.<\/p>\n\n\n\n

Omana kantana m\u00e4 kyll\u00e4 ajattelisin niin, pit\u00e4isin itse hyvin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa kuitenkin viel\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4isiin korkeimmissa oikeusasteissa. Jos katsoo meid\u00e4n yhdenvertaisuuslakiamme, niin t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4h\u00e4n n\u00e4kyy aika vahvasti se, ett\u00e4 siin\u00e4 ei ole oikeastaan annettu riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 painoa syrjinn\u00e4n kiellolle ja yhdenvertaisuudelle. En t\u00e4ss\u00e4 nyt siis arvostele sit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, totean vain t\u00e4m\u00e4n puolen siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos katsoo sit\u00e4 oikeudenk\u00e4yntiprosessia, niin siin\u00e4h\u00e4n syytt\u00e4j\u00e4t ja my\u00f6skin puolustusasianajajat toivat esille suomalaisia, pohjoismaisia ja eurooppalaisia oikeustapauksia ja vetosivat my\u00f6s Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Kaikki t\u00e4\u00e4 musta kertoo kyll\u00e4 siit\u00e4 miten merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 eri perusoikeuksia toisiinsa vertailevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kyse. Siin\u00e4 mieless\u00e4 m\u00e4 en ihan viel\u00e4 usko, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s tulee olemaan ihan lopullinen sana t\u00e4ss\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta olis ihan mielenkiintoista Matilta kuulla siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n ajattelee t\u00e4st\u00e4 oikeusprosessista t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 ulkopuolisen vaikuttamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Mm, Tolvanen, ole hyv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 sananvapauden voitto oli tietysti. Kyll\u00e4 meill\u00e4 monet sananvapausjuristit ovat olleet sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sananvapauden puitteissa saa loukatakin. Muun muassa Jarkko Tontti oli sit\u00e4 mielt\u00e4, pari kuukautta sitten kuuntelin Ylen ohjelmaa, miss\u00e4 h\u00e4n oikeusfilosofi sanoi, ett\u00e4 ilman muuta, vaikka R\u00e4s\u00e4nen on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, niin h\u00e4n saa esitt\u00e4\u00e4 mielipiteit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyll\u00e4 on t\u00e4rkeet\u00e4 sekin, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4kin mielipiteit\u00e4 saa esitt\u00e4\u00e4. Ja jopa niin, ett\u00e4 ne saattavat jotakin loukata. T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4nsimaalaisen, l\u00e4nsieurooppalaisen sananvapauden l\u00e4ht\u00f6kohta ja sit\u00e4 nyt k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus tossa korosti. Sit\u00e4 nyt ei tied\u00e4 sitten todellakaan, min\u00e4 en k\u00e4y ennustamaan sit\u00e4 ett\u00e4 miten t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4y ylemmiss\u00e4 oikeusasteissa, kun t\u00e4m\u00e4 sinne joka tapauksessa etenee. Siell\u00e4 voidaan k\u00e4yd\u00e4 ehk\u00e4 jopa erilaista argumentaatiota kuin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa, kun k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 yhdenvertaisuus on hyv\u00e4 kysymys, ett\u00e4 ket\u00e4 se oikeastaan koskee. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on kai ajateltu, ett\u00e4 julkisen vallan pit\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuutta edist\u00e4\u00e4 ja n\u00e4m\u00e4 syrjinn\u00e4n (-), neh\u00e4n koskee l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti palveluntarjoajaa, ett\u00e4 min\u00e4 yksityishenkil\u00f6n\u00e4 saan kyll\u00e4 syrji\u00e4 ihan ket\u00e4 tahansa ilman ett\u00e4 min\u00e4 syyllistyn mihink\u00e4\u00e4n rikokseen l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti, voin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tervehtim\u00e4tt\u00e4 ihmist\u00e4, seh\u00e4n on syrjiv\u00e4\u00e4, jos min\u00e4 vaikkapa ihonv\u00e4rin perusteella valitsen sen ket\u00e4 min\u00e4 tervehdin, mut se on rangaistavaa.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e4s\u00e4nen tietysti on julkisuuden henkil\u00f6 ja h\u00e4nen lausumansa ovat ihan eri asemassa, kansanedustaja ja sill\u00e4 tavalla vaikuttajahenkil\u00f6. T\u00e4t\u00e4kin pit\u00e4\u00e4 pohtia t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta minusta. Sit\u00e4h\u00e4n tuossa nyt ei oikein kunnolla pohdittu, ehk\u00e4 jopa p\u00e4invastoin. Ainakin t\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4, t\u00e4m\u00e4n \u2019\u2019Mieheksi ja naiseksi h\u00e4n heid\u00e4t loi\u2019\u2019, niin siin\u00e4 nyt ainakin, itse asiassa se oli h\u00e4nen eduksensa, ett\u00e4 h\u00e4n oli poliittinen toimija.<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4h\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus my\u00f6skin teki selv\u00e4ksi jo k\u00e4sittelyaikana, ett\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 olla kenenk\u00e4\u00e4n oikeutta uskonnon harjoittamiseen rajoittamassa. Se on hyvin t\u00e4rkeet\u00e4 my\u00f6skin. Vaikka niin v\u00e4itetiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olis kohdistunu uskonnon harjoittamisen vapauteen, ei ollenkaan siit\u00e4 ollut kysymys. Kyll\u00e4 ilman muuta my\u00f6skin Raamattua saa siteerata ja sit\u00e4 saa tulkita, kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 omia tulkintoja esitet\u00e4\u00e4n ja miss\u00e4 tarkoituksessa. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 ei ollut kuitenkaan vihapuhemieless\u00e4 k\u00e4ytetty. R\u00e4s\u00e4nen ei, vaikka h\u00e4nen lausumansa olivat loukkaavia, niin ne ei vihapuheeksi kuitenkaan olleet luokiteltavissa.<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4 minusta t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rkeet\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suuntaan, ett\u00e4 edelleenkin pit\u00e4\u00e4 korostaa, ett\u00e4 ei saa puhua rumasti. Ei t\u00e4m\u00e4 anna mit\u00e4\u00e4n oikeutta loukata toisia ihmisi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 otettiin rikosvastuuseen kantaa. Pit\u00e4is muistaa, ett\u00e4 ei rikoslaki ole ainut moraalikoodi tai ei saisi olla edes p\u00e4\u00e4asiallinen, vaan niin ett\u00e4, ei se mik\u00e4 ei ole rikokseksi m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 ole automaattisesti hyv\u00e4\u00e4 puhetta ja yhteiskunnallisessa keskustelussa sopivaa puhetta.<\/p>\n\n\n\n

Tuohon prosessiin, tietysti se nyt oli t\u00e4ysin poikkeuksellista, ett\u00e4 yritettiin syytt\u00e4ji\u00e4 painostaa. Kun syytt\u00e4j\u00e4t oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet syytteen nostaa, yritettiin painostaa luopumaan syytteist\u00e4. Seh\u00e4n oli t\u00e4ysin ennenkuulumatonta ja on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sellaisen painostuksen syytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n voi syytteit\u00e4ns\u00e4 muuttaa. Ilmeisesti t\u00e4ss\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n ymm\u00e4rretty v\u00e4\u00e4rin t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4 Yhdysvaltain puolella. Kyll\u00e4 meill\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4laitos on riippumaton ja my\u00f6skin tuomioistuimet ovat riippumattomia.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4mm\u00f6set vaikuttamiset, se on toki huolestuttavaa, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ilmenee, koska vaikka m\u00e4 nyt korostankin, ett\u00e4 meill\u00e4 ei voi vaikuttaa syytt\u00e4jiin tai tuomioistuimiin, niin ei sit\u00e4 nyt koskaan tied\u00e4. Voihan olla, ett\u00e4 viranomaiset tulevat varovaisemmiksi t\u00e4m\u00e4n tyyppisiss\u00e4 jutuissa, koska ei ole hauskaa mitenk\u00e4\u00e4n olla sellaisen puheen kohteena, jossa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 syytt\u00e4j\u00e4t ajaa jotakin uskonnonvastaista agendaa ja aletaan sitten jo puhua, ett\u00e4 pit\u00e4is m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 jotakin pakotteita. Suuri yleis\u00f6h\u00e4n saattaa saada sen kuvan, ett\u00e4 se on totta mit\u00e4 puhutaan, siis siin\u00e4 mieless\u00e4 toivotaan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 syytt\u00e4jill\u00e4 onkin joku ihmeellinen saatanallinen agenda taustalla. Se on relevantti vaihtoehto ja se pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon. Siin\u00e4 mieless\u00e4 min\u00e4 pid\u00e4n kyll\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huolestuttavana n\u00e4it\u00e4 puheita.<\/p>\n\n\n\n

Sitten mit\u00e4 tulee uskonrauhan rikkomiseen. Toki voi olla, ett\u00e4 nykyisill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 jo voitais ihan riitt\u00e4v\u00e4sti puuttua niihin menettelyihin mihin pit\u00e4\u00e4 puuttua, ett\u00e4 jos joku h\u00e4iritsee uskonnollista tilaisuutta, niin seh\u00e4n on rangaistavaa julkisrauhan rikkomisena. Eli kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 uskonnollista vakaumusta erityisesti suojata sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 sen loukkaaminen on rangaistavaa. Seh\u00e4n voisi tulla rangaistavana juuri kiihottamisena kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan tai kunnianloukkauksena.<\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 olen ollut sill\u00e4 kannalla, ett\u00e4 ei nyt mit\u00e4\u00e4n polttavaa tarvetta olis t\u00e4m\u00e4n kriminalisoinnin poistamiseenkaan. Jotkut oikeusoppineet ovat olleet eri mielt\u00e4. Minun mielest\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 nyt ei mit\u00e4\u00e4n suurta haittaa ole ollut, vaikka t\u00e4m\u00e4 uskonrauhan rikkominen on ollut rangaistavaa. Sit\u00e4 tunnusmerkist\u00f6\u00e4 on niin v\u00e4h\u00e4n sovellettu, mutta siit\u00e4 nyt varmaan keskustellaan. Tosin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan v\u00e4h\u00e4n polttavampia asioita agendalla. Voihan olla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kysymys nyt ei ihan heti esille nouse.<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4 minunkin mielest\u00e4ni, niin kuin tossa Matti sanoi, on t\u00e4rkeet\u00e4 korostaa, ett\u00e4 kyll\u00e4 yhteiskunnallisessa keskustelussa pit\u00e4is pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 ei ket\u00e4\u00e4n loukata. Meid\u00e4n pit\u00e4is pysty\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n keskustelua vaikeistakin aiheista ilman ett\u00e4 me loukkaamme keskustelun toista osapuolta. Enemm\u00e4n kuin rikosvastuuta, min\u00e4 korostaisin juuri t\u00e4t\u00e4 puolta. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 oppia keskustelemaan sivistyneesti.<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Kyll\u00e4, painavia sanoja, painavia sanoja. Kysyisin viel\u00e4 kontekstista, miss\u00e4 joku tietty uskonnollinen mielipide lausutaan. Vaikuttaako miss\u00e4 yhteydess\u00e4 joku lausuu esimerkiksi homoseksuaaleja loukkaavan lausuman? Onko sill\u00e4 merkityst\u00e4, ett\u00e4 tuleeko se saarnastuolista tai Twitteriss\u00e4? Onko se Suomen lain n\u00e4k\u00f6kulmasta yht\u00e4 tuomittavaa, koska t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n oli pelkoja olemassa t\u00e4m\u00e4n P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen oikeudenk\u00e4ynnin yhteydess\u00e4, ett\u00e4 ihmisten uskonnon vapautta ja oikeutta nimenomaan tehd\u00e4 t\u00e4llaisia uskonnollisia lausumia rajataan? Onko t\u00e4llaiseen pelkoon huolta?<\/p>\n\n\n\n

MATTI TOLVANEN: Ei ole, kyll\u00e4 sill\u00e4 merkityst\u00e4 on. Silloin kun on kysymys uskonnon harjoituksesta, niin sananvapaus on laajempi. Kyll\u00e4 se on n\u00e4in, ett\u00e4 kyll\u00e4 Raamattua saa lukea edelleen uskonnollisissa tilaisuuksissa ihan riippumatta mit\u00e4 siell\u00e4 on kirjoitettu. Eli kyll\u00e4 se konteksti ratkaisee. Minusta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuskin korosti sit\u00e4, ett\u00e4 jos Twitteriss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 halventavassa mieless\u00e4, voihan ajatella ett\u00e4 uskonnollisen yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 siin\u00e4 ei ole kysymys halventamisesta, vaan olla ihan aidosti huolissaan vaikkapa siit\u00e4, omaksutaan se kanta ett\u00e4 on ideaali, ett\u00e4 on vain heterosuhteita. Ja uskonnollisesta vakaumuksesta l\u00e4htien ollaan siin\u00e4 uskonharjoitustilaisuudessa huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan niin, ett\u00e4 se kyseenalaistetaan. Kyll\u00e4 siit\u00e4 saa, vaikka saarnassa sen ottaa esille ja ilmaista huolensa siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 t\u00e4st\u00e4 perinteisest\u00e4, sen uskonnollisen ryhm\u00e4n mielest\u00e4 oikeasta kannasta ollaan nyt sitten luopumassa vaikkapa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, se on ihan sallittua. Mutta sitten se on eri asia, jos kirjoitetaan Twitteriin, ett\u00e4 homot painukoot helvettiin. Se on ihan selv\u00e4 juttu, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen lausuma, se on itse asiassa uskonnonharjoituksessakin, jos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4in voimakasta kielt\u00e4, voi olla rangaistavaa jo siell\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Eli huolissaan saa olla ja huolensa voi esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 uskonnonharjoitustilaisuudessa tietynlaisista kehityksist\u00e4, mutta kyll\u00e4 siin\u00e4kin raja kulkee. Jos todella aletaan uskonnonharjoituksenkin puitteissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanoja sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 se on tulkittavissa uhkaamiseks, panetteluks tai solvaamiseks, niin ei ole poissuljettua, ett\u00e4 olis rangaistavaa sekin. Kyll\u00e4 kysymys on siit\u00e4 mill\u00e4 tavalla Raamattua siteerataan, mill\u00e4 tavalla keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n. Ei saa panetella, solvata tai uhata, siin\u00e4 se raja kulkee.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kuten sanottu, ilman muuta se on asiayhteyskohtainen. Uskonnonharjoituksen piiriss\u00e4 voi laajemmin, voi puhua itse asiassa vapaammin kuin sosiaalisessa mediassa. Kyll\u00e4 min\u00e4 uskaltaisin sanoa, ett\u00e4 vallitseva oikeustila on t\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

MATTI KOTIRANTA: Joo, t\u00e4h\u00e4n Matin lausumaan on kyll\u00e4 helppo yhty\u00e4. M\u00e4 en kans my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4e siin\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, niin kuin julkisuudessahan on, Jan kysyi siit\u00e4, ett\u00e4 on ajateltu v\u00e4h\u00e4n huolestuneina, ett\u00e4 saako nyt lainata Raamattua ja saako keskustella t\u00e4llaisista asioista. Siit\u00e4h\u00e4n ei oo kysymys eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siin\u00e4 valtakunnan syytt\u00e4j\u00e4n, kun h\u00e4n sit\u00e4 selvensi, niin h\u00e4nh\u00e4n aika selke\u00e4sti minusta ilmaisi sen, ett\u00e4 Raamatusta keskusteleminen ja sen lainaaminen ei sin\u00e4ns\u00e4 oo rikollista. Olennaista on se, ett\u00e4 lainataanko sit\u00e4 teksti\u00e4 tarkoituksena loukata toisen ihmisarvoa. Siin\u00e4h\u00e4n se raja oikeastaan kulkee, miten sit\u00e4 kontekstia tulkitaan.<\/p>\n\n\n\n

Mun mielest\u00e4 aika hyvin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus huomioi my\u00f6skin sen vapauttavassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 silloin kun R\u00e4s\u00e4nen on tuonut n\u00e4it\u00e4 esille, niin ne on liittyny perhearvoihin liittyv\u00e4\u00e4n keskusteluun ja se on ollu se konteksti miss\u00e4 h\u00e4n on sanonut. Mun mielest\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hyvin punnitsi sit\u00e4 kokonaisuutta. Jos nyt ajattelee, kun pantiin t\u00e4ss\u00e4 vaakakuppiin uskonnonvapaus ja sananvapaus, niin t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n se kallistui sananvapauden voitoksi. Varmasti t\u00e4\u00e4 on se tulkintalinja, mik\u00e4 on se ihan oikea tulkintalinja t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kyl m\u00e4 edelleenkin sit\u00e4 korostaisin, varsinkin henkil\u00f6it\u00e4 jotka toimii t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 julkisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, kansanedustajana ja muuta, on tietysti hyv\u00e4 mietti\u00e4 mit\u00e4 julkisesti sanoo kansanryhmist\u00e4. Kyll\u00e4 m\u00e4 edelleenkin ajattelen niin, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 homoseksuaaleista loukkaavasti k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 nimittely\u00e4 tai keskustelua niin se ei kuulu julkisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

JAN POHJONEN: Kiitos, Matti Tolvanen ja Matti Kotiranta, t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 keskustelusta. Jos sin\u00e4 haluat osallistua asian ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun, voit tehd\u00e4 niin hashtagill\u00e4 #eastmeetswest Twitteriss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4n tuotantokauden viimeinen jakso East Meets West-podcastista. Halutaankin nyt toivottaa sulle hyv\u00e4\u00e4 kev\u00e4tt\u00e4 ja  hyv\u00e4\u00e4 kes\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

Ukrainan sota ja kirkot -podcast jakso 6<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteen kesto: 29 min<\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

sa-<\/td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)                        <\/td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Kuuntelet podcastia id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamisesta. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa otamme ajankohtaiskatsauksen Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n kirkollisten suhteiden kehitykseen Ukrainan sodan alettua. Tervetuloa id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajalle.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Roni ojaj\u00e4rvi: Tervehdys kaikille kuulijoille. Mun nimi on Roni Ojaj\u00e4rvi. M\u00e4 olen kirkkohistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkia ja olen t\u00e4n\u00e4\u00e4n teid\u00e4n iloksenne ja teit\u00e4 sivist\u00e4\u00e4kseni tekem\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 podcast-jaksoa.<\/p>\n\n\n\n

Aikaisemmin te kuulitte mun \u00e4\u00e4nt\u00e4 viime syksyn toisessa East meets West podcast-jaksossa, jossa k\u00e4siteltiin Ukrainan kriisin vaikutusta Ukrainan alueella oleviin kirkkoihin. Kuten me tiedet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ukrainassa on sota, kun Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si sinne. Sen vuoksi tuo syksyn jakso ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t tiedot on erityisen ajankohtaisia nyt. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n kirkolliset suhteet ja Ukrainan uskonnollinen kentt\u00e4 oli kehittynyt ennen sotaa, koska se auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4listen suhteiden kehityst\u00e4 ja Ukrainan uskonnollisen kent\u00e4n muutosta nyt sodan aikana. Otetaan sen vuoksi kertaus joihinkin oleellisiin asioihin, joita viime syksyn jaksossa nousi esille.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Viime vuoden syksyn jaksossa meill\u00e4 oli haastateltavana It\u00e4-Suomen yliopiston uskontotieteen ja ortodoksisen kirkkohistorian yliopistonlehtori Teuvo Laitila sek\u00e4 maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Petteri Lalu. Kattavilla ja asiantuntevilla analyyseillaan he osoittivat miten Krimin miehityksen j\u00e4lkeen vuonna 2014 Ukrainan kirkollinen tilanne alkoi hajaantumaan. Ukrainassa oli tuolloin erityisesti kolme kirkollista ryhmittym\u00e4\u00e4. Uniaattikirkko eli kreikkalais-katolinen kirkko. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oli Kiovan patriarkaatti eli Moskovan patriarkaatista erillinen, mutta ei tunnustettu ortodoksinen kirkko. Kolmantena ryhmittym\u00e4n\u00e4 oli Moskovan patriarkaatin alainen autonominen Ukrainan ortodoksinen kirkko.<\/p>\n\n\n\n

Kun Euromaidan eli suuret mielenosoitukset korruptiota ja ep\u00e4tasa-arvoa vastaan alkoivat Ukrainassa vuonna 2013, kaikki n\u00e4m\u00e4 kolme kirkollista ryhmittym\u00e4\u00e4 Moskovan patriarkaatin alaista Ukrainan autonomista kirkkoa my\u00f6ten tukivat mielenosoittajia ja heid\u00e4n pyrkimyksi\u00e4\u00e4n vedoten samalla rauhan puolesta. Iso muutos tapahtui sen j\u00e4lkeen, kun Ven\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4tti miehitt\u00e4\u00e4 Krimin. Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan autonominen ortodoksinen kirkko alkoi tukemaan Ven\u00e4j\u00e4n ja Moskovan patriarkaatin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 narratiivia, jonka avulla perusteltiin Krimin miehityst\u00e4. Samalla Krimin laiton miehitys loi vahvan tarpeen Ukrainassa ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 selke\u00e4sti Moskovan patriarkaattiin ja Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksiseen kirkkoon. Ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi Ukrainassa alkoi organisoitumaan vahvemmin oma t\u00e4ysin itsen\u00e4inen Ukrainan autokefalinen ortodoksinen kirkko.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uusi Ukrainan autokefalinen ortodoksinen kirkko, toisin kuin esimerkiksi silloin jo olemassa ollut Kiovan patriarkaatti, saisi selke\u00e4sti tunnustetun aseman. T\u00e4m\u00e4n vuoksi Ukrainan poliittinen johto, erityisesti presidentti Petro Poro\u0161enko, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 teki aloitteen Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin suuntaan, niin ett\u00e4 t\u00e4ysin itsen\u00e4inen Ukrainan ortodoksinen kirkko saataisiin perustettua. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka my\u00f6nsi Ukrainan ortodoksiselle kirkolle autokefalisen aseman, mutta t\u00e4st\u00e4 ei Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko, Moskovan patriarkaatti, pit\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

Viime syksyn haastattelussa Petteri Lalu omaan tutkimuksensa pohjautuen osoitti sen, miten Moskovan patriarkaatti vastusti Ukrainan kirkon autokefalian hanketta. Moskovan patriarkaatti vetosi siihen, ett\u00e4 Ukraina oli sen kanonista aluetta, jonka vuoksi Konstantinopolin ekumeenisella patriarkaatilla tai Ukrainan poliittisella johdolla ei ollut oikeutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse Ukrainan autokefalisen ortodoksisen kirkon synnytt\u00e4misest\u00e4 ja olemassaolosta.<\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan Moskovan patriarkaatti ei vedonnut erityisemmin historiaan tai Ven\u00e4j\u00e4n maakonseptiin, jossa Ukrainan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan osa \u00c4iti Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli Laulun n\u00e4kemyksen mukaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, koska aikaisemmin Ven\u00e4j\u00e4n maakonseptilla ja Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n historiallisella yhteydell\u00e4 oli argumentoitu paljon Krimin miehityksen ja Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon olemassaoloa.<\/p>\n\n\n\n

Kirkollinen kiista Moskovan patriarkaatin ja Ukrainan uuden autokefalisen ortodoksisen kirkon v\u00e4lill\u00e4 johti n\u00e4iden kirkkojen t\u00e4ydelliseen v\u00e4lirikkoon. Esimerkiksi n\u00e4iden kirkkojen ehtoollisyhteys katkesi ja kirkkojen j\u00e4senten yhteiset rukoushetket muuttuivat mahdottomiksi.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Miten Moskovan patriarkaatti tai sen p\u00e4\u00e4 patriarkka Kiril on reagoinut Ukrainan sotaan? Ent\u00e4 tuon patriarkaatin alainen Ukrainan autonominen kirkko? Onko sen suhteet kehittyneet mink\u00e4laisiksi Moskovan patriarkaatin kanssa? Ent\u00e4 millainen suhde on nykyisin Ukrainan autokefaliseen kirkkoon tai uniaattikirkkoon?<\/p>\n\n\n\n

Kaksi henkil\u00f6\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistosta ovat seuranneet Ukrainan sodan vaikutusta alueen kirkolliseen tilanteeseen erityisen tarkasti. Aivan ensimm\u00e4isess\u00e4 East meets West podcast-jaksossa kuulitte tutkijatohtori Heta Hurskaisen n\u00e4kemyksi\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamisesta. Kysyimme h\u00e4nelt\u00e4, miten Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisessa kirkossa on reagoitu Ukrainan sotaan. Lis\u00e4ksi tiedustelimme, miten Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan autonominen kirkko on puhunut sodasta. Kuulemme my\u00f6s Teuvo Laitilan n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, miten Ukrainan uusi autokefalinen ortodoksinen kirkko ja Ukrainan uniaattikirkko on toiminut sodassa. N\u00e4in saamme lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten kirkkojen v\u00e4liset suhteet ovat alueella nyt kehittynyt.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Kiva Heta, kun oot t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tosiaan ensimm\u00e4isen\u00e4 kysymyksen\u00e4, ett\u00e4 miten Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisessa kirkossa on nyt puhuttu t\u00e4st\u00e4 sodasta?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Kiitoksia t\u00e4st\u00e4 kutsusta mukaan. Ja Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisessa kirkossa voisi ajatella ihan, ett\u00e4 fokusoi siihen kirkon johtajan patriarkka Kiriliin ja mit\u00e4 h\u00e4n on sanonut. Ja siin\u00e4 on oikeestaan useitakin n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen n\u00e4k\u00f6kulma voisi l\u00e4htee liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on vedonnut siis t\u00e4mm\u00f6sen humanit\u00e4\u00e4risen avun puolesta ja my\u00f6skin rauhan puolesta. Mutta heti sodan alusta l\u00e4htien t\u00e4t\u00e4 on pidetty riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 t\u00e4t\u00e4 n\u00e4in, ett\u00e4 se on ollut jotenki hyvin yleismaallinen viittaus humanit\u00e4\u00e4risiin puoliin ja rauhan kysymyksiin ja siihen ei olla oikein oltu tyytyv\u00e4isi\u00e4 varsinkaan ulkopuolelta katsoen.<\/p>\n\n\n\n

Muita n\u00e4k\u00f6kulmia sitten on ollut se, ett\u00e4 kuinka, ja n\u00e4\u00e4 liittyy oikeestaan l\u00e4heisesti kuinka l\u00e4heisesti patriarkka Kiril sitte liittyy my\u00f6skin t\u00e4h\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan t\u00e4st\u00e4 sodasta, jota siis patriarkka Kiril ei nimit\u00e4 sodaksi vaan konfliktiksi. Ja t\u00e4ss\u00e4 sitten h\u00e4n todellakin k\u00e4y oikeuttamaan ja puolustamaan Ven\u00e4j\u00e4n toimia. Ja yks semmonen peruslinja on nimenomaan vetoaminen historiaan ja tuo vetoaminen kirkon juuriin. Elikk\u00e4 sinne 900-luvun loppupuolella tapahtuneeseen nii sanottuun Kiovan kasteeseen, jota pidet\u00e4\u00e4n slaavilaisen ortodoksisuuden niinku semmosena syntytarinana, syntyaikana.<\/p>\n\n\n\n

Ja sitten my\u00f6skin t\u00e4mm\u00f6nen ajatus vetoamisesta t\u00e4mm\u00f6seen historialliseen Rusin-alueeseen. Kiril usein k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimenomaan t\u00e4t\u00e4 Rusia, kun h\u00e4n puhuu siit\u00e4 alueesta, jonka h\u00e4n n\u00e4kee my\u00f6skin kirkon alueeksi. Ja t\u00e4ll\u00e4 sitten patriarkka Kiril tarkottaa justiinsa Ven\u00e4j\u00e4n, Valko-Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan muodostamaan yhteytt\u00e4. Ja n\u00e4it\u00e4 nimenomaan, Kirilin puheissa, n\u00e4it\u00e4 alueita yhdist\u00e4\u00e4 ortodoksinen usko. Se on se hengellinen yhteys, joka siell\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n

No sitte yks n\u00e4k\u00f6kulma t\u00e4h\u00e4n on sitten se, ett\u00e4 jos on olemassa t\u00e4mm\u00f6nen yksi hengellinen yhteys, niin sill\u00e4 on my\u00f6skin sitte olemassa joku vastavoima ja se on Kirilin puheissa l\u00e4nsi ja l\u00e4nnen t\u00e4mm\u00f6nen lankeaminen niist\u00e4 arvoista ja siit\u00e4 todellisesta hengellisyydest\u00e4, jota nyt patriarkka Kirilin johtama Moskovan patriarkaatti ortodoksisuudessa sitten edustaa. Ja t\u00e4h\u00e4n liittyy sitte my\u00f6skin se ajatus, ett\u00e4 l\u00e4nsi ja sen arvot on tavallaan ulkopuolinen paha ja nimenomaan t\u00e4h\u00e4n  kertomukseen ja t\u00e4h\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan liittyy Kirilin hyvinki kuuluisaksi noussut puheen, jossa h\u00e4n yhdisti sitten t\u00e4mm\u00f6set gay-paraatit p\u00e4\u00e4sylipuksi l\u00e4nnen piiriin. Elikk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n selkeesti teki nimenomaan l\u00e4nnen t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 arvojen lankeamisesta ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n lankeemuksesta sellaisen asia, jota vastaan tulee taistella. Ja mink\u00e4 takia h\u00e4n nyt sitten t\u00e4mm\u00f6set gay-paraatit nosti esiin liittyy siihen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Kirilin edustamassa slaavilaisissa ortodoksisuudessa yhteiskunnan perusyksikk\u00f6n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perhe ja nimenomaan heteropari-perhe, jossa on lapsia ja sill\u00e4 tavalla kaikki, mik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 perusyksikk\u00f6\u00e4 jollain tavallaa, tai poikkea t\u00e4st\u00e4 perusyksik\u00f6st\u00e4, ni on on uhka. Ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 esimerkiks nyt sitten h\u00e4n otti n\u00e4m\u00e4 gay-paraatit t\u00e4ss\u00e4 esiin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaan liitty my\u00f6skin kysymys vapaudesta ja valinnanvapaudesta ja just se ajatus, ett\u00e4 valinnanvapaudella ei Kirilin edustamassa n\u00e4kemyksess\u00e4 ole  paikkaa. Sille ei ole arvoa. Vaan on olemassa vapaus, josta tiedet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 se vapaus on. Se on hengellist\u00e4 vapautta jumalassa ja t\u00e4st\u00e4 vapaudesta pystyy kertomaan esimerkiksi juuri kirkon johtajat. Mink\u00e4laisia valintoja tulee tehd\u00e4, jotta kykenee el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n vapauden mukaan. Ja t\u00e4h\u00e4n ei tosissaan valinnanvapaus kuulu. J<\/p>\n\n\n\n

a t\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4 Kiril sanoo, ett\u00e4 tulee el\u00e4\u00e4 jollain tavalla tai ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, Valko-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, Ukrainaan yhdist\u00e4\u00e4 tietynlaiset arvot. Ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ei tule poiketa. Nii silloin t\u00e4\u00e4 l\u00e4nsi n\u00e4ytt\u00e4ytyi t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 langenneena ja l\u00e4nnen valinnanvapaus, esim. seksuaalisen suuntautumisen tai jopa demokratiaan liittyv\u00e4 valinnanvapaus niin on jotain mit\u00e4 Kirilin n\u00e4kemyksiss\u00e4 ei pystyt\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Joo, kiitos todella paljon n\u00e4ist\u00e4 vastauksista. Ent\u00e4 miten sitten siell\u00e4 kuitenki Ukrainassa on se autonominen Ukrainan ortodoksinen kirkko, joka kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Miten siell\u00e4 on nyt reagoitu t\u00e4h\u00e4n Ukrainan sotaan?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Joo, t\u00e4\u00e4 on se toinen puoli ja oikeestaan siltana t\u00e4h\u00e4n kysymykseen, niin just Moskovaan puolelta, elikk\u00e4 just patriarkka Kirilin n\u00e4kemyksiss\u00e4, niin Ukraina n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 paikkana, jossa nyt l\u00e4nsi uhkaa<\/p>\n\n\n\n

t\u00e4t\u00e4 Moskovan edustamaa n\u00e4k\u00f6kulmaa. Ja sill\u00e4 tavalla Kirilille Ukraina ei ole sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n syyllinen, se oon vain vaarassa langeta t\u00e4h\u00e4n l\u00e4nnen harhaan. Elikk\u00e4 se nyt se rajalinja Moskovan n\u00e4k\u00f6kulmasta menee sill\u00e4 Ukrainassa ja sen takia on on nyt sitte t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Moskovan n\u00e4k\u00f6kulmasta pit\u00e4\u00e4 Ukraina t\u00e4ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksikirkon yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mut sitte Ukrainassa tilannetta ei n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Vaan siell\u00e4 on juurikin t\u00e4m\u00e4 Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon johtaja Onufri [16:09] on heti sodan alussa tuominnut t\u00e4m\u00e4n sodan. Vedonnut my\u00f6skin siihen, ett\u00e4 sota lopetettaisiin, saataisiin rauha ja on my\u00f6skin ei ainoastaan sodan alussa vaan my\u00f6skin sitte uudestaan t\u00e4ss\u00e4 maaliskuun puolella, niin j\u00e4lleen tuominnu sodan suurimpana syntin\u00e4. Ja my\u00f6skin puolustaa Ukrainan itsen\u00e4isyytt\u00e4 ja Ukrainan suvereenia asemaa valtiona. Eli ei oo sill\u00e4 tavalla l\u00e4htenyt mukaan siihen Kirilin edustamaan ajatukseen n\u00e4itten kolmen slaavilaisen maan yhteydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta sitten on tietysti iso kysymys, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sota tarkottaa tuolle kirkolle sis\u00e4isesti. Ja siell\u00e4 on kaksi erilaista n\u00e4k\u00f6kulmaa tai ainaki, kun ne t\u00e4ss\u00e4 nyt esitt\u00e4\u00e4, niin n\u00e4ytt\u00e4ytyy ehk\u00e4 \u00e4\u00e4rip\u00e4in\u00e4 ja kannattaa muistaa, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n v\u00e4liin mahtuu paljon, mit\u00e4 me ei n\u00e4hd\u00e4 eik\u00e4 tiedet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta siell\u00e4 on sanottu erityisesti nyt siell\u00e4 separatistialueella, id\u00e4n puolella, ett\u00e4 mutta saatetaan kirkoissa juurikin auttaa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on yksi n\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n\n\n\n

Ja sitten se toinen n\u00e4k\u00f6kulma, joka on hyvin paljon kriittisempi ja menee Onufriakin pidemm\u00e4lle. Eli siell\u00e4 on sitten toisaalta on piispoja, siell\u00e4 kirkon sis\u00e4ll\u00e4, jotka ovat pyyt\u00e4neet my\u00f6skin pappeja lopettamalla patriarkka Kirilin mainitsemisen liturgiassa. Eli selkeesti erottautumaan siit\u00e4, mit\u00e4 Moskovan patriarkaatti ja se emokirkkojen johtaja sanoo. Ja jopa on Lvivin alueella, eli L\u00e4nsi-Ukrainan alueella,  on jopa ehdotettu t\u00e4ll\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 pyydett\u00e4is kirkolliskokous Ukrainassa koolle p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 erottauduttaisiin omaksi t\u00e4ysin itsen\u00e4iseksi kirkoksi Moskovan patriarkaatista.<\/p>\n\n\n\n

Ja nyt tosiaan t\u00e4m\u00e4n Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon sis\u00e4ll\u00e4 on n\u00e4it\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4. Ja kysymys kuuluukin, ett\u00e4 toisaalta se kirkko todella on ukrainalainen kirkko. Se on Ukrainan itsen\u00e4isyyden puolella. Ei kyseenalaista n\u00e4it\u00e4 sodan syttymiseen johtaneita kysymyksi\u00e4. Vaan on on nimenomaan ukrainalaisten kannalla. Mutta t\u00e4m\u00e4 sota aiheuttaa sille kirkolle sen, ett\u00e4 se joutuu todella tarkkaan pohtimaan sit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4lainen kirkko se tulevaisuudessa tulee olemaan ja mik\u00e4 on sen asema. Ja kun siell\u00e4 Ukrainassa on my\u00f6skin t\u00e4m\u00e4 toinen, t\u00e4m\u00e4 itsen\u00e4inen Ukrainan ortodoksinen kirkko, niin mik\u00e4 on sen suhde lopulta t\u00e4h\u00e4n itsen\u00e4isen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon.<\/p>\n\n\n\n

Ja juurikin nyt sitten on viime on p\u00e4ivin\u00e4 kuulunut my\u00f6skin sellasta, ett\u00e4 just n\u00e4ille Moskovan patriarkaatin alasen Ukrainan ortodoksisen kirkon seurakunnille, papeille on ekumeeninen patriarkka sanonut, ett\u00e4 jos heist\u00e4 tuntuu oikealta, niin he voivat nyt sitten Kirilin sijaan muistaa h\u00e4nt\u00e4 siin\u00e4 liturgiassa ilman, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 olisi mit\u00e4\u00e4n vaikutuksia kirkon asemaan. Mut jos on t\u00e4mm\u00f6nen tarve etsi\u00e4 sinne paikalle kirkollinen johtaja, niin he voivat sen tehd\u00e4. Ja t\u00e4m\u00e4 juuri osottaa sit\u00e4, ett\u00e4 on olemassa yrityksi\u00e4 ja monenlaisia linjoja, joilla pyrit\u00e4\u00e4n Ukrainassa ja my\u00f6skin Ukrainan ulkopuolelta miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mik\u00e4 vois olla t\u00e4m\u00e4 Moskovan patriarkaattisen patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon asema mahdollisesti nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Vau! Kiitos paljon t\u00e4st\u00e4 t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4, mit\u00e4 lis\u00e4sit taas minulle ja kuulijoille.<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Ei mit\u00e4\u00e4n. Kiitoksia itsellesi.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Teuvo Laitila, joka tuossa toisessa t\u00e4m\u00e4n vuoden East meets West podcast-jaksossa oli kertomassa siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla Ukrainan kirkollinen tilanne on kehittynyt historiassa ja sitte ihan t\u00e4ss\u00e4 viime vuosina.<\/p>\n\n\n\n

Teuvo, miten nyt esimerkiks Ukrainan autokefalinen, t\u00e4ysin itsen\u00e4inen ortodoksinen kirkko, on reagoinu t\u00e4h\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen?<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: No, jos kirkko samastetaan suurin piirtein piispoihinsa, muista on vaikea sanoo t\u00e4ss\u00e4 tietotilanteissa, niin piispat ovat jyrk\u00e4sti tuominneet t\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen. He puhuvat sodasta sotana, se ei ole mik\u00e4\u00e4n konflikti tai operaatio tai muu t\u00e4llainen. Eli he eiv\u00e4t allekirjoita sit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tulkintaa siit\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 on kysymys.<\/p>\n\n\n\n

Autokefalinen kirkko on osoittanut vahvaa tukea sek\u00e4 Ukrainan hallinnolle, ett\u00e4 armeijalle, katsonut, ett\u00e4 armeijalla on oikeutettu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n puolustussotaa. Tuominneet kaikki siviileihin kohdistuvat loukkaukset, joita tietysti t\u00e4ss\u00e4 tulkinnassa on l\u00e4hinn\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten toimesta. Sit\u00e4 on vaikea sanoa, mik\u00e4 on ukrainalaisten rooli. Sota on niin arvaamatonta, ett\u00e4 siviilit on siin\u00e4 se suurin uhri todenn\u00e4k\u00f6isesti joka tapauksessa. Kirkko on vedonnut p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, sek\u00e4 Ukrainassa ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, sen puolesta, ett\u00e4 saataisiin aikaan tulitauko ja p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin neuvottelee rauhasta. Samoin kirkko on vedonnut Moskovan patriarkkaan, Kiriliin, jotta t\u00e4m\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isi vaikutusvaltaansa Ven\u00e4j\u00e4n hallintoon ja saisi t\u00e4n sodan loppumaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4 sota n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niinkun yhdentyneen tai yhdist\u00e4neen Ukrainassa toimivia kirkkoja. Eli kreikkalais-katolisten kirkkoa, niin sanottua unioitua kirkkoa, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 on autokefalista kirkkoa ja sitten my\u00f6s Moskovan patriarkaatin alaista autonomista kirkkoa. Kaikkien kolmen kirkon johtajat on voimakkaasti tuominneet sodan ja vaatineet rauhaa ja ilmoittaneet rukoilevansa rauhan puolesta.<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: Joo, kiitos paljon t\u00e4st\u00e4 vastauksesta.<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Roni Ojaj\u00e4rvi: N\u00e4in saimme taas j\u00e4lleen uutta ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa. Kiitos Hetalle ja Teuvolle siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Haastattelut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten paljon Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen autonomisen kirkon suhde on muuttunut sodan aikana patriarkka Kiriliin ja Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksiseen kirkkoon.<\/p>\n\n\n\n

Krimin miehityksen j\u00e4lkeen 2014 Ukrainan autonominen kirkko tuki Moskovan patriarkaattia ja Kirilin esitt\u00e4mi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4 Krimin miehityksen syist\u00e4. Sen sijaan nyt suhde patriarkka Kiriliin on ollut paljon kriittisempi. Samalla my\u00f6s Ukrainan autonominen kirkko on l\u00e4hentynyt aikaisempaa enemm\u00e4n Ukrainan autokefalista kirkkoa, jonka kanssa sill\u00e4 oli huonot v\u00e4lit viel\u00e4 ennen sotaa. Nyt on j\u00e4rjestetty yhteisi\u00e4 rukoushetki\u00e4 ja joissa ollaan tuomittu Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys ja rukoiltu rauhan puolesta. J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi tuleeko jopa Ukrainan autonominen kirkko eroamaan Moskovan patriarkaatista ja l\u00e4hentym\u00e4\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n Ukrainan autokefalista kirkkoa. Tuleeko joku p\u00e4iv\u00e4 Ukrainassa olemaan vain yksi ortodoksinen kirkko?Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Monet muutkin t\u00e4n\u00e4 vuonna tekem\u00e4mme podcast-jaksot Ukrainan jaksojen lis\u00e4ksi auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n hetkist\u00e4 Ukrainan sodan retoriikkaa ja kriisitilannetta.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi Jan Pohjosen tekem\u00e4 jakso antisemitismist\u00e4 on nyt ajankohtainen my\u00f6s Ukrainan sodan kohdalla. Ven\u00e4j\u00e4 on nimitt\u00e4in perustellut hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4\u00e4n Ukrainaan muun muassa sill\u00e4, ett\u00e4 Ukrainassa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyvin vahva uusfasistinen liikehdint\u00e4, joka uhkaa ven\u00e4l\u00e4isten turvallisuutta. Samalla kuitenkin my\u00f6s Ukrainan presidentti Zelenski on itse juutalainen. Lis\u00e4ksi tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s se, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on tukenut selke\u00e4sti Euroopan \u00e4\u00e4rioikeistoa, jotka uhkaavat esim. juutalaisten turvallisuutta Euroopassa. Kuuntelemalla Pohjosen erinomaisen putkeastiina antisemitismist\u00e4 saatte siten my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla antisemitismi liittyy t\u00e4m\u00e4nhetkisen Ukrainan sodan retoriikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Ukrainan sota on my\u00f6s aiheuttanut monille merkityksellisyyden kriisiin, mutta my\u00f6s lis\u00e4nnyt merkityksellisyyden kokemuksia. Susanna Lepp\u00e4l\u00e4 teki jakson t\u00e4n\u00e4 vuonna siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla merkityksellisyyden kokemus on muuttunut koronakriisin aikana. Kuuntelemalla t\u00e4m\u00e4n jakson saatte lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla merkityksellisyys horjuu tai vahvistuu el\u00e4m\u00e4n kriiseiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4 kiit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa teit\u00e4 kuulijoita siit\u00e4, ett\u00e4 olette olleet taas lankojen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuulolla.<\/p>\n\n\n\n

Muistakaa seurata meit\u00e4 tuolla Twitteriss\u00e4 ja kommentoikaa my\u00f6s meid\u00e4n podcast-p\u00e4ivityksi\u00e4 jotka l\u00f6ytyy UEF:n teologian osastoon omilta Twitter-sivuilta. Voitte t\u00e4g\u00e4t\u00e4 meid\u00e4t Twitteriin h\u00e4st\u00e4gill\u00e4 East meets West.<\/p>\n\n\n\n

Palatkaa taas jatkossakin id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajoille.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

East Meets West-podcast<\/strong><\/p>\n\n\n\n

EMW Jakso 5<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteen kesto: 37 min<\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Juontaja:<\/td>Susanna Lepp\u00e4l\u00e4<\/td><\/tr>
Vieras:<\/td>Harri Linna<\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
sa-<\/td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)                       <\/td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Millaisia erityispiirteit\u00e4 ja eroja on ortodoksisen ja l\u00e4ntisen teologian opintolinjoilla? Miten akateeminen teologia ja uskon harjoittaminen eroavat toisistaan ja n\u00e4kyv\u00e4t yliopistomaailmassa? Tuleeko kaikista teologeista pappeja, ja kenen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kannattaa opiskella teologiaa? Millainen kokemus on vaihto-opiskelu, ja mit\u00e4 ovat opintoihin kuuluvat klassiset kielet?<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 ja monia muita asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 jaksossa, kun kaksi teologian opiskelijaa kertovat, miten it\u00e4 ja l\u00e4nsi kohtaavat heid\u00e4n arjessaan It\u00e4-Suomen yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Tervetuloa East Meets West viidennen podcast-jakson pariin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 jaksoo on tekem\u00e4ss\u00e4 min\u00e4 eli Susanna Lepp\u00e4l\u00e4. M\u00e4 oon viidennen vuoden l\u00e4ntisen teologian teologilinjalainen. Ja sitten mulla on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ortodoksisen teologian opiskelija mun seurana. Moikka!<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Terve! Kiitos kutsusta Susanna. Oon Harri Linna. Olenkohan min\u00e4 kuudennen vuoden opiskelija? Muistaakseni kyll\u00e4. Ja mit\u00e4s muuta? Olen ortodoksisen teologian opiskelija teologipuolelta. Meill\u00e4 Joensuussa ortodoksit voi opiskella kirkkomuusikoiksi, eli heist\u00e4 tulee sitten kanttoreita, tai sitten opettajalinjalla, jolloin heist\u00e4 tulee uskonnon opettajia. Sitte heill\u00e4 on joku toinen opetettava aine. Sit on t\u00e4\u00e4 teologilinja. Teologilinjahan on sitten mit\u00e4 vanha kansa sanois pappilinjaks, mutta todellisuudessahan se ei ihan sit\u00e4 ole. Mutta siit\u00e4 puhumme varmaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Mitenk\u00e4s teill\u00e4 sitten l\u00e4ntisell\u00e4 puolella on n\u00e4\u00e4 linjat?<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, kyll\u00e4. Eli siis m\u00e4 oon teologilinjalla. Eli jos haluaa kirkon p\u00e4tevyyden, niin sen saa muun muassa t\u00e4lt\u00e4 linjalta. Tai sitten jos haluaa ty\u00f6llistyy johonkin ihan muihin teht\u00e4viin, niin t\u00e4mm\u00f6seen niin sanottuun generalistiteht\u00e4viin, niin t\u00e4\u00e4 on oikea vaihtoehto. Sitten meill\u00e4 on my\u00f6s ihan perinteinen uskonnonopettajalinja. Ett\u00e4 meil on t\u00e4mm\u00f6set kaks vaihtoehtoo. Sitten toki viel\u00e4 sairaalasielunhoidon soveltavia voi k\u00e4yd\u00e4 jossain vaiheessa opintoja, jos sellaisen kokonaisuuden sitten valkkaa siihen. Mutta teologeja ollaan kummatkin ja t\u00e4ll\u00e4si\u00e4 opiskelujen loppusuoralla toivottavasti.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4 oon ymm\u00e4rt\u00e4ny, et s\u00e4 oot toiminu my\u00f6s tuutorina. Oliko n\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Joo, min\u00e4 oon kahteen otteeseen tuutorina toiminut. Viimeks t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 ja sitten pari vuotta aikaisemmin. Se olikin aika homma, koska nyt oli paljon enemm\u00e4n t\u00e4mm\u00f6sii et\u00e4valmiuksia piti olla ja t\u00e4mm\u00f6st tietokoneosaamista. Ett\u00e4 muistan silloin pari vuotta sitten se oli aika paljon perinteisemp\u00e4\u00e4 viel\u00e4 se tuutorointi. Mutta ihan hyvin me siit selvittiin.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

No, varmasti. M\u00e4 oon taas ollu ite sitten ainej\u00e4rjest\u00f6n puolelta hommissa, ett\u00e4 tuutorikokemusta mulla ei oo. Mutta kaks t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 opiskelun kokemusasiantuntijaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 linjoilla t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 jaksoa teille tekem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Ja me oltiin itse asiassa molemmat koulutuksen kehitysty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 oltiin teologian osaston (-) [0:03:51].<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Oltiin molemmat yht\u00e4 aikaa, ett\u00e4 sit\u00e4kin n\u00e4k\u00f6kulmaa, sit\u00e4 hallinnollista n\u00e4k\u00f6kulmaa pikkusen sivuttiin. Silloin puol vuotta olikohan se aika tai joku t\u00e4mm\u00f6nen.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, kyll\u00e4. Ja t\u00e4\u00e4h\u00e4n on hienous my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n yliopistoissa, kun opiskelijat p\u00e4\u00e4see mukaan ja meit\u00e4 oikeasti kuullaan. Et sin\u00e4ns\u00e4 ku ollaan v\u00e4h\u00e4n pienempi yksikk\u00f6, niin kaikki t\u00e4mm\u00f6set on ihan mahdollisia, niin se on hienoa.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4 en tii\u00e4, ooks s\u00e4 huomannut t\u00e4ll\u00e4st\u00e4 ilmi\u00f6\u00f6, ett\u00e4 teologia on sillee v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6nen spesifimpi ja t\u00e4mm\u00f6nen ehk\u00e4 jopa ei semmonen perinteinen opiskeluala, mit\u00e4 yliopistoissa opiskellaan. Niin kaikkia sit aina kiinnostaa tosi paljon, ett\u00e4 miks s\u00e4 opiskelet teologiaa. Miks susta tuli teologi tai miten susta tuli teologi? Ett\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4\u00e4 sun polku t\u00e4nne teologiseen on? Niin haluisit s\u00e4 Harri kertoo sun omasta polusta teologian opintojen pariin?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Joo, kyll\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4 tarinat aina kiinnostaa. Mulla oli siin\u00e4 kaks semmosta sanotaanko vaikutinta. Eli ensimm\u00e4inen oli toi lukion uskonnonopetus oli. M\u00e4 oon siis Keuruulta kotoisin. M\u00e4 olin siis lukion ainoa ortodoksi. Ja sitten meij\u00e4n tossa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 jos oppilaita on. Onkohan se kolme ortodoksia on tai v\u00e4hemmist\u00f6uskonnon edustaja, niin sitten kunta on velvollinen j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 opetuksen. Mutta sitten jos niit\u00e4 on alle sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n, niin sit heid\u00e4n ei tarvii sit\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta sitten seurakunta p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 maksetaan nyt Harrille kuitenkin n\u00e4\u00e4 uskontotunnit viel\u00e4. Niin m\u00e4 sain sit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksityisopetusta kaks vuotta. Sitten mun uskonnonopettajana toimi is\u00e4 Risto K\u00e4yhk\u00f6. H\u00e4n istutti muhun semmosen, teologiaa kohtaa semmosen tietynlaisen innon jo siell\u00e4 lukiossa. Ett\u00e4 siit\u00e4 olen ollut eritt\u00e4in kiitollinen h\u00e4nelle.<\/p>\n\n\n\n

Sitten toinen oli tietysti, ett\u00e4 m\u00e4 oli t\u00e4mm\u00f6nen. Meill\u00e4 ei oo niinku rippikoulua ortodoksipuolella tai riparia. Mut me puhutaan t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 kristinoppikoulusta, joka on ihan siis suora laina teilt\u00e4. Mutta sen sis\u00e4lt\u00f6 on erilainen, mut toteutustapa samanlainen. Niin sitten tuota, kun min\u00e4 olin sen k\u00e4yny ja sitte olin t\u00e4mm\u00f6nen seurakuntanuori, niin sitten meid\u00e4n pappi is\u00e4 (Alexander Roschenko) [0:06:15] aina kyseli v\u00e4h\u00e4n leikill\u00e4, ett\u00e4 milloinkas sie l\u00e4het sinne Joensuuhun. Ett\u00e4 silleen minut ajettiin Joensuuhun. Ja oon ollu tosi tyytyv\u00e4inen kyll\u00e4 ett\u00e4. Mutta ikin\u00e4 ei teh\u00e4 omia valintoja, et aina joku vaikuttaa siihen omaan valintaan.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, hei. Olipa hauska kuulla t\u00e4\u00e4 sun tarina. Et siel on ihan selkeesti t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 seurakuntapuolta, mutta sitten kuitenkin koulun puolelta my\u00f6s oot saanu opetusta. Niin tommonen kunnon kirkollinen tavallaan siemen istutettiin suhun jo siin\u00e4 vaiheessa. T\u00e4lleen kuulostaa v\u00e4h\u00e4n silt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta sanoit ett\u00e4. Sul oli t\u00e4mm\u00f6sii liitteit\u00e4 kuin is\u00e4 aina ihmisten nimien edess\u00e4, niin mist\u00e4 se tulee. Onks teill\u00e4 sit my\u00f6s \u00e4itej\u00e4? Onks toi joku ortodoksien juttu vai mist\u00e4 se tulee?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, tuo on itse asias hyv\u00e4 kysymys, ja min\u00e4 en ole ihan varma, kuinka kaukaa se oikeasti tulee. Mutta seh\u00e4n l\u00f6ytyy uudesta testamentista jo ett\u00e4 Abba, is\u00e4. Ja sit tietysti Kristuksella on my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6nen, ett\u00e4 ette saa sanoa ket\u00e4\u00e4n is\u00e4ksi. Mutta sitten samaan aikaan sitten Paavali omissa kirjeiss\u00e4\u00e4n kutsuu niit\u00e4, jotka on tuonut uskon pariin, niin lapsikseen, ja he kutsuvat h\u00e4nt\u00e4 is\u00e4ksi. Niin se on jo uudessa testamentissa on t\u00e4mm\u00f6st perheellist\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Mutta se siis meill\u00e4 is\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 papiston edustajaa. Eli me kutsutaan pappeja ja piispoja isiksi. Ja sitten se on yleens\u00e4 aina is\u00e4 ja sitten se etunimi. Mutta sitten meill\u00e4 on my\u00f6s kutsutaan diakoneja isiksi, mutta siit\u00e4 on itse asias kahta koulukuntaa. Osa kutsuu is\u00e4ksi tai is\u00e4 diakoniksi ja osa ei kutsu.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Mites, onko teill\u00e4 sitten my\u00f6s \u00e4itej\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

\u00c4itej\u00e4 on, joo. Nunnia sanotaan \u00e4ideiksi. Ja sitten samalla munkkei sanootaan isiksi. Ett\u00e4 kaikki munkit eiv\u00e4t oo pappeja mut he on kaikki isi\u00e4. Ja sitten he aina h\u00f6r\u00e4htelee, ku on is\u00e4inp\u00e4iv\u00e4. Ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 is\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4 jokaselle ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

No joo. Voin kuvitella.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Siis just tuolla meid\u00e4n yliopistolla m\u00e4 oon kans ihmetelly t\u00e4t\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Ku just osahan meid\u00e4n ortodoksipuolen opettajista on my\u00f6s kirkollisen puolen ihmisi\u00e4, niin sitten kun niit\u00e4 kutsutaan aina is\u00e4-etuliitteell\u00e4. Niin se on ollu jotenki hauska oppia ja huomata, ett\u00e4 teill\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4nen kulttuuri, jossa puhutellaan t\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Joo. Se on meill\u00e4 olemassa. Se on my\u00f6s Rooman kirkossa on, roomalaiskatolilaisilla on sama. Mutta mites sinun se teologipolun alku, ett\u00e4 miten p\u00e4\u00e4dyit Joensuuhun teologiaa lukemaan?<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, no mulla se on nimenomaan, miten p\u00e4\u00e4dyit. Koska mullaki t\u00e4\u00e4 on aika t\u00e4mm\u00f6nen pitempi stoori. Eli siis k\u00e4vin kans rippikouluun 15-vuotiaana ja sitten l\u00e4hdin sinne isoskoulutukseen. Kiinnostuin sit\u00e4 kautta my\u00f6s teologiasta. Mutta sitten olin lukiossa ja siell\u00e4 opiskelin kans monenlaisia aineita. Abivuonna sitten keksin, ett\u00e4 hei en m\u00e4 jaksa kirjottaa tota fysiikkaa. Ett\u00e4 se ei oo ihan niin oma juttu kun sitten uskonto.<\/p>\n\n\n\n

L\u00f6ysin sen uskonnon siin\u00e4 vaiheessa sitten ja luin ne kaikki kurssit ja kirjoitin sen. Sit just se akateeminen kiinnostus sit\u00e4 uskontoa kohtaan my\u00f6s her\u00e4s, her\u00e4s sit siin\u00e4 vaiheessa. Sitten mulla oli my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 muita kiinnostuksen kohteita niinku psykologiaa ja tykk\u00e4sin kirjoittaa, niin sitten just \u00e4ik\u00e4nkin esseess\u00e4 hy\u00f6dynsin aika paljon t\u00e4t\u00e4 uskontotiet\u00e4myst\u00e4, mit\u00e4 sit siin\u00e4 oli viime aikoina kertyny. Kirjoitinkin ihan hyv\u00e4t paperit. Sitte sit\u00e4 psykologiaa m\u00e4 oisin halunnu ensisijaisesti l\u00e4htee opiskelee yliopistoon, mutta en sitten p\u00e4\u00e4ssyt sinne.<\/p>\n\n\n\n

Olin laittanu my\u00f6s t\u00e4n teologian v\u00e4h\u00e4n silleen varavaihtoehtona. Ett\u00e4 toi nyt kiinnostaa my\u00f6s, ett\u00e4 luetaan niihin kokeisiin sitten my\u00f6hemmin, jos sen aika tulee. Mutta en sitten lukenut ja en selvitt\u00e4nyt ees hakukriteereit\u00e4. Ett\u00e4 olin klikannut sen Joensuun teologisen sinne vaihtoehtoihin vaan. Mutta sit siin\u00e4 vaiheessa, kun sielt\u00e4 tuli hyv\u00e4ksynt\u00e4kirje, niin se oli semmonen positiivinen j\u00e4rkytys. Et ai jaa, pit\u00e4\u00e4k\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 nyt muuttaa It\u00e4-Suomeen ja t\u00e4ll\u00e4nen tilaisuus aukeni. Niin sitten muutin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Pirkanmaalta It\u00e4-Suomeen. Oon on nyt siis t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4in t\u00e4t\u00e4 podcastia nauhottelemassa kans niin.<\/p>\n\n\n\n

No, kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vuosien mittaan sitte teologiasta ihan mun juttu on tullu. Ett\u00e4 oon tehny paljon kirkolle kes\u00e4teologin t\u00f6it\u00e4, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rippikoulussa ollu opettamassa. Sitten viime vuonna oon tehnyt my\u00f6s diakonian t\u00f6it\u00e4. Silleen opintojen ohessa sen, mit\u00e4 on pystyny, ku sielt\u00e4 aukes semmonen kiva paikka. Kun tein siis kirkollisen harjoittelun my\u00f6s tossa 2021 alussa.<\/p>\n\n\n\n

Ett\u00e4 t\u00e4lleen kirkollinen puoli on my\u00f6s tuttu, mutta tulevaisuudesta on paha menn\u00e4 sanoon, ett\u00e4 tuleeko musta pappi vai vai kiinnostaako n\u00e4\u00e4 muut hommat sitte enemm\u00e4n. Mutta sellanen on mun polku teologian opintojen pariin.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Niin, mutta tuntuu, ett\u00e4 vaikka se ei ollu ehk\u00e4 se sun ykk\u00f6svalinta, niin siit\u00e4 tuli sitten se luontevin. Ett\u00e4 se on kiva kuulla niin p\u00e4in ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, kyll\u00e4. Ja sit eih\u00e4n se nyt sulkenut tavallaan poies sit\u00e4 psykologiaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 sit on kaikki mahdollisuudet lukee sivuaineina ja opiskella my\u00f6hemmin sitten lis\u00e4\u00e4, jos sinne suuntaan haluaa sit taas menn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4 Joensuu ja It\u00e4-Suomi opiskelupaikkana on my\u00f6s aika iso kokemus. Ett\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4\u00e4l Joensuussa, ku opiskelee, niin se on semmonen aika kokonaisvaltasta my\u00f6s. Ett\u00e4 t\u00e4s on niin monta ulottuvuutta t\u00e4ss\u00e4 teologian opiskelussa Joensuussa. Se ei oo vaan sit\u00e4 kirjojen lukemista, vaan oikeasti se yhteis\u00f6llisyys on aika semmonen iso osa, mink\u00e4 takia voin kyll\u00e4 suositella t\u00e4t\u00e4 ihan kenelle vaan.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Niin ja meill\u00e4 on yhteis\u00f6ss\u00e4 ik\u00e4\u00e4n  ku kaks napaa. Et meil on ortodoksinen koulutusohjelma. Sit meil on l\u00e4ntinen koulutusohjelma. Sinne tulee erilaisia ihmisi\u00e4 erilaisista taustoista. Kaikilla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oo uskonnollista vakaumusta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 voi olla t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ateistista agnostikkoo ja sitten her\u00e4tysliikkeisiin. Ett\u00e4 hyvin erilaisii voi olla ne taustat. Se sit tietysti, ett\u00e4 kun k\u00e4yd\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 keskustelua ihan t\u00e4llee opiskelija opiskelijalle, niin se on kyll\u00e4 ollu ihan avartavaa ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4.

<\/p>\n\n\n\n

Joo. Kyll\u00e4. T\u00e4n oon my\u00f6s ite huomannut, ett\u00e4 se teologien ammattitaito on niin paljon muutaki ku vaan se akateeminen kirjatietotaito. Se on my\u00f6s semmost kohtaamista ja ymm\u00e4rryst\u00e4, mik\u00e4 sitten taas kehittyy siell\u00e4 luentosalien ulkopuolella usein. Ett\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 t\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen et\u00e4aika on ollu aika haastavaakin my\u00f6s. Miten sitten tulevaisuudessa. No, toisaalta my\u00f6s uskonto saa t\u00e4lleen digitaalisia muotoja, et ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 sit kehitt\u00e4\u00e4 uudenlaisia ammattilaisia. N\u00e4\u00e4 koronan vuodet t\u00e4ss\u00e4. Mutta senkin tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, et mit\u00e4 t\u00e4s tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Sanoit ett\u00e4 sua on potkittu tonne teologisen suuntaan jo tai t\u00e4lleen lempe\u00e4sti ohjattu sielt\u00e4 nuoruudesta asti. Mutta et mit\u00e4 sitten, mit\u00e4 s\u00e4 tiesit niist\u00e4 opinnoista etuk\u00e4teen? Onko opinnot vastannut sun odotuksia sitte? Vai onko tullu jotain yll\u00e4tyksi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, m\u00e4 en oikeestaan tienny opinnoist juuri mit\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 m\u00e4 tulin ihan laput silmill\u00e4 t\u00e4nne ensin. Meill\u00e4 oli viel\u00e4 p\u00e4\u00e4sykoe siihen aikaa, ett\u00e4 piti tulla. Varmaan sinullakin oli, ett\u00e4 piti tulla ihan paikan p\u00e4\u00e4lle tekee se.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, kyll\u00e4h\u00e4n se ois ollu, jos ois sen vaihtoehdon tavallaan tiedostanu. Ett\u00e4 suosittelen kaikkia selvitt\u00e4\u00e4 ne hakukriteerit siin\u00e4 vaiheessa, ku sit\u00e4 hakua tekee.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Joo. Mutta tuota minua yll\u00e4tti nuo kieliopinnot. Niit\u00e4 ei kukaan minulle maininnu, ett\u00e4 opiskellaan n\u00e4it\u00e4, puhutaan klassisista kielist\u00e4. Eli ne on t\u00e4mm\u00f6sii Raamatun ajan kieli\u00e4. Heprea, kreikka. Sitten tietysti my\u00f6s teill\u00e4 on latina ja meill\u00e4 on sitten kirkkoslaavi. Sitten vastaavasti ne kielet. Ja niit\u00e4 tulee, ne itse asias muodostaa kohtalaisen iso osan meij\u00e4n opinnoista. Mutta minusta tuntuu, et ne on my\u00f6s ollu eritt\u00e4in palkitsevia. Et sit kun jos niit\u00e4 osaa edes ihan v\u00e4h\u00e4n, niin se auttaa ihan suunnattomasti. Se minusta erottaa t\u00e4mm\u00f6sen harrastelijateologin ja sit t\u00e4mm\u00f6sen ammattimaisen se, ett\u00e4 pystyy ihan niinku ees, ihan tosi v\u00e4h\u00e4n, jos osaa, niin se on jo paljon.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, siis n\u00e4\u00e4 klassiset kielet oli kyll\u00e4 sellanen, mink\u00e4 olemassaolosta m\u00e4 tiesin jo etuk\u00e4teen, ku olin sen verran monen teologin kanssa jo asiasta puhunu etuk\u00e4teen. Niin mul oli semmonen v\u00e4h\u00e4n uteliaisuus ja semmonen itsens\u00e4 haastamisen asenne siin\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 no kyll\u00e4 m\u00e4 nyt noi selvit\u00e4n. Ku kaikki pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 jotenkin semmosena isona m\u00f6rk\u00f6n\u00e4. Mutta sillee et kyl m\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 ne on ihan sel\u00e4tett\u00e4viss\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 moni muukin kurssi. Ett\u00e4 kun vaan tekee sen ty\u00f6n ty\u00f6n, niin niist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4. Ja tietenkin jos on v\u00e4h\u00e4n edes kielip\u00e4\u00e4t\u00e4, niin se tietenkin on plussaa. Ett\u00e4 jos on opiskellut kieli\u00e4, niin tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 kaikkea kielen opiskelu vaatii. Toisaalta n\u00e4iss\u00e4 meid\u00e4n klassisissa kieliss\u00e4 toi puhuminen on v\u00e4h\u00e4n haastavampaa ku monissa muissa. Et se on hyvin semmosta kielioppipainotteista.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Niin se voi aatella my\u00f6s niin p\u00e4in, et ne on helppoi, koska niit ei tarvii oppii puhumaan.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

[naurahtaa] Totta.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Ett\u00e4 meill\u00e4 poikkeuksen tekee tuo kirkkoslaavi, ja sit meil on t\u00e4m\u00e4 jumalanpalvelus-kreikka. Et niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oppii jopa lukemaan \u00e4\u00e4neen. Mutta ei niit\u00e4k\u00e4\u00e4n tarvii oppii puhumaan niinku ruokakaupassa asioidessa. T\u00e4ll\u00e4 tavalla ei tarvii osata.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, se osaaminen on v\u00e4h\u00e4n erilaista t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa. Mit\u00e4s muistaks s\u00e4 viel\u00e4 jotain sun perusopinnoista? Mit\u00e4 silloin oli muuta kun n\u00e4\u00e4 klassiset kielet?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, sillon perusopinnossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kaikesta perusteet. Et se on se ajatus. Minulla on j\u00e4\u00e4nyt mieleen se, ett\u00e4 meill\u00e4 oli kirkkohistoriasta oli luentoja. Meill\u00e4 oli sek\u00e4 semmosta, sanotaanko l\u00e4nnen kirkosta kirkkohistoriaa eli roomalaiskatolilaisista ja sitte protestanttisista kirkoista pikkusen. Sitten me ortodokseilla oli my\u00f6s sitten taas t\u00e4st id\u00e4st\u00e4, ortodoksisesta kirkosta sit\u00e4 historiaa. Sitten oli t\u00e4t\u00e4, sit\u00e4 vois sanoo ehk\u00e4 varsinaista jumaluusoppia eli systemaattista teologiaa, jossa menn\u00e4\u00e4n n\u00e4ihin uskon sis\u00e4lt\u00f6ihin. Niit\u00e4 opiskeltiin ja sitten tietysti tuota raamatunselityst\u00e4 eli eksegetiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n muuta? Uskontotiedett\u00e4 oli, joka on v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6ne ehk\u00e4, miten se sanos. Tarkastellaan uskontoja ilmi\u00f6in\u00e4, ettei niink\u00e4\u00e4n perehdyt\u00e4\u00e4n esimerkiksi islamin opillisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin kauheen syv\u00e4llisesti, mut tulkitaan sit\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 enemm\u00e4n ja mit\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 siihen liittyy. Sitten tietysti kirkkomusiikkia on meill\u00e4 ihan muutama kurssi ortodokseilla. Mutta ne on enemm\u00e4n semmosii teoriapainotteisii. Et semmost musiikkilaulukurssei meil on aika v\u00e4h\u00e4n. Niit\u00e4kin on, mut ne on vapaavalintasii. Unohdinkohan min\u00e4 jotain?<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

No, t\u00e4ydennell\u00e4\u00e4n sitten my\u00f6hemmin, jos tulee mieleen. Meill\u00e4kin oli aika lailla samanlaiset noi p\u00e4\u00e4aineet. Noi kaikki peruskurssit. Mit\u00e4\u00e4n kirkkolauluu meill\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ei oo. Se on sitten my\u00f6hempien aikojen murhe, jos tota kirkkoon tai musiikillisen osaamisen haluaa-.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

[j\u00e4lki\u00e4\u00e4nitys] Ja koska listaa luvattiin t\u00e4ydennell\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen, niin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 editointivaiheesta k\u00e4sin on hyv\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 listaan uskonnon pedagogiikka ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen teologia, joista itse asiassa t\u00e4\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen sattuu my\u00f6s oma p\u00e4\u00e4aine olemaan. Niin hyv\u00e4 mainita se t\u00e4h\u00e4n vaiheeseen my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaks voitais menn\u00e4 kuuntelemaan, ett\u00e4 miten n\u00e4\u00e4 kirkolliset opinnot sitten rakentuu.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

[haastattelutilanne] Sulla nyt on t\u00e4t\u00e4 kirkollista osaamista ja tiet\u00e4myst\u00e4 asioista, niin miss\u00e4 vaiheessa teid\u00e4n opinnoissa sitten n\u00e4\u00e4 kirkolliset tavallaan. M\u00e4 en tii\u00e4, mill\u00e4 nimell\u00e4 ne teill\u00e4 kulkee, mutta ne opinnot sitte tulee. Ett\u00e4 t\u00e4ytyyks teill\u00e4 kaikkien opiskella niit\u00e4 vai onks ne vapaavalintaisia vai miten se toimii?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, meill\u00e4 on kahdenlaisia. Eli meill\u00e4 on n\u00e4\u00e4 jumalanpalvelusopinnot eli liturgiset opinnot. Ne kuuluu kaikille. My\u00f6s opettajille kuuluu ne. Opettajilla niit\u00e4 on hieman v\u00e4hemm\u00e4n, mutta niit\u00e4 on my\u00f6s. Sitten meill\u00e4 on n\u00e4m\u00e4 kirkolliset soveltavat harjoitukset eli seurakuntaharkka. Tai sitten voi tehd\u00e4 moniammatilliset harjoitukset. Eli sitte teh\u00e4\u00e4n, se harjoittelu teh\u00e4\u00e4n, voidaan teh\u00e4 sit jossain j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 esimerkiks tai hiippakuntahallinnossa tai jossain. Miss\u00e4 nyt, mihin sen nyt sit saakaan sen harjoittelupaikkansa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta ne jumalanpalvelusopinnot semmonen, et ne alkaa heti ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Me harjotellaan siis yhdess\u00e4 tota. Meill\u00e4 on semmonen oppilaitos ku ortodoksinen seminaari, joka sitten, me sitten kirkossa aina kanttorin ja papin kanssa osallistutaan sen jumalanpalveluksen toimittamiseen. Eli jokainen toimii vuorollaan lukijana tai sitten alttariapulaisena oli ponomarina. Jos opiskelee kanttoriksi, niin sitten toimii kanttorina siin\u00e4 palveluksessa eli kuoronjohtajana.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4\u00e4 opinnot on sit semmosii, ett\u00e4 meill\u00e4 on joka arkip\u00e4iv\u00e4 aamuin illoin jumalanpalveluksiin. Ne vie kohtalaisen iso osan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ne jumalanpalvelukset ensimm\u00e4isin\u00e4 opiskeluvuosina. Sit ku ne on tehty ne jumalanpalvelusopinnot, nii sitte se tietysti, ett\u00e4 niihin ei oo en\u00e4\u00e4 pakko osallistuu. Mut sit monet osallistuu, koska he kokee, ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 tukee niit opintoja ja sit\u00e4 jaksamista tosi hyvin.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, no tulipa siin\u00e4 taas paljon asiaa. Teill\u00e4 siis alkaa ne kirkolliset tavallaan ihan sielt\u00e4 opintojen alusta ja sitten ne lis\u00e4\u00e4ntyy, jos haluaa lis\u00e4t\u00e4 niit\u00e4 tai sit j\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4lle loppuvaiheessa opintoja. Huolimatta siit\u00e4, et ootko opettajalinjalla tai teologilinjalla, niin niit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n joku tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4. N\u00e4in m\u00e4 ymm\u00e4rsin t\u00e4n mit\u00e4 s\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 s\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 just selitit. Joo, no siis meill\u00e4h\u00e4n se menee sillee p\u00e4in, ett\u00e4 perusopinnoissa ei varsinaisesti oo mit\u00e4\u00e4n kirkollista. Et ehk\u00e4 joku tutustumisk\u00e4ynti saattaa olla johonkin jumalanpalvelukseen. Mutta senkin voi halutessaan korvata sitten vaikka kirjallisuudella tai jollain. Sitten jos kokee sen kirkollisen puolen omaksi asiakseen, niin sitten on maisterivaiheessa kahden kuukauden harjoittelu ja sit\u00e4 ennen sit orientoivia opintoja jonkin verran. Ett\u00e4 se on vasta sit ihan siell\u00e4 loppuvaihees opintoja t\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s tavallaan teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ett\u00e4 meill\u00e4 se on hyvin semmosta akateemista tai akateemispainotteista se opiskelu. Sit jos haluaa tai kaipaa jotain semmost hengellist\u00e4 siihen, niin se on sit ihan t\u00e4ysin opiskelijan omalla vastuulla. Et silleen eroja kyll\u00e4 l\u00f6ytyy. Toi oli hyv\u00e4, ku kerroit noista teid\u00e4n jumalanpalveluksista tai jostain rukoushetkist\u00e4, mit\u00e4 ne nyt sit onkaan. Niin m\u00e4 muistan joskus just niitten perusopintojen aikaan jotku ortodoksit tuli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 luennolle ja pahoitteli sit\u00e4, kun niitten aamujumalanpalvelus oli ven\u00e4ht\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4sen. Ett\u00e4 t\u00e4lleen se n\u00e4ytt\u00e4ytyy opiskelijalle. Ett\u00e4 siell\u00e4 ne ortodoksit on ja tulee ja menee, ja niill\u00e4 on niit\u00e4 omia juttuja.<\/p>\n\n\n\n

Sitte sanoit siit\u00e4 semmasta, seminaarista. Ett\u00e4 teill\u00e4 on sellanen ortodoksinen seminaari. T\u00e4\u00e4kin on vilahdellut opiskelijoitten puheissa aina silloin t\u00e4ll\u00f6in. Mutta siis haluut s\u00e4 viel\u00e4 kertoa tarkemmin, et onks se niinku. Miten se liittyy yliopistoon? Et se on kirkko tavallaan tai kirkon puolen toimia, jos ymm\u00e4rsin oikein.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Joo. No, sit\u00e4 voi tietysti useammalla tavalla l\u00e4htee kertoo. Mutta ehk\u00e4 helpointa ois se ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 seminaari on ortodoksisen kirkon oppilaitos, joka haluaa varmistaa teologian opiskelijoiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osaamiseen. Niin sitten meill\u00e4 on se ortodoksinen seminaari. Siel on asuntola. Siell\u00e4 on 28 asuntolapaikkaa tai huonetta. Sitten meill\u00e4 on aina aamiainen ja p\u00e4iv\u00e4llinen siell\u00e4 joka arkip\u00e4iv\u00e4. Sitten meil on n\u00e4\u00e4 jumalanpalvelukset. Niin sit se muodostaa semmosen tietynlaisen yhteis\u00f6n se seminaari. Sitten se seminaari saattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jotain hyvin t\u00e4mm\u00f6sii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 luentoja ja sit tietysti niihin jumalanpalveluksiin liittyvi\u00e4 luentoja.<\/p>\n\n\n\n

Mutta sitten tietysti. Se seminaariopinnot ett\u00e4 ne on n\u00e4kyv\u00e4 osa ja t\u00e4rke\u00e4 osa meid\u00e4n opintoja. Mutta sit jos katotaan, et mihin se tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4t menee ihmisill\u00e4, niin kyll\u00e4 meill\u00e4 akateemisiin opintoihin menee hyvin iso osa opinnoista. Ett\u00e4 se kyll\u00e4 ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Niin sitten tietysti my\u00f6s ne ihmiset, jotka ei asu Joensuussa tekee et\u00e4n\u00e4, niin sit se on hieman erilaista. Ett\u00e4 heill\u00e4 se on my\u00f6s sitten hyvin t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 akateemispainotteista, ja on se minullakin se arki kyll\u00e4 akateemispainotteista. Jos nyt rehellisi\u00e4 ollaan.<\/p>\n\n\n\n

Ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n se johtuu siit\u00e4 oikeestaan, ett\u00e4 meill\u00e4 oli alunperin Kuopiossa pappisseminaari viel\u00e4 vuoteen 1988. Sitten se koulutus siirty t\u00e4nne Joensuuhun. Sit se perustettiin tuohon Joensuun yliopistoon. Sitten l\u00e4ntinen teologiahan tuli vasta my\u00f6hemmin. Et kymmenen vuotta, l\u00e4hes kymmenen vuotta ehti ortodoksit olla itsekseen Joensuussa. Sit t\u00e4\u00e4 l\u00e4ntinen teologia tuli sitte kanssa Joensuun. Ett\u00e4 teill\u00e4h\u00e4n voi opiskella Helsingiss\u00e4 ja sitten my\u00f6s Turussa pystyy opiskella teologiaa ett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sitten vois jos vertaa niihin toisiin, niin siis \u00c5bo on ruotsinkielinen ja aika pieni koulutusyksikk\u00f6. Sitte Helsinki on taas todella iso. Niin Joensuu  on taas sitten pienempi, niin meill\u00e4 on sit t\u00e4mm\u00f6sii pienen koulutusyksik\u00f6n etuja my\u00f6s. Ett\u00e4 saa opettajat ja professorit saa helpommin kiinni. Sit yhteis\u00f6t muodostuu kiinteemmiks. Ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s paljon etuja siit\u00e4 pienuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, kyll\u00e4. Miten sitten se opiskeluyhteis\u00f6, ku sit\u00e4 mietit ja omaa kokemusta ja paikkaa siin\u00e4, niin miten s\u00e4 oot kokenu sen, et millasii opiskelijoita meit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sitten on?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, meit on kaikenlaisii. Meit on hyvin eri ik\u00e4sii my\u00f6skin. Ett\u00e4 nuorimmat on niit\u00e4 19-vuotiaita suoraan lukiosta ja sit vanhimmat on. Min\u00e4 muistaakseni jotain vajaa seitsem\u00e4nkymppisi\u00e4 opiskelijoita oon joskus tavannu ett\u00e4. Ett\u00e4 ihmisii saattaa tulla mielenkiinnosta opiskelee viel\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Tai sitten t\u00e4mm\u00f6sii alan vaihtajia on my\u00f6s paljon ett\u00e4. Ett\u00e4 hyvin monenlaisia ihmisi\u00e4 monenlaisista taustoista ja ymp\u00e4ri Suomee. Ett\u00e4 on tuolta Etel\u00e4-Suomesta ja sit on pohjoisesta ja l\u00e4nsirannikolta ja sit viereisest\u00e4 kunnasta tulee. Ett\u00e4 hyvin monipuolinen porukka on.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Joo, kyll\u00e4. Oon kans meij\u00e4n puolella huomannu sen, ett\u00e4 tosi monesta suunnasta on ihmisi\u00e4 tullut Joensuuhunkin. Ehk\u00e4 just sen takia, ett\u00e4 niit\u00e4 paikkoja on harvassa, miss\u00e4 voi opiskella. Ja no joo. Ik\u00e4haitari on kyll\u00e4 kans aika suuri. No joo ja sit toi mist\u00e4 jo aiemmin puhuttiinkin. Se ett\u00e4 monenlaisista taustoista ja uskonnollisten vakaumusten edustajia on. Ett\u00e4 se on ehk\u00e4 my\u00f6s hienous, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skenteleen ja keskusteleen sellasten ihmisten kanssa, niin se oma ammattitaito kehittyy.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4h\u00e4 aika sitten sivuttiin viel\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka on meill\u00e4 molemmilla on t\u00e4t\u00e4 kokemusta my\u00f6s t\u00e4\u00e4lt\u00e4 kirkon puolelta, mut sitte ku yliopistossa opiskellaan, niin se opetus ja opiskelu on hyvin akateemista. Vaikka tutkitaan t\u00e4ll\u00e4si\u00e4 aiheita ja hengellisyytt\u00e4 ja n\u00e4in, mutta se opiskelu sit\u00e4 ei oo. Et t\u00e4\u00e4 ei oo mik\u00e4\u00e4n raamattu- tai pappiskoulu varsinaisesti, vaikka kaikilla luterilaisen kirkon papeillakin on teologian maisterin p\u00e4tevyys. Mutta kaikista teologian maistereista ei tuu pappeja. Ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ero pit\u00e4\u00e4 muistaa siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sit meill\u00e4 kans jotkut opettajat sanoo sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei anneta vastauksia. Mutta ett\u00e4 itekin oon huomannut, ett\u00e4 teologian opiskelu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain enemm\u00e4n niit\u00e4 kysymyksi\u00e4. Sitten tavallaan opettaa k\u00e4sittelee niit\u00e4 asioita sit jotenkin ehk\u00e4 uudella tavalla. Miten s\u00e4 Harri oot kokenu t\u00e4n akateemisen teologian? Mit\u00e4 s\u00e4 oot oppinu akateemisesta teologiasta sun opintojen aikana?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, minusta hyvin summasit tuon, ett\u00e4 ei saada valmiita vastauksia paketoituna vaan enemm\u00e4n nykyty\u00f6kaluja, joilla selvitt\u00e4\u00e4 vastauksia. Ett\u00e4 akateemisuus on minun mielest\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 voi olla opettajan kanssa eri mielt\u00e4. Voi olla jopa t\u00e4mm\u00f6sten auktoriteettien kanssa eri mielt\u00e4, niinku kirkon kanssa eri mielt\u00e4. Tai sit voi olla samalla kannalla my\u00f6skin ja sitten tutkimuksen kanssa eri mielt\u00e4. Ett\u00e4 se on sit\u00e4 akateemisuutta my\u00f6skin. T\u00e4\u00e4 akateemisuus on t\u00e4mm\u00f6st keskustelua ja perustelua.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 nyt jos vertaisin. Min\u00e4 olin siis vaihto-opiskelemassa tuolla Pietarissa. Olin hengellisess\u00e4 akatemiassa. Se on siis kirkon oppilaitos ihan t\u00e4ysin. Et se on seminaari. Mutta se ero oli ehk\u00e4 se, ett\u00e4 kun meill\u00e4 taas on jumalanpalvelukset, niin ne on sit siel kirkossa ne on rajattu se tila. Mut sitte ku menn\u00e4 luennolle, niin sit se on taas akateemista. Sit siell\u00e4 ei rukoilla ja n\u00e4in pois p\u00e4in. Mut sit siell\u00e4 n\u00e4kyy jotenkin enemm\u00e4n se, et siel rukoiltiin aina tunnin alussa. Sitten jos sinne halus menn\u00e4 sinne opiskelemaan, niin t\u00e4yty kysyy piispalta kirje. Siunauskirje eli lupa piti saada piispalta, ett\u00e4 saa menn\u00e4 opiskelemaan sinne. Ett\u00e4 mutta sit ei sielt\u00e4k\u00e4\u00e4n, ei sek\u00e4\u00e4n ollu mik\u00e4\u00e4n pappistehdas, ett\u00e4 kaikista tuli pappeja, jotka sielt\u00e4 valmistu.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Tossa sit n\u00e4kee taas sen eron, et miten meill\u00e4 Suomessa on yliopisto ja sitten on kirkko. Mut sitte taas kun vertaa moniin muihin maihin, niin ei se teologian opiskelu ookaan niin erill\u00e4\u00e4n siit\u00e4 kirkosta. On my\u00f6s muita maita ku Ven\u00e4j\u00e4, miss\u00e4 ne on tolleen sidoksissa toisiinsa. Se paikallisen uskonnon opiskelu ja sitten se akateeminen puoli siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

No, joo. M\u00e4 ite mietin tossa sit\u00e4, ett\u00e4 teologia, varsinkin t\u00e4\u00e4 l\u00e4ntinen teologia on hyvin semmosta kristinuskopainotteista. Et sekin ehk\u00e4 jollain tapaa v\u00e4h\u00e4n rajaa niit\u00e4 maita tai yliopistoja, mihin voi l\u00e4htee vaihtoon. Koska ihan joka paikassa t\u00e4t\u00e4 ei opiskella. Mutta sitte ite sit\u00e4 prosessia jossain vaiheessa, kun mietin ja selvittelin, niin mulle sanottiin, ett\u00e4 voit l\u00e4htee hyvin opiskelee vaikka sivuainetta. Et ei se tarkota, et se vaihto pit\u00e4is teh\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n teologian ymp\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4kin opiskelin ven\u00e4j\u00e4n kielt\u00e4. Min\u00e4 en varsinaisesti teologiaa opiskelu siell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Niin niin. Eli se on ihan mahollista teh\u00e4 my\u00f6s n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Haluatko viel\u00e4 summata jotenki t\u00e4t\u00e4 sun vaihtokokemusta, ett\u00e4 mik\u00e4 oli parasta, mit\u00e4 opit sill\u00e4 reissulla?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, parasta oli siis se, ett\u00e4 tietysti nyt t\u00e4\u00e4 korona on sotkenu meilt\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kuvioita hyvin paljon. Mutta se ett\u00e4 min\u00e4 kyll\u00e4 suosittelen kaikille ulkomailla opiskelemista. Tai sitten ty\u00f6harjoittelun tekemist\u00e4 ulkomailla tai jotain vastaavaa. Et se aina avartaa. Sit siin\u00e4 on niinku aina oot avun saaja siell\u00e4. Et harvoin oot avun antaja, vaan oot aina se avun saaja siell\u00e4 ja riippuvainen muista. Mutta se on sitten taas hyvin avartava kokemus. Sit s\u00e4 kyseenalaistat sun omia n\u00e4k\u00f6kulmia ja saat heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmiaan niin. Ett\u00e4 se ett\u00e4 s\u00e4 tapaat ihmisi\u00e4, joilla on ihan eri n\u00e4k\u00f6kulma ku sinulla. Niin se on vaikeampaa Suomessa kuin ulkomailla. Et jos s\u00e4 meet suomalaisena ulkomaille. Niin se perustuu minun mielest\u00e4 siihen, ett\u00e4 tapaa erilaisia ihmisi\u00e4 ja juttelee heid\u00e4n kanssaan.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Niin kyll\u00e4. Ja siis totahan voi tehd\u00e4 ihan miss\u00e4 tahansa reissussa tai yhteydess\u00e4 erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia omaavien ihmisten kanssa niinkun keskustelua. Ett\u00e4 ei siihenk\u00e4\u00e4n vaihtoa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita, mutta se on hyv\u00e4 mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n

Jos aletaan t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hitellen lopettelemaan, niin oisko sulla jotain semmosta hyv\u00e4\u00e4 yhteenvetoa siit\u00e4, ett\u00e4 kenen kannattaa l\u00e4hte\u00e4 lukeen teologiaa ja miks teologiaa kannattaa lukee?<\/p>\n\n\n\n

Harri Linna:<\/p>\n\n\n\n

No, hirveen vaikeetahan se on, et kenelle voin suositella teologian opintoja. Niin se on tietysti vaikea kysymys. Mutta sen voisin sanoa, ett\u00e4 aina kannattaa mietti\u00e4, et halukoo l\u00e4htee opiskelee p\u00e4\u00e4aineena vai sivuaineena. Se on hyvin usein se kysymys. Ett\u00e4 yliopistossa monissa tutkinnoissa pystyy lukee laajan sivuaineen tai sit suppeamman. Sitten taas jos haluaa p\u00e4\u00e4aineena lukee, niin se kannattaa tiedostaa, et t\u00e4ss\u00e4 on aika paljon vaivaa my\u00f6skin. Mutta t\u00e4\u00e4 on samaan aikaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen antoisaa. Ett\u00e4 se vie paljon, mut se antaa paljon.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4. M\u00e4 ite sanoisin kans, ett\u00e4 jos nyt kirkko ja yliopistokoulutus kiinnostaa, niin teologia on eritt\u00e4in hyv\u00e4 vaihtoehto. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 semmosena yleishy\u00f6dyllisen\u00e4, yleissivist\u00e4v\u00e4n\u00e4 koulutuksenakin ihan vain suositella. Hyv\u00e4 maininta toi, ett\u00e4 kaikkien ei tarvii lukee maisteriks asti, vaan voi lukea vaan osan siit\u00e4 tutkinnosta my\u00f6s. Ett\u00e4 se on kyl semmonen maailmankatsomusta avartava usein. Sit\u00e4 omaa kulttuurihistoriallista kontekstia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin sitten sen seurauksena, ku on p\u00e4\u00e4sy opiskeleen n\u00e4it\u00e4 aiheita.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Kiitos Harrille mukavasta juttutuokiosta. Kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 oppi itsekin uutta ortodoksien arjesta ja tutkintorakenteesta ja monesta muusta. Jos jaksoit kuunnella t\u00e4nne asti, niin sua vois kiinnostaa my\u00f6s opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6t. Eli l\u00e4ntisen puolen teologian opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6n nimi on Fides Ostiensis. Se l\u00f6ytyy sosiaalisesta mediasta ainakin Instagramista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4nimell\u00e4 Fides Ostiensis. Ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 on nimelt\u00e4\u00e4n Pistis ja se l\u00f6ytyy Instagramista Pistis ry -nimell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4 podcastihan toimii UEFTheologyn alaisuudessa ainakin Twitteriss\u00e4. Siell\u00e4 voit osallistua keskusteluun my\u00f6s h\u00e4st\u00e4gill\u00e4 #eastmeetswest. Tuolla samaisella h\u00e4st\u00e4gill\u00e4 voit kertoo my\u00f6s, jos sulla on joku huikea aihe, josta haluaisit, ett\u00e4 me tehd\u00e4\u00e4n meid\u00e4n kev\u00e4\u00e4n viimeinen podcast-jakso. Se me tehd\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in kuulijoiden toiveiden perusteella.<\/p>\n\n\n\n

Kiitos kun kuuntelit t\u00e4n jakson. Hyv\u00e4\u00e4 talven jatkoa. Kuulemisiin.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Jakso 4: Antisemitismi nyky-Suomessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteen kesto: 53 min<\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haastattelija:<\/td>Jan Pohjonen<\/td><\/tr>
Vastaaja 1:<\/td>Elina Vuola<\/td><\/tr>
Vastaaja 2:<\/td>Mikko Ketola<\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
Sa-<\/td>Sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>Ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)<\/td>Sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>Useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>Kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Juutalaiset ovat yksi maamme perinteisist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4. Jo 1800-luvulla Suomeen asettunut etninen ja uskonnollinen ryhm\u00e4 kohtaa siit\u00e4 huolimatta edelleen syrjint\u00e4\u00e4 ja heid\u00e4n is\u00e4nmaallisuuttaan ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 podcast selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laiset ovat antisemitismin kasvot nyky-Suomessa. Tervetuloa id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajalle.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Minun nimeni on Jan Pohjonen ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n podcastin aiheena on antisemitismi Suomessa. Olemme valinneet t\u00e4m\u00e4n podcastin julkaisuajankohdaksi vainojen uhrien muistop\u00e4iv\u00e4n aaton. Englanniksi holokaustin muistamisen p\u00e4iv\u00e4n aatto. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen juutalaisten sodan aikaan kokema kansanmurhan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 j\u00e4rkytys kiteytyi iskulauseeksi Never Again, ei koskaan en\u00e4\u00e4. Kuitenkin juutalaisvastaisuus on nostanut p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n viime vuosina my\u00f6s Suomessa. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa selvitet\u00e4\u00e4n, mink\u00e4laista vihaa ja juutalaisvastaisuutta Suomen juutalaiset kokevat.<\/p>\n\n\n\n

Podcastia varten haastattelin Helsingin yliopiston globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuolaa ja kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketolaa.<\/p>\n\n\n\n

Ennen kuin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kuuntelemaan tuota haastattelua, haluan kertoa meid\u00e4n kuulijoille, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n East Meets West -podcasti l\u00f6ytyy nyt my\u00f6s Spotifysta. Voit siell\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sen soittolistallesi.<\/p>\n\n\n\n

Jos haluat vaikuttaa siihen, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kauden viimeisess\u00e4 kuudennessa jaksossa maaliskuussa k\u00e4sittelemme, niin l\u00e4het\u00e4 meille siit\u00e4 ideoita hashtagilla #eastmeetswest Twitteriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pidemmist\u00e4 puheitta l\u00e4het\u00e4\u00e4n nyt kuuntelemaan Elinan ja Mikon haastattelua aiheesta antisemitismi nyky-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Tervetuloa kaikille East Meets West -podcastin kuulijoille t\u00e4h\u00e4n haastatteluosioon. T\u00e4n\u00e4\u00e4n me keskustelemme antisemitismist\u00e4 nyky-Suomessa ja meill\u00e4 on kaksi asiantuntijaa t\u00e4ss\u00e4 podcastissa, Elina Vuola ja Mikko Ketola. Voisinko pyyt\u00e4\u00e4 Elina, ett\u00e4 sin\u00e4 ensin esittelisit ittes ja kertoisit, miten sun tutkimus liittyy antisemitismiin?<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Kiitos. M\u00e4 toimin globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. M\u00e4 vedin muutama vuosi sitten viisivuotista tutkimusprojektia, joka oli osa mun akatemiaprofessuuria. Siin\u00e4 tutkittiin joitakin Suomen uskonnollisii v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 erityisesti ruumiillisuuden ja sukupuolen ja eletyn uskonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Meit\u00e4 oli useampi ihminen siin\u00e4, meill\u00e4 oli useampi tutkimuskohde. Min\u00e4 itse haastattelin viitisenkymment\u00e4 suomenjuutalaista naista. Koska mun tutkimusintressi oli heid\u00e4n kohdallaan nimenomaan se naisten eletty kokemus juutalaisuudesta nyky-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Eli tutkimusaiheeni ei suoranaisesti ollu antisemitismi, vaan ihan enemm\u00e4nkin sukupuoleen ja tavallaan sukupolvien ketjuun ja naisten kokemuksiin juutalaisina nyky-Suomessa liittyvi\u00e4. Mutta toki antisemitismi nousi esiin. Se nousi hyvin monessa haastattelussa esiin, vaikka siit\u00e4 ei suoranaisesti olis kysynyk\u00e4\u00e4. Eli t\u00e4\u00e4 on tavallaan, et en pid\u00e4 itse\u00e4ni min\u00e4\u00e4n antisemitismin asiantuntijana. Mutta t\u00e4h\u00e4n liittyen olen joutunu k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4kin jollakin tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Kiitos. Mikko, haluatko sin\u00e4 kertoa itsest\u00e4si ja omasta tutkimuksestasi?<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Kiitos, joo. M\u00e4 oon kirkkohistorian yliopistonlehtori ja dosentti Helsingiss\u00e4 samaten kun Elinakin, samassa ty\u00f6paikassa. M\u00e4 oon erikoistunu uusimman ajan kirkkohistoriaan. Eli tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 1900\u20132000-lukuja.<\/p>\n\n\n\n

Antisemitismi\u00e4 m\u00e4 oon k\u00e4sitelly kolmessa eri yhteydess\u00e4. Ensinn\u00e4kin katolisessa kirkossa, erityisesti toisen maailmansodan aikaisen paavin toimintaa ja n\u00e4kemyksi\u00e4 ja siit\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua. Sitten m\u00e4 oon kirjottanu Yhdysvaltain kontekstissa, mill\u00e4 tavalla antisemitismist\u00e4 keskusteltiin Mel Gibsonin Passion of the Christ -elokuvan yhteydess\u00e4. Sitten my\u00f6skin kristittyjen juutalaisia koskevista n\u00e4kemyksist\u00e4 maailmansotien v\u00e4lisess\u00e4 Virossa.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4 oon pit\u00e4ny aiheesta luentosarjoja ja toiminu asiantuntijana eri yhteyksiss\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 telkkarissa ja mm. Kirkkohallituksen Kirkko ja juutalaisuus \u2013ty\u00f6ryhm\u00e4n pit\u00e4miss\u00e4 koulutustilaisuuksissa.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: No Mikko, miten sin\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelisit sanan antisemitismi? Mit\u00e4 on antisemitismi sinun mielest\u00e4si?<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: M\u00e4 turvautuisin t\u00e4ss\u00e4 nyt semmoseen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n, jonka Suomen valtiokin on hyv\u00e4ksynyt kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjest\u00f6n esityksest\u00e4. Siin\u00e4 todetaan n\u00e4in, ett\u00e4 \u201dAntisemitismi on tietynlainen n\u00e4kemys juutalaisista, joka voidaan ilmaista heihin kohdistuvana vihana. Antisemitismin retoriset ja fyysiset ilmentym\u00e4t kohdistuvat juutalaisiin tai ei-juutalaiseen yksil\u00f6ihin ja\/tai heid\u00e4n omaisuutensa, juutalaisen yhteis\u00f6n instituutioihin tai uskonnollisiin tiloihin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen hyvin muodollinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 ja kuulostaa ehk\u00e4 pikkusen byrokraattisesta. Mut t\u00e4\u00e4 on aika yleisesti maailmalla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 eri maissa ja eri yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Mutta siihen vois rinnalle ottaa sitte semmosen v\u00e4h\u00e4n hirtehishuumoria sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n. Sen on brittil\u00e4inen filosofi ja aatehistorioitsija Isaiah Berlin on esitt\u00e4ny. H\u00e4n on itse juutalaista syntyper\u00e4\u00e4. H\u00e4n on sanonut n\u00e4in, ett\u00e4 antisemiitti on joku, joka vihaa juutalaisia enemm\u00e4n kuin on ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: M\u00e4 ite tavallaan ajattelisin, ett\u00e4 antisemitismiss\u00e4 on useita elementtej\u00e4. Osa niist\u00e4 on ollu historian aikana enemm\u00e4n painottuneita, kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Mutta tavallaan, et joku yksi tai kaksi niist\u00e4 asioista kun yhdistyy, niin tavallaan me puhutaan antisemitismist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Et yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 me puhutaan ihan etnisest\u00e4 identiteetist\u00e4, varsinkin historiallisesti. Eli se on ollu etnist\u00e4 toiseutta, kuten monen muunkin ihmisryhm\u00e4n kohdalla, my\u00f6s muslimien tai romanien tai alkuper\u00e4iskansojen. Et siis t\u00e4mm\u00f6inen etninen toiseus, jossa mittapuuna on sitten se valkonen, usein protestanttinen l\u00e4nsieurooppalainen henkil\u00f6. Ja sitten uskonnollisessa mieless\u00e4 tietysti kristityill\u00e4 on hirve\u00e4n kompleksinen ja ristiriitainenkin suhde juutalaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Mutta varsinkin historiassa tietyntyyppinen uskonnollinen ideologia, jossa juutalaiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin henkil\u00f6in\u00e4, jotka hylk\u00e4si Jeesuksen, murhasivat Jeesukseen pahimmillaan. Eli t\u00e4mm\u00f6nen juutalaisten vaikea suhde kristinuskoon on yksi elementti. Ja siit\u00e4 on siis meid\u00e4n teologian historiassaki ihan hirveen paljon esimerkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ja sitten kolmantena ehk\u00e4 on sellainen, mik\u00e4 on eri tavalla el\u00e4ny eri aikoina ja on voimissaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin. Se on tavallaan v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6nen syntipukkiajattelu. Ajatellaan, et juutalaisilla on joku salaliitto, juutalaisilla on joku maailmanvallan verkosto, jolla ne hallitsee asioita. Siihen voi liittyy my\u00f6s ajatukset, et juutalaiset juuri ovat syyp\u00e4it\u00e4 erin\u00e4isiin poliittisiin ja taloudellisiin ongelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: M\u00e4 voisin lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 noihin m\u00e4\u00e4rittelyasioihin sen, ett\u00e4 teologit on mielell\u00e4\u00e4n tehneet jaon antijudaismiin ja antisemitismiin. Antijudaismilla tarkoittaneet nimenomaan juutalaisuuteen uskontona kohdistuvaa ennakkoluuloa. Antisemitismih\u00e4n on suhteellisen tuore k\u00e4site. Se on 1800-luvun viimeisill\u00e4 vuosikymmenill\u00e4 otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensin Saksassa ja sitten muualla. Ja silloin siihen on tullu biologiset, rodulliset ennakkoluulot mukaan my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Mitk\u00e4 on ne nimenomaan suomalaisen antisemitismin juuret tai juutalaisvastaisuuden juuret? Onko ne enemm\u00e4n sellaista antijudaistista, vai onko ne nimenomaan t\u00e4llasta antisemitismist\u00e4, rodullista? Mit\u00e4 luulette?<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Mun haastattelujen perusteella, jossa oli hyvin eri-ik\u00e4isi\u00e4 naisia, aika monet n\u00e4ist vanhemmista naisista sano, ett\u00e4 Suomessa on ollu hirveen hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4 juutalaisena. Ja he koki, ett\u00e4 se tilanne on muuttunu aika viime aikoina huonommaksi. Toki he kerto esimerkkej\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 varrelta erilaisista ehk\u00e4 stereotypioista ja t\u00e4llasista, et ei tunneta juutalaisuutta. On vieraudentunnetta ja ehk\u00e4 juuri stereotypioita.<\/p>\n\n\n\n

Mutta he kyll\u00e4 sano, et he ei kokenu sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 antisemitismin\u00e4. Ett\u00e4 antisemitismi on ehk\u00e4 liian voimakas sana kuvaamaan sit\u00e4 kokemusta, jota kokee sit uskonnollis-etnisen\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n edustajana Suomessa. Mutta selkeesti suora antisemitismi ja sen pelko ja se, miten se ilmenee, josta voidaan ehk\u00e4 puhua v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin, se on aika viime vuosien ilmi\u00f6. Ja nyt m\u00e4 puhun tiettyjen ihmisten suulla. Et sit\u00e4 ei toki voi yleist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: M\u00e4 voisin vied\u00e4 pikkusen tonne suomalaisen antisemitismin historiallisille juurille. Sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 suomessahan juutalaisia ei oo ollu vasta kun jostakin 1830\u20131840-luvulta l\u00e4htien. He on olleet Ven\u00e4j\u00e4n armeijan sotilaita, jotka on ollu sijoitettuna Suomeen ja sitten saaneet my\u00f6hemmin asettua Suomeen. Juutalaiset on ollu aina hyvin pieni v\u00e4hemmist\u00f6 Suomessa, semmonen 1 000\u20132 000:n luokkaa pitk\u00e4\u00e4n. Oikeestaan 1900-luvulla esimerkiksi samaa luokkaa suurin piirtein kun katolilaiset. 1800-luvulla k\u00e4ytiin keskustelua sitten siit\u00e4, ett\u00e4 voidaanko juutalaiselle my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kansalaisoikeudet. Ja se nyt tapahtu kyll\u00e4 sitten vasta kun Suomi itsen\u00e4istyi. Mut siit\u00e4 keskusteltiin silloisilla s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivill\u00e4 muun muassa.<\/p>\n\n\n\n

Kyll\u00e4 siihen liittyy sek\u00e4 uskonnollista ep\u00e4luuloa, ett\u00e4 sitten my\u00f6s Saksasta vaikutteita saanutta ihan rotuun liittyv\u00e4\u00e4 antisemitismi\u00e4. Kyll\u00e4 Suomessa tunnettiin hyvin se, ett\u00e4 mit\u00e4 Saksassa antisemiitit kirjoitti ja julkasi ja n\u00e4it\u00e4 samoja argumentteja k\u00e4ytettiin Suomessa. Ja juutalaisiin suhtauduttiin sill\u00e4 tavalla, et heit\u00e4 haluttiin kontrolloida hyvin vahvasti.<\/p>\n\n\n\n

Semmonen maailmalla yleinen n\u00e4kemys kirkoissa oli se, ett\u00e4 juutalaisilla on vahingollinen vaikutus kristittyihin. Ett\u00e4 kristittyj\u00e4 t\u00e4ytyy suojella juutalaisten turmelevalta vaikutukselta. Ja kyll\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen n\u00e4ky Suomessakin samoihin aikoihin. Antisemitismi oli hyvin yleist\u00e4 Euroopan maissa ennen toista maailmansotaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa, Suomen kirkossa esimerkiksi meid\u00e4n tutkija Paavo Ahonen on v\u00e4it\u00f6skirjassaan asiaa k\u00e4sitelly. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 kyll\u00e4 se ulottu ihan piispatasolle t\u00e4mm\u00f6nen hyvin negatiivinen n\u00e4kemys juutalaisista. Toisilla se oli ennen muuta t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 uskonnolliss\u00e4vytteist\u00e4 ennakkoluuloa. Toisilla sitten jo ihan semmosta aika karkeaakin antisemitismi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Joo m\u00e4 voisin kans lis\u00e4t\u00e4 tohon sen, kiitos Mikko, ett\u00e4 ehk\u00e4 se, ett\u00e4 miten yksitt\u00e4iset Suomen juutalaiset tai Suomen juutalaisyhteis\u00f6t on kokenu sen. Se on v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 eri asia ku se, ett\u00e4 meill\u00e4 on esiintyny hyvin merkitt\u00e4vill\u00e4 ihmisill\u00e4 ja merkitt\u00e4vill\u00e4 tahoilla yliopistos, kirkossa, poliitikoilla vuosikymmenten aikana ihan avoimen antisemitistisi\u00e4 asenteita. Jos m\u00e4 aattelen, ett\u00e4 juttelee Suomen juutalaisten kanssa, ni se ei aina ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtanu johonki suoranaisten yksitt\u00e4isten juutalaisten huonoon kohteluun.<\/p>\n\n\n\n

Eli siin pit\u00e4\u00e4 n\u00e4h\u00e4 ehk\u00e4 n\u00e4it\u00e4 eri tasoja. Mut et se yleiseurooppalainen ja ehk\u00e4 yleismaailmallinen antisemitismin tietyt muodot, ni kyll\u00e4 ne on ollu n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 aina my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Joo ja on spekuloitu sill\u00e4, ett\u00e4 kun Suomessa oli niin v\u00e4h\u00e4n juutalaisia, niin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei koskaan p\u00e4\u00e4ssy syntym\u00e4\u00e4n semmosta vahvaa antisemitistist\u00e4 liikett\u00e4 kuin jossakin muualla p\u00e4in, esimerkiksi Saksassa. Vaikka kyll\u00e4 Suomessa yritettiin semmosta perustaakin jossakin vaiheessa. Mutta perustamistilaisuuteen ilmaantui niin v\u00e4h\u00e4n porukkaa, ettei siit\u00e4 tullu siit\u00e4 yhdistyksest\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: No jos l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4, ni kuultiin hyv\u00e4 selvitys siit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laista historiassa se on ihan t\u00e4ss\u00e4 1900-luvulla ollu. Niin mink\u00e4laista puolestaan se on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4? Miten ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4 nykysuomalainen antisemitismi ilmenee, mitenk\u00e4 se n\u00e4kyy? Keit\u00e4 toimijoita siin\u00e4 suomalaisen antisemitismin kent\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa on? Mit\u00e4 te arvioitte?<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: M\u00e4 oikeestaan vetoisin kahteen asiaan. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se, ett\u00e4 Euroopan unionin perusoikeuksien virasto, tai mik\u00e4 se on, teki t\u00e4mm\u00f6sen laajan tutkielman, jossa Suomi ei ollu mukana, mut Ruotsi oli Pohjoismaista. Mut siin oli monta Euroopan maata, jossa katottiin antisemitismi, tai siin\u00e4 oli muitakin ryhmi\u00e4, siin oli my\u00f6s muslimeihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Mutta sen viesti tosta muutaman vuoden takaa on aivan selv\u00e4, et juutalaisvastaisuus ja antisemitismi on kasvanu Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Ja siit\u00e4 nyt yhten\u00e4 osoituksena tietysti on n\u00e4m\u00e4 terroristi-iskut, jotka on kohdistunu my\u00f6s juutalaisyhteis\u00f6ihin ja synagoogiin my\u00f6s Pohjoismaissa. Ja ett\u00e4 t\u00e4\u00e4, mist\u00e4 kaikesta se kumpuaa ja meill\u00e4 ei t\u00e4llaista toistaseks onneks oo ollu t\u00e4llasta suoranaist terrori-iskuu. Mutta se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tosi paljon pelkoa Suomen juutalaisissa tai juutalaisissa ihan kaikkialla maailmassa, kun jossakin p\u00e4in maailmaa tapahtuu jotakin.<\/p>\n\n\n\n

Ja toinen asia mit\u00e4 on se, ett\u00e4 Suomen juutalaiset itse sanoo, et niit on ik\u00e4\u00e4n ku kolme niit\u00e4, mit\u00e4 ne kokee selke\u00e4sti uhkaa. Tulee \u00e4\u00e4rioikeistosta, ja sitten toisaalta tulee, en tied\u00e4, onko oikea termi \u00e4\u00e4rivasemmisto, mut se on ehk\u00e4 semmoinen tietyntyyppinen \u00e4\u00e4rivasemmistolainen nimenomaan Israel-vastaisuus. Jossa ne toimijat ei sano eik\u00e4 my\u00f6nn\u00e4 koskaan, et he on antisemiittej\u00e4. Mutta siit\u00e4 on hyvin lyhyt tie antisemiittisiin tekoihin.<\/p>\n\n\n\n

Ja sit kolmantena tietysti pelko ehk\u00e4 sitte, et meill\u00e4ki on t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 muslimeja, jotka edustaa jonkinlaista radikaalia ekstremismi\u00e4. Eli se olis tavallaan ik\u00e4\u00e4n kuin seurausta islamistisesta terrorismista. Mut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni se, mit\u00e4 tosiasiassa on tapahtunu Suomessa viime vuosina, niin se tulee enemm\u00e4n enimm\u00e4kseen ne t\u00f6hrimiset ja uhkaviestit ja n\u00e4\u00e4 nimenomaan \u00e4\u00e4rioikeistosta.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Joo, n\u00e4in n\u00e4in se justiinsa on. N\u00e4\u00e4 kolme eri tahoa on ne p\u00e4\u00e4muodot. Suomihan nyt ei onneksi oo mill\u00e4\u00e4n tavalla antisemiittinen maa, et t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on laki kielt\u00e4\u00e4 juutalaisvastaiset puheet. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista j\u00e4rjest\u00e4ytynytt\u00e4 antisemitismi\u00e4. Mutta sitten on tietysti t\u00e4mm\u00f6inen seikka, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 holokaustin kiist\u00e4minen ei ole rangaistava teko. Monessa muussa Euroopan maassa siit\u00e4 voi saada vankeusrangaistuksen, joko holokaustin kiist\u00e4misest\u00e4 tai natsitervehdyksest\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4 on 2000-luvulla noussu aika isoksi ongelmaksi ainakin juutalaisten kokemusmaailmassa. Se on sill\u00e4 tavalla hankala asia esimerkiksi poliisille, ett\u00e4 he ei aina tunnista, ett\u00e4 mik\u00e4 on antisemitismi\u00e4, eik\u00e4 sill\u00e4 tavalla oikein oo ty\u00f6kaluja taistella antisemitismin levi\u00e4mist\u00e4 vastaan. Ett\u00e4 se on aika h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 joskus. Se on semmosta harmaata aluetta.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Toisaalta m\u00e4 sanosin, et Suomen juutalaiset seurakunnat on varmaan fyysisin\u00e4 tiloina kaikkein turvallisempia tiloja jossakin mieless\u00e4. Ne on parhaiten suojautuja. Mik\u00e4 tietysti voi olla ongelmallista esimerkiksi joittenkin muslimien kokoontumistilojen suhteen. Mutta et siel on siis todella j\u00e4re\u00e4t turvallisuusj\u00e4rjestelyt varsinkin Helsingiss\u00e4. Ja se on seurausta siit\u00e4, et kyl Suomen valtio on my\u00f6skin ottanu vakavasti sen, et jos Tanskassa tai Tukholmassa tai Pariisissa tapahtuu jotain.<\/p>\n\n\n\n

Niin Suomen juutalaisyhteis\u00f6n t\u00e4h\u00e4n terroriuhkaan on kyll\u00e4 varauduttu aika hyvin. Ett\u00e4 jos ootte joskus yritt\u00e4ny menn\u00e4 tonne joko Turun tai Helsingin juutalaiseen seurakuntaan, varsinkin Helsingin, ni ei se noin vaa onnistu. Et ne on aika j\u00e4reet. Ja siel on my\u00f6s ihmiset, niil on oma turvallisuusryhm\u00e4. Ja mit\u00e4 se sit vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen juutalaiset kokee my\u00f6s sen raskaana. Ett\u00e4 vaikka se tuottaa turvallisuutta, ni sitte se on my\u00f6skin ik\u00e4\u00e4n ku se on aina mieless\u00e4 se turvattomuus, ku s\u00e4 meet sinne juutalaisen seurakunnan tiloihin.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: N\u00e4in on. M\u00e4 voisin viel\u00e4 sanoa noihin eri muotoihin, ett\u00e4 ne on ehk\u00e4 aika helposti tunnistettavia \u00e4\u00e4rioikeiston antisemitismi ja \u00e4\u00e4ri-islamilainen. Mutta sitten t\u00e4\u00e4 on siin\u00e4 h\u00e4m\u00e4rimm\u00e4ll\u00e4 alueella t\u00e4\u00e4 vasemmistossa ilmenev\u00e4, sanottasko anti-israelilaisuus tai antisionismi. Joskus sit\u00e4 kyll\u00e4 menee siihen, siis puhutaan antisionismista, mutta se oikeastaan tarkottaa antisemitismi\u00e4. Ett\u00e4 arvostellaan Israelia tavalla, joka menee jo semmosen normaalin poliittisen arvostelun ulkopuolella. Ja alkaa olla sitten jo kaikkien juutalaisten arvostelua ja syyllist\u00e4mist\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 Israel on valtiona tehny. Se on t\u00e4mm\u00f6nen, kun puhutaan antisionismista, niin kannattaa olla aika kriittinen sen suhteen, ett\u00e4 nyt mit\u00e4 sill\u00e4 lopulta tarkotetaan.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Joo m\u00e4 jatkasin tohon, se on must tosi t\u00e4rke\u00e4 asia. Koska Suomen juutalaiset itse ja t\u00e4m\u00e4 nousi my\u00f6s mun haastatteluissa esiin. Et ku puhutaan antisemitismist\u00e4, niin t\u00e4m\u00e4 nousee nimenomaan eniten esiin. Eli yksitt\u00e4iset juutalaiset eri puolilla maailmaa joutuu ik\u00e4\u00e4n kun globaaliin ja kaiken kattavaan vastuuseen Israelin valtion ja kulloisenkin hallituksen politiikasta. Eli kun Israelis ja Palestiinan konfliktissa tapahtuu, kun Israel toimii tietyll\u00e4 tavalla, joka on sit maailman uutisissa, ni se johtaa tavallisten juutalaisten kokemuksessa siihen, et vihapuhe lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4iset ihmiset, joista tiedet\u00e4\u00e4n, et he on juutalaisia vaikka ty\u00f6paikalla, joutuu ik\u00e4\u00e4nku vastuutetuksi siit\u00e4, et no mit\u00e4s s\u00e4 nyt t\u00e4h\u00e4n sanot. Se on must v\u00e4h\u00e4n niinku hiustenhalkomista, et onko se antisemitismi\u00e4, antisionismia, mit\u00e4 se on. Mutta jos me ajatellaan tavallisten ihmisten kokemusta. Sill\u00e4, mit\u00e4 joku ajattelee Israelin politiikasta tai on hyvin Israel-vastainen tai nyky-Israel-vastainen.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisten suhtautuminen Israeliin on muuttunu. M\u00e4 oon jo niin vanha, ett\u00e4 mun nuoruudessa oli tosi cool paikka menn\u00e4 kibbutsille t\u00f6ihin. Mut ett\u00e4 siis tavallisten ihmisten tilanteessa, joka ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen alkuper\u00e4isen puhujan tarkotus, niin siit\u00e4 seuraa kuitenkin semmonen kokemus, joka lis\u00e4\u00e4 pelkoa. Sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4 joudut vastaamaan jonkun valtion toimista, jonka kansalainen s\u00e4 et ole. Ja pelko siit\u00e4, ett\u00e4 kun Israelissa tapahtuu jotain, niin et mit\u00e4 se vaikuttaa meihin. Ja silloin me tullaan must sille alueelle, ett\u00e4 niill\u00e4 seurauksilla on selkeit\u00e4 antisemiittisi\u00e4 ulottuvuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: T\u00e4h\u00e4n liittyen voisin siteerata Jonathan Sacks -nimist\u00e4 entist\u00e4 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kansainyhteis\u00f6n ylirabbia. H\u00e4n on sanonut n\u00e4in, ett\u00e4 \u201dKeskiajalla juutalaisia vihattiin heid\u00e4n uskontonsa vuoksi. 1800- ja 1900-luvuilla heit\u00e4 vihattiin heid\u00e4n rotunsa vuoksi. T\u00e4n\u00e4\u00e4n heit\u00e4 vihataan heid\u00e4n kansallisvaltionsa Israel vuoksi.\u201d Minusta t\u00e4ss\u00e4 tiivistyi aika hyvin t\u00e4mm\u00f6nen pitk\u00e4 kaari juutalaisvihasta.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Ja jos ei tota historiallista perspektiivi\u00e4 pid\u00e4 esill\u00e4, kun t\u00e4st hyvin vaikeesta asiasta keskustelee vaikka t\u00e4llasten hyvin Israel-vastaisten ihmisten kanssa, joilla on my\u00f6s siihen syyns\u00e4, kyll\u00e4 n\u00e4en sen, niin jos sit\u00e4 historiallista perspektiivi\u00e4 ei ole t\u00e4h\u00e4n antisemitismiin, mit\u00e4 me ollaan nyt molemmat t\u00e4s Mikon kanssa nostettu esiin, ni voidaan ik\u00e4\u00e4n kuin siististi erottaa se Israel-kriittisyys t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 siit\u00e4 koko antisemitismin historiasta. Ja sanoo, et eih\u00e4n t\u00e4\u00e4 nyt oo sit\u00e4. Mutta ett\u00e4 se on vaan totta, ett\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 pelkoa, se lis\u00e4\u00e4 terroriuhkaa, se lis\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isten juutalaisten kokemuksia antisemitismist\u00e4. Niin ei sit\u00e4 kielt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n voi.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Voiko olettaa sitten, ett\u00e4 ett\u00e4 kun Israelissa esimerkiks k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sotaa tai palestiinalaisalueilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sotaa, ett\u00e4 my\u00f6skin se poliittinen tilanne sitten heijastuu aina my\u00f6s sinne juutalaiseen yhteis\u00f6\u00f6n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Kyll\u00e4. Eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomessa, vaan joka paikassa. Eli juutalaisten katsotaan olevan jotenkin vastuussa Israelin politiikasta. Ja m\u00e4 korostan sit\u00e4, et siell\u00e4h\u00e4n on ollu hirve\u00e4n erilaisii hallituksia. Ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4tyny Israel-Palestiina-konflikti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, se on tietysti jatkunu tosi pitk\u00e4\u00e4n. M\u00e4 en tied\u00e4 prosentteja, mutta meill\u00e4h\u00e4n on hyvin paljon eri maissa, my\u00f6s Suomessa, juutalaisia, jotka ei todellakaan oo t\u00e4ysin rinnoin jonkun Netanjahun politiikan takana. Tai Israelin viimeaikaisten tai nykyisen hallituksen hyvin militaristisen ja aggressiivisen politiikan takana. Silti he joutuu puolustelemaan sit\u00e4. Tai oletetaan, et he joutuu jotenkin puolustelemaan sit\u00e4. Oletetaan, et he kaikki kannattaa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Se on tosiaan n\u00e4in, ett\u00e4 se n\u00e4kyy v\u00e4h\u00e4n joka maassa t\u00e4m\u00e4 juutalaisiin kohdistuva aggressio silloin, kun Israel k\u00e4y sotaa naapureita vastaan. Yksi hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4 on toi Ison-Britannian Labour-puolue, josta ihan vastik\u00e4\u00e4n tehtiin tutkimus, jossa analysoitiin sit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisia antisemitismin ilmauksia Labour-puolueen piiriss\u00e4 esiinty. Ja kyll\u00e4 siin\u00e4 selv\u00e4sti todettiin, ett\u00e4 niit\u00e4 on esiintynyt eik\u00e4 niit\u00e4 on yritetty hillit\u00e4. Ja t\u00e4\u00e4 tietysti voi olla joillekin suomalaisellekin vasemmistolaiselle v\u00e4h\u00e4n vaikea asia k\u00e4sitell\u00e4. T\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n omassa aatteellisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n voi esiinty\u00e4 t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 vihan ilmauksia.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Joo, mut m\u00e4 muistutan siit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vanhemman sukupolvenkin suomalaisilla viel 70\u201380-luvullakin viel\u00e4 todella t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4, siis se kuva Israelista on muuttunu tosi radikaalisti. Ja m\u00e4 en sano, ettei siihen olis Israelin valtiollakin omat syyns\u00e4 siihen, et n\u00e4in on k\u00e4yny. Mutta siis aikasemminhan Israel oli my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n vasemmistolaisesti ajatteleville ihmisille t\u00e4mm\u00f6nen sosialistinen kokeilu. Tai siis et siell\u00e4 ik\u00e4\u00e4n ku t\u00e4mm\u00f6sen v\u00e4h\u00e4n pohjoismaisen tyyppisen valtion, jossa oli hyvin voimakas sosiaaliturva-ajattelu ja kibbutsit. Jossa siis oli ihan avoimesti sosialistinen el\u00e4m\u00e4ntapa ik\u00e4\u00e4nku kokeilun alla. Niin se oli hirve\u00e4n houkuttelevaa.<\/p>\n\n\n\n

Ett\u00e4 meilt\u00e4h\u00e4n aika monet sellaset avioliitot, v\u00e4h\u00e4n vanhemman ik\u00e4polven sanotaan, jotka on nyt seitsem\u00e4n-kahdeksankymppisii, jossa mies on juutalainen, useimmiten n\u00e4in p\u00e4in, ja vaimo suomalainen, niin ne on on kas kummaa tavannu kibbutsilla. Jos se nainen on ollu siis kristitty suomalaisnainen.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: T\u00e4mm\u00f6inen kansainv\u00e4linen antisionistinen propaganda alkoi Neuvostoliiton aikana silloin, kun Neuvostoliitto tuki Israelin arabivastustajia. Ja kun Israel sitten voitti 60-luvulla sodan n\u00e4it\u00e4 naapureita vastaan ja Neuvostoliitto oli niit\u00e4 tukenut hyvin vahvasti, niin t\u00e4\u00e4 anto paljon sytykett\u00e4 antisionistisen propagandan lis\u00e4\u00e4ntymiselle. Ja periaatteessa t\u00e4\u00e4lt\u00e4 juontuu my\u00f6s sitten nykysen vasemmiston monet antisionistiset iskulauseet ja syytekohdat.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Ja sit ehk\u00e4 semmonen, mit\u00e4 m\u00e4 haluisin viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4, et t\u00e4\u00e4 antisemitismi-k\u00e4site ehk\u00e4 lukitsee meid\u00e4t helposti vaan ajattelemaan sit\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla. Mut ett\u00e4 kun on tavallisten suomenjuutalaisten kanssa tekemisiss\u00e4 joko ihan yksil\u00f6n\u00e4 tai tutkijana, niin semmonen muutos, mit\u00e4 on my\u00f6s tapahtunu. Ja t\u00e4m\u00e4 koskee must uskonnonvapautta ja uskonnon n\u00e4kymist\u00e4 julkisessa tilassa. Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n juutalaisten kohdalla, mut et ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen tietynlainen uskonnonvastaisuus, \u00e4\u00e4rioikeistolainen ajatusmaailma, jossa vihan kohteena voi olla muslimit ja juutalaiset ihan yht\u00e4 lailla. Niin yksi seuraus sill\u00e4 on esimerkiks se, ett\u00e4 miehet ja naiset juutalaises yhteis\u00f6s ei halua n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, et he on juutalaisia.<\/p>\n\n\n\n

Ja siin\u00e4kin on tapahtunu muutos. Et aika moni mies j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kipaa julkisessa tilanteessa tai ottaa sen pois, ku tulee vaikka kadulle synagogasta.  ei k\u00e4ytet\u00e4 en\u00e4\u00e4 daavidint\u00e4hte\u00e4 koruna, vaikka sen olis saanu edesmenneelt\u00e4 iso\u00e4idilt\u00e4\u00e4n ja se on tosi arvokas. Eli ihmiset alkaa varoa. Ja t\u00e4\u00e4 varmasti n\u00e4kyy my\u00f6s muslimeilla. Ett\u00e4 juutalaisten ihmisten pukeutuminenha ei Suomessa, kun meil ei oo mit\u00e4\u00e4n t\u00e4llasia hasidijuutalaisia oikeastaan ollenkaan, ni se ei n\u00e4y niin. Ne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan tavallisilta perustallaajilta ilman mit\u00e4\u00e4n esimerkiks musliminaisten hyvin n\u00e4kyvi\u00e4 asuja. Mut ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin on tapahtunu iso muutos.<\/p>\n\n\n\n

Ett\u00e4 m\u00e4 kuulin, m\u00e4 tied\u00e4n monta ihmist\u00e4, jotka sanoo, ett\u00e4 en kanna en\u00e4\u00e4 daavidint\u00e4hte\u00e4. Kipa voi olla taskussa sitte ku tulee sielt\u00e4 juutalaisen seurakunnan alueelta pois. Eli t\u00e4\u00e4 on must laajempi kysymys siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla meill\u00e4 ja mitk\u00e4 uskontoperinteet meill\u00e4 saa n\u00e4ky\u00e4 ja saako uskonto n\u00e4ky\u00e4 Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Ja t\u00e4\u00e4 sama ilmi\u00f6 on tietysti viel\u00e4 paljon isompana n\u00e4kyviss\u00e4 Saksassa ja Belgiassa ja Ranskassa. Siell\u00e4 kyll\u00e4 aika tiukasti monet juutalaiset varoo pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 esill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tunnusmerkkej\u00e4, koska se voi johtaa ihan suoraan v\u00e4kivaltaan. Ranskassa on kymmenet tuhannet juutalaiset on vuoden 2010 j\u00e4lkeen muuttaneet Israeliin ihan nimenomaan islamistisen terrorin pelossa. T\u00e4\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n eri asia Euroopassa, siell\u00e4 on kyll\u00e4 vahvempi nimenomaan t\u00e4\u00e4 islamistinen terrori. Meill\u00e4 on sitten taas kyll\u00e4 selv\u00e4sti n\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistolainen.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Meinasinkin seuraavaks kysy\u00e4 teilt\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on Suomessa muuttunu, ett\u00e4 uskonnollisia tunnuksia ei uskalleta en\u00e4\u00e4 kadulla pit\u00e4\u00e4? Mik\u00e4 yhteiskunnassa on muuttunu, ett\u00e4 aiemmin se rakas daavidint\u00e4hti, mik\u00e4 on kaulassa ollu, niin sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 uskalleta pit\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: No se on varmaan eri kristityll\u00e4, hare krishnalla, juutalaisella ja muslimilla se kokemus. Mutta siis tutkimusten mukaan musliminaiset kokee kadulla ja julkisessa tilassa enemm\u00e4n h\u00e4irint\u00e4\u00e4 ja nimittely\u00e4 sen takia, ett\u00e4 heid\u00e4t erottaa selke\u00e4sti muslimiksi. Ja varsinkin, jos heill\u00e4 on joku hyvin peitt\u00e4v\u00e4 asu. Mutta se on tosi hyv\u00e4 kysymys. Se koskee koko yhteiskuntaa ja kaikkea uskonnollisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Ett\u00e4 se on ehk\u00e4 seurausta ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sest yleisemm\u00e4st\u00e4 uskontokielteisyydest\u00e4 ja uskontokriittisyydest\u00e4. Ja ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sest uskontoallergisuudesta jopa. Jossa ajatellaan, ett\u00e4 pid\u00e4 uskontosi, mutta et saa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla. Se on aina tapahduttava nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ja sit\u00e4 ei saa tuoda julkiseen tilaan. Niin m\u00e4 en oo tutkinu t\u00e4t\u00e4 asiaa. Mutta kyll\u00e4h\u00e4n se on ihan selkeesti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 suomalaisessakin yhteiskunnassa t\u00e4n tyyppinen ajattelutapa.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Joo, Suomessa se onneksi harvemmin, en tied\u00e4, onko juuri koskaan johtanu v\u00e4kivaltaan ihmist\u00e4 kohtaan, joka kantaa jotakin uskonnon tunnusmerkkej\u00e4. Mutta kun menn\u00e4\u00e4n sitten tosiaan Eurooppaan, niin siell\u00e4 se on ihan t\u00e4ysin mahdollista ja t\u00e4ysin pel\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: N\u00e4ettek\u00f6 t\u00e4ll\u00e4 olevan yhteytt\u00e4 esimerkiks oikeistopopulismin nousuun? Tossa aiemmin puhuttiin siit\u00e4 vasemmistolaisesta Israel-kriittisyydest\u00e4 ja siihen piiloutuvasta antisemitismist\u00e4. Mutta onko oikeistopopulismin nousulla Euroopassa ollut vaikutusta juutalaisten oloihin vaikka Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Yksiselitteinen vastaus on, ett\u00e4 kyll\u00e4. Koska kuten t\u00e4ss\u00e4 on monta kertaa noussu esiin niin\u2026 Me k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aika isoja termej\u00e4, kuten oikeistopopulismi ja \u00e4\u00e4rioikeistolainen. Et ne ei oo sama asia. Et ei joku populismi, oli se mink\u00e4 sortin populismia tahansa, ei se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda mihink\u00e4\u00e4n terroristitekoihin tai ei johdakaan. Et sitten jos me puhutaan \u00e4\u00e4rioikeistosta, nii siihen sitten liitet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6sen radikaalin toiminnan mahdollisuus ja ulottuvuus. Jollon t\u00e4\u00e4 on ihan tilastojenkin mukaan se suurin ongelma juutalaistenkin kannalta my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Joo, kyll\u00e4 se on vaikuttanu muualla tapahtunu kehitys Suomeenkin. Ja on kyll\u00e4 mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, paljastuuko n\u00e4ilt\u00e4 Kankaanp\u00e4\u00e4n suomalaisilta \u00e4\u00e4rioikeistoterroristeilta mit\u00e4\u00e4n antisemitistista n\u00e4k\u00f6kulmaa. Ja onhan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yksi tavarataloyritt\u00e4j\u00e4 K\u00e4rkk\u00e4inenkin, joka on puhunu kyll\u00e4 hyvin levottomia asioita juutalaisista julkaisuissaan. Propagandan levi\u00e4misell\u00e4 ei oo rajoja, se tietysti levi\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n nopeesti ja helposti eri puolille maailmaa. Ja joku holokaustin kiist\u00e4minen ilmi\u00f6n\u00e4 on Suomessakin, aika usein tulee vastaan netiss\u00e4 varsinkin.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Se on joskus tosi vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4, enk\u00e4 oo sit\u00e4 asiaa tutkinu enk\u00e4 hirveesti edes yksityishenkil\u00f6n\u00e4 seuraa. Mutta siis se, ett\u00e4 mit\u00e4 niputetaan yhteen semmosessa maailmankuvassa, jossa samanaikasesti ajatellaan, et puolustetaan esimerkiks suomalaisia naisia jotain kuviteltua raiskausuhkaa vastaan, joka tulee ulkopuolelta. Ja erityisesti muslimimiesten taholla. Ja sit samalla kohdistetaan hirveit\u00e4 aggressioita esimerkiksi naispuolisiin muslimeihin, jotka pukeutuu tietyll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Ja sama voi sanoo, et siin\u00e4 laitetaan yhteen asioita, jotka jostain n\u00e4k\u00f6kulmasta ei itse ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kaikkia yhdist\u00e4\u00e4. Ja t\u00e4\u00e4 juutalaisten liitt\u00e4minen t\u00e4llaseen soppaan on nimenomaan yksi hyvin vanha juutalaisvastaisuuden ja antisemitismin muoto. Et oli se ongelma mik\u00e4 tahansa, niin juutalaisillakin voi olla siin\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sen ajattelutavan mukaan aina joku oma roolinsa, joka on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hieman h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Ja nykyisen\u00e4 aikana, kun kiistell\u00e4\u00e4n rokotuksista esimerkiksi paljon, niin rokotevastaisten keskuudessa on n\u00e4kyny semmosta hyvin vastenmielist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 he pyrkii samastumaan ja esiintym\u00e4\u00e4n (moderneina) juutalaisina ja t\u00e4mm\u00f6sin\u00e4. Ett\u00e4 Suomi on niin kuin natsi-Saksa, jossa vainotaan rokotevastasia ja heill\u00e4 on sama kohtalo edess\u00e4. Ett\u00e4 sit\u00e4 vaan miettii, ett\u00e4 onks t\u00e4\u00e4 ihan t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 kyynist\u00e4 ja h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 manipulointia, vai onko t\u00e4ss\u00e4 oikeasti taustalla ihmisten \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys siit\u00e4, mit\u00e4 natsi-Saksassa tapahtui.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Siis aika monet mun haastateltavist, ku puhuttii juutalaisesta identiteetist\u00e4, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 antisemitismist\u00e4, niin sano sit\u00e4. Ja Suomen juutalaiset on siis varmaan meid\u00e4n kaikkein koulutetuin uskonnollinen v\u00e4hemmist\u00f6. Mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, et ihmiset on t\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6paikoilla, jossa vois olettaa, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin on aika koulutettuja ihmisi\u00e4 t\u00f6iss\u00e4. Talousel\u00e4m\u00e4, yliopistomaailma, ministeri\u00f6t ja n\u00e4in p\u00e4in pois vaan esimerkkin\u00e4. Ni aika moni mun haastateltava sano, ett\u00e4 se on v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4. Ett\u00e4 miten v\u00e4h\u00e4n hyvinkin korkeasti koulutetut suomalaiset tiet\u00e4\u00e4 juutalaisuudesta yleens\u00e4, juutalaisten historiasta joko Suomessa tai yleens\u00e4, juutalaisist tavoista.<\/p>\n\n\n\n

Eli siis et semmonen, et juutalaiset on niin pieni v\u00e4hemmist\u00f6 Suomessa ja niin ehk\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n v\u00e4hemmist\u00f6 kuitenkin. Ja t\u00e4h\u00e4n useet mun haastateltavista sano, et t\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s ne stereotypiat ja asenteet ja ennakkoluulot. Et ai jaa, ett\u00e4 voitteks te tehd\u00e4 tollasta, vaikka te ootte juutalaisia. Tai siis eiks teil kaikilla oo joku t\u00e4mm\u00f6nen, niinku siis. Ja sillon siin tapahtuu semmonen, ett\u00e4 sit\u00e4 on ehk\u00e4 vaikea puhua antisemitismin termein, mut siin\u00e4 stereotypisoidaan joko my\u00f6nteisesti tai kielteisesti tai jopa neutraalisti joku pieni yhteis\u00f6, jonka edustajaksi sitte yksitt\u00e4iset ihmiset joutuu. Ja s\u00e4 joudut vastaamaan jatkuvasti johonkin t\u00e4llaisiin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 nouseviin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Mit\u00e4 arvioitte, mik\u00e4 rooli sosiaalisella medialla on suomalaisten juutalaisten kohtaamassa juutalaisvastaisuudessa ja antisemitismiss\u00e4? Koska maailma on enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n globaali ja sosiaalisessa mediassa kaiken maailman teorioita liikkuu, niin onko sill\u00e4 sosiaalisella medialla vaikutusta juutalaisten oloihin Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Kyll\u00e4 sill\u00e4 on. Ja tietysti, kun Facebookissa, Twitteriss\u00e4 kuka tahansa idiootti pystyy v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n perusteluita tai todisteita. No suurin osa ihmisist\u00e4, jotka niit\u00e4 lukee, varmaan tajuaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on jostakin ihan hullusta asiasta kyse. Mutta kyll\u00e4 se joihinkin sitten valitettavasti my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6nen netin kautta levitett\u00e4v\u00e4 propaganda tarttuu.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Joo ja siis suurin osa Suomen juutalaisyhteis\u00f6\u00f6n kohdistuvista h\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 tapahtuu netiss\u00e4. Eli siis my\u00f6s sinne suoraan suunnattuja uhkauksia tai vihapuhetta. Ett\u00e4 ne, ett\u00e4 t\u00f6hrit\u00e4\u00e4n Turun synagogan sein\u00e4t hakaristeill\u00e4 tai t\u00e4llaset, niin niit\u00e4 tapahtuu v\u00e4hemm\u00e4n onneksi. Mutta siis aika paljon t\u00e4llast nettivihaa kohdistuu suoraan tonne Suomen juutalaisyhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Onko antisemitististen asenteiden yleisyytt\u00e4 Suomessa tutkittu? Tai onko yleisemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 naiset tai miehet on antisemitistisi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Ainakin sill\u00e4 tavalla on tutkittu, et t\u00e4mm\u00f6nen amerikkalainen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 Anti-Defamation League, joka on tutkinu juutalaisiin ja muihinkin v\u00e4hemmist\u00f6ihin koskevia asenteita, teki maailmanlaajuisen tutkimuksen antisemitismist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 eri maissa esitettiin haastateltaville erilaisia juutalaisvastaisia v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4. Sitten laskettiin, kuinka suuri osa kutakin niist\u00e4 kannatti. Ja sen perusteella sitten m\u00e4\u00e4riteltiin, kuinka iso prosentti maan kansalaisista on jollakin tavalla antisemiittinen. Niin Suomessa muistaakseni, mulla nyt ei oo sit\u00e4 tutkimusta t\u00e4ss\u00e4 esill\u00e4, mutta suomalaisista todettiin, olikohan nyt 25\u201330 % oli sen tutkimuksen mukaan ihmisi\u00e4, jolla on jonkinasteisia antisemiittisi\u00e4 asenteita. Ja se on musta aika paljon kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Tuliks siin t\u00e4llast sukupuolijakoa, mit\u00e4 Jan kysy?<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: M\u00e4 en muista, et siin ois siihen kiinnitetty huomiota.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Joo en m\u00e4k\u00e4\u00e4n osaa sanoo. Muuta ku t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4, nyt en puhu tutkijana, sen vaan tied\u00e4n, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6sis ainaki kaikentyyppises radikalisoitumisessa, oli se mink\u00e4 sortin radikalisoitumista tahansa, niin nuorilla miehill\u00e4 on yleens\u00e4 yliedustus. Ja se on sit ehk\u00e4 oma keskustelunsa, et mist\u00e4 se johtuu. Ja jos n\u00e4in on, niin tavallaan vois olettaa, et sit\u00e4 on sit my\u00f6s antisemiittisiss\u00e4 asenteissa. Ehk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Kaivoin tuossa esiin sen mainitsemani tutkimuksen. T\u00e4ytyy sanoa, et m\u00e4 muistin pikkuisen yl\u00e4kanttiin sen suomalaisten osuus, se on 15 %. Mut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kyll\u00e4 my\u00f6s sukupuolijako heid\u00e4n keskuudessaan, jotka voi jollakin tavalla laskea antisemiiteiksi. Niin kyll\u00e4 se on aivan selv\u00e4sti miespainotteinen.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Mit\u00e4 arvioitte, mink\u00e4lainen rooli uskonnolla on suomalaisessa antisemitismiss\u00e4? On sitten kyse luterilaisuudesta tai ortodoksisuudesta tai islamista tai jostain muusta uskonnosta. Mink\u00e4lainen rooli siin\u00e4 uskonnollisessa antisemitismiss\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 suomalaisen antisemitismin kent\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: No m\u00e4 en oo huomannu, ett\u00e4 sit\u00e4 olis eritelty miss\u00e4\u00e4n. Me tiedet\u00e4\u00e4n vaan, mit\u00e4 Paavo Ahonen omassa tutkimuksessaan totesi. Niin kyll\u00e4 siin\u00e4 enemm\u00e4n painottui se uskonnollinen juutalaisvastaisuus sillon maailmansotien v\u00e4lill\u00e4 kuin viel\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen biologinen, rodullinen antisemitismi. Mutta m\u00e4 en oo kyll\u00e4 t\u00f6rm\u00e4nny semmoseen tutkimukseen, jossa olis selvitetty nykyajan esim. luterilaisten ajatuksia juutalaisista.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Ja sitte t\u00e4ytyy tietysti muistaa, ett\u00e4 puhutaan taas hirveen isoilla k\u00e4sitteill\u00e4. Et jos me puhutaan vaikka Suomen muslimeista ja Suomen juutalaisista, niin t\u00e4ytyy muistaa my\u00f6s sekin, ett\u00e4 Suomen tataariyhteis\u00f6 ja Suomen juutalaisyhteis\u00f6 on tosi l\u00e4heisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ollu aina. He on tullu samoilta seuduilta samoista syist\u00e4 samaan aikaan Suomeen. Ja tavallaan t\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen l\u00e4heinen yhteisty\u00f6 ja ehk\u00e4 jonkinasteinen samastuminen jopa n\u00e4itten ryhmien v\u00e4lill\u00e4 on totta t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Eli sitten se islamistisen antisemitismin tai juutalaisvastaisuuden pelko on tullu vasta paljon my\u00f6hemmin, ku meill\u00e4 t\u00e4\u00e4 koko ilmi\u00f6 on syntyny ja meille on tullu paljon maahanmuuttajia, jotka ovat muslimeja. Mut ett\u00e4 ei me voida puhuu mist\u00e4\u00e4n uskontoperinteest\u00e4 jotenkin sill\u00e4 tavalla. Ett\u00e4 jos on olemassa islamistista antisemitismi\u00e4, niin todellakaan sit\u00e4 ei voi sitten panna kaikkien muslimien syyksi.<\/p>\n\n\n\n

Ja sama koskee tietysti vaikka luterilaisia. Et m\u00e4 ite luterilaisena ajattelisin, ett\u00e4 se olis hirveen kiinnostava tutkimusaihe. Ett\u00e4 monilla ehk\u00e4 aktiivisesti luterilaisilla suomalaisilla on aika kompleksinen suhde juutalaisiin siin\u00e4 mieless\u00e4, et toisaalta heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n jumalan valittuna kansana. Israelin Yst\u00e4vill\u00e4, joka on t\u00e4mm\u00f6nen enemm\u00e4n her\u00e4tyskristillinen tavallaan, hyvin aktiivisesti juutalaismy\u00f6nteinen ja juutalaista kulttuuria esill\u00e4 pit\u00e4v\u00e4 porukka, vaikka heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n juutalaiset on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, kun eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet Jeesusta messiaana.<\/p>\n\n\n\n

Niin meil on tavallaan kauhean monenlaisia ryhmi\u00e4. Ja sit voi olla kuitenkin t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 uskonnollakin perusteltua juutalaisten pelkoa tai vierastamista tai jopa antisemitismi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Mit\u00e4 teid\u00e4n mielest\u00e4 antisemitismiin liittyen olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa? Tai miksei my\u00f6skin kansainv\u00e4lisesti, mutta erityisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: No ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tuli \u00e4sken yks semmonen alue. Ett\u00e4 ei oo tutkittu ilmeisesti kovinkaan paljon suomalaisten muiden uskonnollisten ryhmien mahdollista antisemitismi\u00e4. Joko historiallisesti tai sitten, et tekis empiirist\u00e4 tutkimusta. Et se on varmaan yks.<\/p>\n\n\n\n

Ja sitten toinen on se, ett\u00e4 mul on kaks graduntekij\u00e4\u00e4. Toinen gradu valmistui jo, joka koskee Helsingin shiiamuslimiyhteis\u00f6\u00e4 ja toinen koskee just juutalaist seurakuntaa, se on kohta valmistumassa. Ja n\u00e4\u00e4 gradut liittyy sis\u00e4ministeri\u00f6n asettaman ty\u00f6ryhm\u00e4n toimintaan, jossa tutkitaan uskonnollisten tilojen turvallisuutta. Siis ihan turvallisuutta, niinku et miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin uskonnolliset yhteis\u00f6t voi kokoontuu turvallisesti Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4ministeri\u00f6st\u00e4 l\u00e4hestyttiin yliopistoo ja sanottiin, et t\u00e4st\u00e4 tarvittas lis\u00e4\u00e4 tutkimusta. Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tilastollist kyselylomaketta, mihin ihmiset t\u00e4ytt\u00e4\u00e4, vaan my\u00f6s laadullista tutkimusta. Jolloin meid\u00e4n tiedekunnassa on nyt kaksi opiskelijaa, toinen tehny ja toinen tekee gradua. Et ilmeisesti, jos m\u00e4 ajattelen, en tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaan esimerkiks valtionhallinnon n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin t\u00e4h\u00e4n oli selkee tarve.<\/p>\n\n\n\n

Mikko Ketola: Joo m\u00e4 kans oon sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 muiden uskonnollisten ryhmien asenteita juutalaisiin kannattas tutkia. Ja mulla tulee mieleen suomalaiset ortodoksit esimerkiksi. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen ortodoksisuus, siell\u00e4 on paljon antisemitistisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, et onko se heijastunu Suomeen. Ja toinen semmonen piirre on sitten suomalainen vasemmistolainen juutalaisvastaisuus. Ett\u00e4 sanotaan, et esim. Suomen kommunistisen puolueen \u00e4\u00e4nenkannattajien, Kansan Uutiset, Tiedonantaja, miksei pienemm\u00e4tkin lehdet. Niiden analysointi siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 kuinka paljon semmonen Neuvostoliiton antisionistinen propaganda on n\u00e4kynyt suomalaisissa kommunistisissa julkaisuissa. Siit\u00e4 vois tulla mielenkiintosia tuloksia.<\/p>\n\n\n\n

Elina Vuola: Meil on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n viime vuosina vasta tehty etnografista tutkimusta Suomen juutalaisista. Mun tutkimus on yksi. Sit on \u00c5bo Akademin a Minhag Finland \u2013hanke. Et meill\u00e4 on aika v\u00e4h\u00e4n tietoa juutalaisten eletyst\u00e4 juutalaisuudesta. Olipa se uskonnon kontekstissa tai tapojen kontekstissa. Tai suvun, perheen, historian kontekstissa, johon kuuluu my\u00f6s Suomen sodat ja meid\u00e4n juutalaiset siin\u00e4. Joka on t\u00e4ysin kansainv\u00e4lisesti aivan ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen juutalaiskokemus. Ett\u00e4 meill\u00e4 suomenjuutalaiset miehet oli rintamalla silloin, kun Suomi oli Saksan liittolainen.<\/p>\n\n\n\n

Eli ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 eri aiheista ja eri n\u00e4k\u00f6kulmista etnografinen tutkimus, se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4n ku sit\u00e4 suomalaisten tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 juutalaisuudesta. Ja miten se on muuttunu ja mit\u00e4 se t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on. Et esimerkiksi Suomen juutalainen yhteis\u00f6 on viimeisen 15 vuoden aikana muuttunu tosi tosi tosi kansainv\u00e4liseksi. Ett\u00e4 meill\u00e4 on paljon juutalaisista maahanmuuttoa avioliittojen kautta useimmiten. Mutta ehk\u00e4 my\u00f6s muista syist\u00e4. Eli Helsingin juutalainen seurakunta, siell\u00e4 on tosi monta kansallisuutta ja tosi monenlaista juutalaisuutta edustettuna.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Kiitos Elina Vuola ja Mikko Ketola siit\u00e4, ett\u00e4 tulitte meid\u00e4n podcastiin vieraaksi. T\u00e4st\u00e4 podcastista voit keskustella Twitteriss\u00e4 hashtagill\u00e4 #eastmeetswest. Meid\u00e4n seuraava podcasti tulee ulos helmikuussa ja siin\u00e4 tullaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n teologian opiskelua ja teologian asemaa yliopistossa. Tule sillonki kuulolle.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Nauhan nimi: East meets West-podcastin kolmas jakso<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteen kesto: 32 min<\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:<\/td>Haastattelija<\/td><\/tr>
Suvi Saarelainen:<\/td>Vastaaja<\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
sa-<\/td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)                       <\/td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Tervetuloa East Meets West -podcastin kolmannen jakson pariin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 studiossa olen t\u00e4ll\u00e4 kertaa min\u00e4 eli Susanna Lepp\u00e4l\u00e4, ja m\u00e4 tuon t\u00e4h\u00e4n podcastiin opiskelijan ajatuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmaa. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa me siirryt\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajalta puhumaan teologisesta tutkimuksesta, erityisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 teologiasta ja koronaviruksesta. Mik\u00e4 on teologin paikka muuttuvassa maailmassa ja koronatutkimuksen parissa? Miten ihmisen uskonnollisuus voi vaikuttaa kriiseiss\u00e4 selviytymiseen? Muun muassa n\u00e4ist\u00e4 asioista keskustelemme t\u00e4ss\u00e4 jaksossa.<\/p>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Yksin m\u00e4 en suinkaan t\u00e4t\u00e4 jaksoa oo tehnyt, vaan mulla on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mun kanssa vastailemassa ja asioista keskustelemassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen teologian tohtori ja It\u00e4-Suomen yliopiston teologian osaston soveltavien opintojen lehtori Suvi Saarelainen. Tervetuloa.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Kiitokset, Susanna. Mukava p\u00e4\u00e4st\u00e4 sun kanssa t\u00e4n\u00e4\u00e4n juttelemaan.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:  Meill\u00e4 on tosiaan t\u00e4n\u00e4\u00e4n aiheena t\u00e4\u00e4 koronavirus, ja tuolta kun valtamediasta sun artikkeleita lueskelin, niin huomasin, ett\u00e4 sua on tosi monessa jutussa tituleerattu koronatutkijaks. Niin haluaisitko v\u00e4h\u00e4n vaikka alottaa sill\u00e4, ett\u00e4 kertosit sun omasta polusta koronatutkimuksen pariin.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Kiitokset. Ihan hauska tuo koronatutkija-nimike. Minusta on tullut koronatutkija ik\u00e4\u00e4n kuin vahingossa aikana, jolloin korona n\u00e4ytti viel\u00e4 suomalaisittain j\u00e4\u00e4v\u00e4n jonnekin kenties kauas, tai tuntu ainakin et\u00e4iselt\u00e4. Se oli sit\u00e4 ihan alkuvuotta 2020, kun sain yhdelt\u00e4 kollegalta viestin tuolta Italiasta, ett\u00e4 hei Suvi, ett\u00e4 olet huomannut, ett\u00e4 meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Italiassa on v\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 koronatilanne nyt levi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siin, ja sama tilanne on Espanjassa. H\u00e4n on siis kotoisin Espanjasta ja ty\u00f6skenteli silloin Italiassa. Ja he oli l\u00e4h\u00f6ss\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4llasta uskonnollisen copingin koronatutkimusta ja halus siihen kutsua mukaan sitten tutkijan tai tutkijoita maista, joissa korona n\u00e4ytt\u00e4ytyy viel\u00e4 sill\u00e4 hetkell\u00e4 hyvin erilaiselta. Ja silloin alkuvuodesta 2020 l\u00e4hettiin yhdess\u00e4 rakentamaan t\u00e4llaista hanketta, jonka nimeksi tuli sitten my\u00f6hemmin Meaning in the times of pandemic, ja siihen sitten viel\u00e4 puolalainen tiimi l\u00e4hti nelj\u00e4nneks mukaan. Mut et aika sattuman kautta jotenkin l\u00e4hdin n\u00e4it\u00e4 koronatutkimuksia sitten py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ja t\u00e4\u00e4 ei nyt j\u00e4\u00e4ny ihan ainoaksi aineiston keruuksi. Et sit ollaan my\u00f6hemmin tutkittu my\u00f6s seurakuntien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointia ensimm\u00e4isen korona-aallon aikana, ja nyt sitten viimesin aineiston keruu on el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden ja koronastressin parissa oikeestaan sijoittuu t\u00e4h\u00e4n syksylle 21. Mut mites Susanna, kun m\u00e4 oon ymm\u00e4rt\u00e4ny, ett\u00e4 s\u00e4kin oot v\u00e4h\u00e4n niinku nyt sotkenut itsesi t\u00e4h\u00e4n koronatutkimukseen, niin miten susta on tullut koronatutkija? Tai mik\u00e4 se on se sun positio suhteessa t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Joo, no n\u00e4in on p\u00e4\u00e4ssy k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. M\u00e4 oon siis t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 graduseminaarissa, jonka teemana on korona. Ja itsekin tutkin just t\u00e4t\u00e4 kirkkoa, tai miten korona on vaikuttanu kirkossa. Ja sitten kun kirkossa on kehitetty t\u00e4mm\u00f6nen uus ty\u00f6muoto kun striimaus, niin sitten n\u00e4itten seurakuntalaisten tai striimien seuraajien kokemuksia t\u00e4st\u00e4 kokonaisuudesta olis t\u00e4n vuoden aikana tarkoitus ty\u00f6st\u00e4\u00e4 ja saada se gradu pakettiin. Mutta siis niinku sanoit, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 2020 kev\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien aikamoista muutosta on ollut ton tutkimuskent\u00e4n parissa, kun on tullut t\u00e4mm\u00f6inen uus tutkimusaihe. Toki aiheuttanu monenlaista muutakin p\u00e4\u00e4nvaivaa t\u00e4\u00e4 pandemia, mutta erityisesti sun kohdalla on tapahtunu isojakin muutoksia ja t\u00e4mm\u00f6nen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 uus ura auennut t\u00e4st\u00e4. Vai onko vaan uran muutos kyseess\u00e4, mutta kuitenkin hauska kuulla t\u00e4st\u00e4 sun polusta my\u00f6skin. Ja niinku tossa sanoin, ett\u00e4 oot koronatutkja ja ilmeisesti tutkit juurikin t\u00e4t\u00e4 hyvinvointia, joka sin\u00e4ns\u00e4 ei oo mitenk\u00e4\u00e4n teologinen aihe, mutta ett\u00e4 miten s\u00e4 koet, ite, ett\u00e4 miten teologina t\u00e4llasen yhteiskunnallisen tutkimuksen parissa, mik\u00e4 on se sun paikka siin\u00e4? Tai miks teologian on t\u00e4rkeet\u00e4 tutkia t\u00e4llasta aihetta?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Tosi hyv\u00e4 kysymys. Miksi teologi tutkii koronaa, tai miksi teologi tutkii yhteiskunnallisia ilmi\u00f6it\u00e4? T\u00e4h\u00e4n tietysti vastaus varmaan riippuu aina siit\u00e4, et mik\u00e4 on kunkin tutkijan tai henkil\u00f6n oma positioituminen suhteessa teologisiin oppiaineisiin. Mun oma tausta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 teologiassa, erityisesti pastoraaliteologiassa ja pastoraalipsykologiassa. Ja jos m\u00e4 ajattelen omaa tutkijan uraa tai ihan vaikka sit\u00e4 teologin urapolkua ihan sinne teologian opintoihin asti, niin alkuun asti, kun alotin maisteriopinnot, niin jo silloin mulla oli selv\u00e4sti kaksi tosi rakasta tutkimusoppiainetta: teologia ja psykologia. Ja mun oli jotenkin kauheen vaikee p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 miten n\u00e4\u00e4 nyt suhteutuu toisiinsa. Ja sitten jotenkin gradun my\u00f6t\u00e4 aloin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 ahaa, ett\u00e4 teologiassa m\u00e4 voin katsoa my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 psykologisia ilmi\u00f6it\u00e4 teologin silm\u00e4laseilla. Jotenkin ammensin kenties teoriaa sielt\u00e4 tai katsoin jo sillon ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n erilaisia teemoja kun nyt sit koronan my\u00f6t\u00e4. Mut ehk\u00e4 se, mihin se ennen kaikkea liittyy, sit jos siirryt\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n koronaan, miksi korona, niin nyth\u00e4n me on meid\u00e4n hankkeessa katottu esimerkiks sit\u00e4 uskonnollisia el\u00e4m\u00e4nhallintakeinoja. Se  on ollu yks keskeinen osa-alue. Siin\u00e4 vois tietysti my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 no mut eik\u00f6 t\u00e4\u00e4 oo psykologiaa. Se on my\u00f6s uskontopsykologiaa, joka tulee hirmu l\u00e4helle. Ehk\u00e4 teologina muhun itseen on eniten vaikuttanu sellasen hollantilaisen pastoraalipsykologian, pastoraaliteologian professorin ku Ruard Ganzevoortin ajatukset. Ja h\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee sit\u00e4 jotenkin niin, ett\u00e4 nykyaikana teologin pit\u00e4isi olla osaltaan kiinnostunut my\u00f6s siit\u00e4, miten ihmiset rakentaa merkitysj\u00e4rjestelmi\u00e4. Eli meill\u00e4 jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 on se oma tapa rakentaa minulle t\u00e4rkeit\u00e4 el\u00e4m\u00e4narvoja, ja sielt\u00e4, mist\u00e4 se merkityksellisyys l\u00e4htee rakentumaan, l\u00e4htee kuroutumaan, osalla sitten kohti jumalaa, kohti transsendenttia, osalla sit johonkin muuhun suuntaan, niin kaikki se on jollakin tavalla sellast henkil\u00f6kohtasen persoonallisen teologian rakentamista. Elikk\u00e4 ihan t\u00e4llasest ruohonjuuriteologiasta, sinne positioituu my\u00f6s se merkityksen rakentamisen prosessi. Ja ajattelen, et se on kuitenkin teologian ydint\u00e4 my\u00f6s sitten n\u00e4iss\u00e4 korona-aiheissa.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Joo. K\u00e4ytit sellaista hienoa termi\u00e4 kun transsendenssi. Haluatko viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n avata sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: No joo. No ehk\u00e4, ja nyt sitten taas paikallistan itseni uskontopsykologian kentt\u00e4\u00e4n ennen kaikkea. M\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 voi olla monenlaisia. Mutta esimerkiks sitten it\u00e4valtalainen uskontopsykologi Tatjana Schnell m\u00e4\u00e4rittelee, ett\u00e4 transsendenssia on kahteen suuntaan menev\u00e4\u00e4. On horisontaalista ja vertikaalista. Eli transsendenssi kokemus on jotakin enemm\u00e4n kuin min\u00e4 itse. Minuuden rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jotakin tuonpuoleista. Eli vertikaalisessa suhteessa se on ihmisen suhde jumalaan, suhde korkeimpaan voimaan. Min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 on enemm\u00e4n kuin min\u00e4. Enemm\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4 v\u00e4lit\u00f6n todellisuus t\u00e4ss\u00e4. Mut sitte t\u00e4llasessa horisontaalisessa suhteessa ihmisten v\u00e4lill\u00e4 olevasta tai ik\u00e4\u00e4n kun sill\u00e4 samalla tasolla liikkuvasta, jotakin sellaisesta, ett\u00e4 on enemm\u00e4n kuin minun omat tarpeet. Haluan pit\u00e4\u00e4 huolta my\u00f6s muista, omien v\u00e4litt\u00f6mien tarpeideni ulkopuolella. Eli sit siin transsendenssiss\u00e4 voidaan katsoa my\u00f6s t\u00e4llasta tasoa, joka ei sit l\u00e4hdek\u00e4\u00e4n jumalan suuntaan rakentumaan vaan rakentuu esimerkiks ihmissuhdeverkostoissa tai arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Muissa arkisissa el\u00e4m\u00e4n arvoissa.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:  Joo. No t\u00e4\u00e4 olikin aika mielenkiintoista kuulla t\u00e4\u00e4 avaus t\u00e4lle. Ite oon kyll\u00e4 kuullu usein ton termin, mutta en ihan n\u00e4in perusteellista selityst\u00e4 sille saanu. Kiitos siit\u00e4. Ja oon my\u00f6s itse k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen teologian seminaarissa, niin silleen mielenkiintoista kyll\u00e4 kuulla n\u00e4it\u00e4 sun juttuja. Sanoit my\u00f6s, ett\u00e4 oot tutkinut t\u00e4t\u00e4 merkityksellisyytt\u00e4 ja merkitysrakenteita ja n\u00e4it\u00e4, niin miten s\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelisit t\u00e4n merkitys-sanan? Et kyl silleen arkij\u00e4rjell\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, et mit\u00e4 tarkottaa merkitys tai tarkotus, mutta miten se sun tutkimuksessa on, et miten s\u00e4 kuvailisit t\u00e4t\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: No joo. T\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 yks klassikkoteos j\u00e4lleen psykologian puolelta ois kenties Roy Baumeisterin Meanings of Life, joka on jo silloin 90-luvun alkupuolella muistaakseni, 91, tullu sellanen kiva pikku opus, joka l\u00e4htee tarkastelemaan sit\u00e4, et mit\u00e4 se on se el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyys, mist\u00e4 se muodostuu. Toki t\u00e4t\u00e4 ennen on jo paljon muitakin teoreetikkoja, mut Baumeister on yks sellanen keskeinen nimi. Se, miten m\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n, mit\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyys, t\u00e4ss\u00e4 oikeastaan Baumeister mut sit my\u00f6s Tatjana Schnell ett\u00e4 sitten jenkkipuolelta uskontopsykologi Crystal Park on niit\u00e4 isoja nimi\u00e4, jotka vaikuttaa mun ymm\u00e4rrykseen. El\u00e4m\u00e4n merkityksen kokemukseen sis\u00e4ltyy kolme osa-aluetta. Ensimm\u00e4inen on ne merkitysl\u00e4hteet. Eli jokaisella meist\u00e4 on ne omat merkitysl\u00e4hteet. Ne voi olla itselle keskeisi\u00e4 arvoja, itsens\u00e4 toteuttamista, omia kehitystavoitteita. Se on jotenkin aina semmonen mik\u00e4 tahansa, mik\u00e4 on se, jos ajattelee oman el\u00e4m\u00e4n hetke\u00e4 silloin, kun kaikki on hyvin, niins silloin ne merkitysl\u00e4hteet yleens\u00e4on tasapainossa. Niin se on jotain sellasta, mihin ei ees kiinnit\u00e4 huomiota. Niihin liittyy yleens\u00e4 terveys, perhe, ihmissuhteet hyvin. T\u00e4n tyylisi\u00e4, isoja osa-alueita. Ja silloin ku merkitysl\u00e4hteet on siis tasapainossa, ihminen kokee el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 merkitykselliseksi. Eli se on se toinen osa-alue. Merkitysl\u00e4hteet kunnossa, niin toinen osa-alue on merkityksellisyys. Kolmas osa-alue on merkityksen kriisi. Eli silloin kun el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuukin jotain, joka ravistelee niit\u00e4 perustuksia, niin ihminen saattaa ajautua merkityksen kriisiin, tai ainakin se merkityksellisyyden kokemus horjuu. Ja kaikkea t\u00e4t\u00e4 on sit se keskustelu el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyydest\u00e4. Eli mit\u00e4 ne on merkitysl\u00e4hteet, onko ne tasapainossa, eli onko el\u00e4m\u00e4 merkityksellist\u00e4, onko siell\u00e4 tapahtunut kuohuntaa tai j\u00e4ristyksi\u00e4, jolloin ihminen saattaakin olla merkityksen kriisiss\u00e4. Jos sitten merkityksen kriisi tulee ihmisen osaksi, niin silloin me tiedet\u00e4\u00e4n hyvin, ett\u00e4 ne olemassa olevat muut merkitysl\u00e4hteet aktivoituu. Ne saa suurempaa keskeisemm\u00e4n osan ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jos otetaan esimerkiks nyt vaikka korona, koronaan sairastuminen, se hyvin vakavasti usein horjuttaa sit\u00e4 min\u00e4pystyvyyden kokemusta, terveyden kokemusta. Mutta kuten luonnollista, niin usein vaikka ihmissuhteet tulee silloin t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, koska ne l\u00e4heiset ihmissuhteet auttaa siin\u00e4 toipumisessa. Hyvin t\u00e4mm\u00f6nen yksinkertaistettu esimerkki. Jos tulis sitten taas t\u00e4mm\u00f6nen toisen tyyppinen sairaus, sanotaan vaikka sy\u00f6p\u00e4, joka on mun toinen iso tutkimusaihe, niin jos ihminen kohtaa sy\u00f6p\u00e4sairauden, niin sitten ihminen pyrkii yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 merkityksen kokemusta tavalla tai toisella. Ja sitten l\u00e4htee siin\u00e4 merkityksenhakuetsinn\u00e4n prosessissa miettim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kenties niit el\u00e4m\u00e4n keskeisi\u00e4 arvoja uudestaan. Uskonko min\u00e4 t\u00e4h\u00e4n? Onko minun arvoj\u00e4rjestelm\u00e4 toimiva? Ja se semmonen prosessi saattaa sitten kest\u00e4\u00e4 ihan useamman vuoden. Mik\u00e4h\u00e4n sun alkuper\u00e4inen kysymys oli? M\u00e4 aika paljon vastasin.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Joo. No m\u00e4 en ajatellu, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 antaa n\u00e4in laajan vastauksen.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: N\u00e4in k\u00e4y, kun tutkijan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4neen omasta lempiaiheesta.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: K\u00e4ytit esimerkkin\u00e4 sit\u00e4 koronatutkimusta tai sit\u00e4, ett\u00e4 miten koronan aikana t\u00e4\u00e4 ihmisten kokemus el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyydest\u00e4 on voinu horjua. Niin onko t\u00e4\u00e4 asia just se, mit\u00e4 te ootte sitten nyt tutkinu, ja mill\u00e4 tavalla?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: No joo. Me, kiinnostava kysymys, kiitos. Silloin se ensimm\u00e4inen aineiston keruu, joka oli tosiaan ensimm\u00e4isen korona-aallon aikana, eli oikeastaan vois sanoo, et aineiston keruuaika tapahtu sillon, kun niin sanotusti koko maailma oli t\u00e4ss\u00e4 lockdown-tilassa. Eli se on se aika, jolloin me on ker\u00e4tty aineisto. Meil oli 68 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4, 1162 vastaajaa p\u00e4\u00e4osin n\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 Euroopan maasta: Suomi, Puola, Italia, Espanja. Ja siin\u00e4 tutkittiin osittain t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden kokemusta, jonkin verran kaikenlaista muutakin, mut my\u00f6s sit sit\u00e4 uskonnon merkityst\u00e4 siin\u00e4 hetkess\u00e4. Ja se, mit\u00e4 me sillon l\u00f6ydettiin ensimm\u00e4isen korona-aallon aikaan, niin oli, ett\u00e4, ja siis ajateltiin, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4n nyt t\u00e4ytyy vaikuttaa ihmisten el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden kokemukseen. Mutta ei. Ihmiset oli tosi tyytyv\u00e4isi\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden n\u00e4k\u00f6kulman kulmasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. Ja sitten l\u00e4hdettiin miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 no johtuuko se t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n mittarista, mittaristosta. Mut sitten alkoi tihkua n\u00e4it\u00e4 tuloksia ymp\u00e4ri Eurooppaa. T\u00e4\u00e4 tulos toistuu kaikissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 tehdyiss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisis tutkimuksis, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyys pysy aika stabiilina. Mutta sitten me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, et silti siel on stressi\u00e4. Siel on ahdistusta. Siel on koronapelkoa. Eli se ehk\u00e4 kertoo enemm\u00e4nki siit\u00e4 sitten, ett\u00e4 ihminen on niin merkityshakuinen, ihmisell\u00e4 on se halu pit\u00e4\u00e4 kiinni siit\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tai el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyydest\u00e4, et silloin kun joku osa-alue on uhattuna, niin me tartutaan entist\u00e4 kovemmin niihin merkitysl\u00e4hteisiin, jotka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kokemusta siit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tasapainosta. Eli samaan aikaan kun ihmiset on kokenu vaikka koronapelkoa, niin sitten onkin ollu tosi ihanaa, ett\u00e4 ne vaikka oma perhe on ollu l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4. Niin se on tasapainottanut jollain tapaa sit\u00e4 kokonaisuutta. Mut se tietysti t\u00e4\u00e4 pitkittyny korona on nyt muuttanu sit\u00e4 tilannetta. Et jos me ihan alustavasti katsotaan sit\u00e4 meid\u00e4n syyskuulla 21 ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa, joka on nyt sit ainoastaan suomalaisiin kohdistunu aineiston keruu, ja siel on semmonen viitisensataa vastaaja, niin siit\u00e4 me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4, ja meil oli t\u00e4ss\u00e4 uudessa mittaristossa sit mukana t\u00e4ll\u00e4sii koronastressiv\u00e4itt\u00e4mi\u00e4, niin kyl me siit\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, et se koronastressi on huikea. Ja samoin sitten n\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t, jotka mittaa sit sit\u00e4 ihan merkityksellisyyden kokemusta, merkityksen kriisi\u00e4, niin kyl siel muutosta n\u00e4kyy. Et kyl me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 pitkittyny korona osiltaan my\u00f6s uhkaa t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkityksen kokemusta ainakin jollakin tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Joo. Olipas mielenkiintosia tuloksia teill\u00e4. Ja mietin viel\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 aiemmin sanoit vaikka niist\u00e4 sosiaalisista suhteista, et onko teill\u00e4 tullu tuloksissa vaikka jotain esiin siit\u00e4, kun sosiaalisia suhteita on pit\u00e4ny rajottaa. Ett\u00e4 onko esimerkiks jollain ollu joku suhde isovanhempiin esimerkiks jotenkin tosi merkityksellinen? Ja sitten kun rajoitusten my\u00f6t\u00e4 esimerkiks t\u00e4llaset saatettu kielt\u00e4\u00e4 tai kehotettu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n minimiss\u00e4\u00e4n turvallisuussyist\u00e4, niin miten t\u00e4llaset sit on voinu vaikuttaa puolin ja toisin?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Joo. Tosi t\u00e4rkee kysymys, ja sit\u00e4 me ei ihan suoraan saada vedettyy nyt niist meid\u00e4n olemassa olevista mittaristoista. Ehk\u00e4 tulee v\u00e4h\u00e4n sit n\u00e4ihin mittariston, et johonkin tiettyyn aina se mittaristo kohdentuu. Mut se, mik\u00e4 me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, meid\u00e4n yhten\u00e4 tutkimushypoteesina silloin alun perin viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 oli, ett\u00e4 kun me tiedet\u00e4\u00e4n uutisista, et ne yli 70-vuotiaat oli kaikkiaan tiukimmassa karanteenissa ja ik\u00e4\u00e4n ku laitettiin sinne omien kotien seinien sis\u00e4\u00e4n suojaan, niin me oletettiin, ett\u00e4 heill\u00e4 n\u00e4kyis sit\u00e4 merkityksen kriisi\u00e4. Mut itse asias meid\u00e4n aineisto antaa osviittaa siit\u00e4, et mit\u00e4 vanhempi vastaaja, niin sen vahvempi merkityksellisyyden kokemus. Ja t\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n tutkimus mut my\u00f6s monet muut ovat ehdottaneet, et kenties kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden kokemus tuppaa yleisestikin ottaen kasvamaan, kun ihminen vanhenee. Ja samoin my\u00f6skin sit se, ett\u00e4 jos me ajatellaan vaikka meid\u00e4n vanhempia sukupolvia, jos menn\u00e4\u00e4n vaikka ihan sinne sodan aikaan, niin heil on se tunne siit\u00e4, et n\u00e4ist\u00e4 kriiseist\u00e4, n\u00e4ist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4. Heill\u00e4 on se el\u00e4m\u00e4nkokemuksen el\u00e4m\u00e4n historian esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 isoista kulkutaudeista on selvitty aikasemminkin. Kun sitten taas, jos me ajatellaan meid\u00e4n nuoremman sukupolven ihmisi\u00e4, niin t\u00e4\u00e4 voi olla ihan oikeasti ensimm\u00e4inen kerta, kun on kasvotusten jotenkin sen kanssa, ett\u00e4 hyv\u00e4nen aika, t\u00e4h\u00e4n sairauteen, jonka piti olla vain flunssan kaltainen, t\u00e4h\u00e4n kuolee my\u00f6s nuoria ihmisi\u00e4. Ja tavallaan sitte sen vuoksi kenties se kuolematietoisuus onkin kasvanu nimenomaan nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Mut kyl me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00e4st\u00e4 uudesta aineiston keruusta, ku katotaan sit\u00e4 koronastressi\u00e4, niin siell\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6skin se, et korona, tavallaan et miten se korona rajoittaa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja itsens\u00e4 toteuttamista. Niin ne luvut on paljon huikeampia alle kolmekymppisill\u00e4 kun sitten taas vanhemmilla. Et kyl siin semmosta eroa n\u00e4kyy molemmis aineistossa. Et nuoremmille vastaajille koronastressi, koronan tuomat rajoitukset ovat osaltaan sitten kenties niit\u00e4, jotka haastavat arjessa kaikkein eniten.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Mites teid\u00e4n vastauksissa on sitten n\u00e4kyny esimerkiks uskonnollisuuden aspekti? Ootteko te millasia kysymyksi\u00e4 kysyny aiheesta, ja millasia vastauksia ootte saanu?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Siin meid\u00e4n ensimm\u00e4isess\u00e4 aineiston keruussa se uskonto oli oikeestaan se yks hankkeen ihan se p\u00e4\u00e4kiinnostuksenkohde. Eli siin\u00e4 kysyttiin uskontoa tosi monestakin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ihan siit\u00e4 uskonnollisesta aktiivisuudesta, uskonnon roolista el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, miten usein k\u00e4y uskonnollisissa tilaisuuksissa ja t\u00e4n tyyppisi\u00e4. Niit oli aika paljonkin. Ja toki aineistoon tai siis siihen kyselyyn vastaajatkin olivat aika uskonnollisia keskim\u00e4\u00e4rin. Joten siin\u00e4 kyl n\u00e4kyy. Mut oli my\u00f6s muita, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vain itsens\u00e4 uskovaksi m\u00e4\u00e4rittelevi\u00e4. Mut niit\u00e4 oli iso osa siin\u00e4 aineistossa. Niin t\u00e4ss\u00e4 reilun tuhannen ihmisen analyysiss\u00e4 me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vastaajajoukolla uskonto tuki tosi merkitt\u00e4v\u00e4sti el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden kokemusta. Kaikkein vahvimmin el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 merkityksellisiksi kokivat ne henkil\u00f6t, jotka olivat uskonnollisesti aktiivisia. He tunnustivat, et heil on hengellinen vakaumus. He olivat aktiivisia seurakuntael\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistujia. Heille rukous oli t\u00e4rke\u00e4 osa. Eli kaikkein merkityksellisin kokemus el\u00e4m\u00e4st\u00e4 oli heill\u00e4. Toisena tuli sit ryhm\u00e4, jotka m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t olevansa hengellisi\u00e4 mutta ei uskonnollisia. Ja sitten aavistuksen heikompi el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyyden kokemus oli sit n\u00e4ill\u00e4, jotka m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t, ett\u00e4 eiv\u00e4t ole hengellisi\u00e4 eik\u00e4 uskonnollisia. No kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n heist\u00e4 ei varsinaisesti, kuitenkaan ei voi sanoa, ett\u00e4 jollakin n\u00e4ist\u00e4 ryhmist\u00e4 suoraan olis sit sit\u00e4 merkityksen kriisi\u00e4. Mutta yhden poikkeuksen tekev\u00e4t kuitenkin my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 porukassa ne, kenell\u00e4 oli selke\u00e4 uskonnollisuus, koska kaikkein kipein kokemus oli heill\u00e4, kenell\u00e4 oli kokemus Jumalan hyl\u00e4tyksi tulemisesta. Ja se oli ik\u00e4\u00e4n kuin sellanen kokemus siit\u00e4, joka sitten jollain tavalla oli yhteydess\u00e4 my\u00f6s siihen merkityksen kriisiin. Ja t\u00e4\u00e4 me nyt sit siin meid\u00e4n aineistossa paikallistettiin erityisesti Puolaan. Eli jotakin t\u00e4n tyylist\u00e4, et siin\u00e4 sen tyylisess\u00e4 uskonnollisuudessa oli my\u00f6s sellasta, joka nyt koronakriisin aikana sitten her\u00e4tti my\u00f6s sen kenties pelon, ahdistuksen siit\u00e4, et jumala on hyl\u00e4nnyt. Ja kuten voidaan teologeina ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, niin se on varmasti omiaan my\u00f6s vaikuttamaan siihen kokonaisvaltaseen merkityksellisyyden kokemukseen ja aiheuttamaan haasteita siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Mainitsit viel\u00e4 siit\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 just k\u00e4viv\u00e4t paljon kirkossa ja olivat silleen uskonnollisesti aktiivisia, niin n\u00e4kyk\u00f6 heid\u00e4n vastauksissaan jotenki esimerkiks se, ett\u00e4 sinne kirkkoon ei p\u00e4\u00e4ssy koronan aikana?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: T\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 nyt sit se haaste. Se ei n\u00e4y viel\u00e4. Se ei n\u00e4y viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 aineistossa, koska ehk\u00e4 silloin oli viel\u00e4 se onnellinen kuvitelma siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 korona j\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ensimm\u00e4iseen aaltoon. Samassa aineiston keruussa me nimitt\u00e4in kysyttiin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 oma kotiseurakuntani on tuottanut t\u00e4t\u00e4 juurikin t\u00e4t\u00e4 striimattua materiaalia. Se ei ollu n\u00e4in sen muotoilu, mut tavallaan, ett\u00e4 oma kotiseurakuntani on l\u00f6yt\u00e4nyt uusia ty\u00f6muotoja, ja iloitsen niist\u00e4, jotain t\u00e4n tyylist\u00e4. Ja yli 70 % suomalaisista vastaajista oli t\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4. Eli siin\u00e4 osuudessa, pieness\u00e4 katsauksessa suomalaiseen aineisto-osuuteen suomalaiset vastaajat oli hyvin tyytyv\u00e4isi\u00e4 siihen, mit\u00e4 sillon huhtikuussa 2020 oli tarjolla. Ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on ehk\u00e4 semmonen, mik\u00e4 voidaan sullekin sitten, jos haluat n\u00e4it\u00e4 jakaumia sinne omaan graduun napata, niin l\u00f6ytyy sitten t\u00e4mm\u00f6nen pieni kuriositeetti Suomesta. Et joo. Mut et sit se k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli on se, et nyt kun me katotaan t\u00e4t\u00e4 pitkittynytt\u00e4 koronaa, niin varmasti se n\u00e4kyy, ja siit meil ei oo viel\u00e4 tuloksia. Mut ett\u00e4 miten tavallaan sitten, kun ihmiset eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet kirkkoon puoleentoista kahteen vuoteen, niin mit\u00e4 se tekee sille seurakuntayhteydelle? Tai mit\u00e4 sitten ne 70-80-vuotiaat, jotka ei l\u00f6yd\u00e4k\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n striimien parista niin n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti? Tai en m\u00e4 tied\u00e4, onks se edes ik\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 linkittyny. Toisille se et\u00e4osallistuminen on merkityksellist\u00e4 ja toisille ei.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Joo. Se j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ks. Ehk\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 teh\u00e4\u00e4n aiheesta tutkimusta, mutta siit\u00e4 ei viel\u00e4 tiedet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Niin.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Joo. Mainitsit viel\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 joillakin oli kokemus Jumalan hyl\u00e4tyksi tulemisesta, niin mit\u00e4 muita ulottuvuuksia siihen liitty? Tai et oliko esimerkiks se, ett\u00e4 seurakuntayhteys on katkennu? Tai siis just sen takia, ett\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se tapaamaan niit\u00e4 muita sinne seurakuntaan, niin voiko sill\u00e4 olla jotain vaikutusta t\u00e4n kokemuksen kanssa?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Meid\u00e4n ehk\u00e4 se mittaristo ei suoraan anna vastausta siihen kysymykseen. Se oli tavallaan merkityksen kriisi\u00e4 mitattiin el\u00e4m\u00e4n tyhjyyden kokemuksella el\u00e4m\u00e4\u00e4n sill\u00e4, et ei l\u00f6yd\u00e4 el\u00e4m\u00e4lleen mielt\u00e4. Ja sit sen lis\u00e4ks oli n\u00e4it\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 muutamia tavallaan t\u00e4st\u00e4, et koen olevani jumalan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4, ja sit siihen sai vastata ykk\u00f6sest\u00e4 vitoseen, et onko samaa mielt\u00e4 vai eri mielt\u00e4. Et sitten se ei oikeestaan, sit me ei n\u00e4hd\u00e4 sit\u00e4, et se oli ainoa tekij\u00e4, jolla l\u00f6yty suoraan yhteys siihen merkityksen kriisiin. Et sitten ainakaan nyt toistaseksi meid\u00e4n analyyseiss\u00e4 ei oo sellasta, mik\u00e4 osottais mihink\u00e4\u00e4n muuhun suuntaan, joka tietysti. Et sit jos meil ois t\u00e4h\u00e4n rinnalle avoimia vastauksia tai haastatteluita, niin p\u00e4\u00e4st\u00e4is sit viel\u00e4 sen yksil\u00f6n kokemuksen ytimeen. Mutta et nyt ehk\u00e4 katsotaan v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n sellasel ilmi\u00f6tasolla kuitenkin.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Joo. Sellainen kysymys tuli viel\u00e4 mieleen, ett\u00e4 te teitte sen kansainv\u00e4lisen hankkeen, ja me ollaan t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4n podcastin parissa puhuttu juurikin t\u00e4st\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamisesta, niin millasia ulottuvuuksia, tai mill\u00e4 tavalla t\u00e4\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen n\u00e4ky vaikka teid\u00e4n tutkimustuloksissa? Tai n\u00e4kyk\u00f6 se? Huomioitteks te sit\u00e4 jollain tapaa?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Kyl meill\u00e4 siis sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 tietysti siihen meid\u00e4n suomalaiseen aineisto-osuuteen, jota oli pikkusen vajaa 400 vastaajaa, niin siin\u00e4 kyll\u00e4 useampi prosentti vastaajista oli ortodokseja. Sitten tietysti, jos katsotaan Espanjan, Italian, Puolan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 uskonnollisia kirkkokuntia, niin sith\u00e4n me ollaan toki jossain muualla kun suomalaisessa luterilaisuudessa tai ortodoksisuudessa. Et kylh\u00e4n t\u00e4st silleen n\u00e4kyy eri kirkkokunnat. Mutta me ei tehty sit sit\u00e4 analyysi\u00e4, et me oltas katottu sielt\u00e4 tarkemmin, et miten vaikka ortodoksit eroaa luterilaisista tai eroaako, tai onko jotakin muuta t\u00e4llasta. Aikaisemmat tutkimukset tosin osottaa sen, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4sis el\u00e4m\u00e4n kriisitilanteissa protestanttiset uskonnot, vakaumukset, mihink\u00e4\u00e4n kirkkokuntaan kuuluminen luultavammin tuottaa positiivisempaa, vahvempaa t\u00e4llast uskonnollist el\u00e4m\u00e4nhallintaa ku katolilaiset. T\u00e4st on sairauksien parissa useita tutkimuksia, mut mist\u00e4 se sit johtuu, niin siihen m\u00e4 en oikeastaan osaa tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 selityst\u00e4 antaa. Et mihin ankkuroituu se, ett\u00e4 miksi joku toinen kristitty vakaumus tuottaa tukea enemm\u00e4n kun toinen. Mut et se on tosiaan tunnistettu aikasemminki tutkimuksessa, ett\u00e4 protestanttisessa vakaumuksessa on jotakin sellaista, joka tukee sitten viel\u00e4 enemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kriisitilanteissa. Mut meid\u00e4n hankkeessa toistaseks nyt sit p\u00e4\u00e4dyttiin t\u00e4llaseen ratkasuun, et katsottiin niit\u00e4, jotka m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t selke\u00e4sti kuuluvansa ja olevansa, kuuluvansa kristittyyn uskoon. Niin se oli ik\u00e4\u00e4n ku yksi kokonaisuus. Sill\u00e4 my\u00f6s suojattiin meid\u00e4n osallistujia, koska meill\u00e4 oli my\u00f6s sit semmosia osallistujia, jotka oli ilmottanut hyvin pienen, selke\u00e4n, vaikka her\u00e4tysliikekuulumisen, niin jotta heid\u00e4n tunnistettavuutta aineistosta pystyttiin h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, niin my\u00f6skin osallistujia suojeltiin sitten taas t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Olipas mielenkiintoinen huomio toi, ett\u00e4 jotenkin protestanttinen usko tukee eri tavalla sit\u00e4 ihmist\u00e4 kun sitten taas ei-protestanttinen.<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: Joo.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: En ollukaan kuullu t\u00e4llasesta aiemmin. Oisko sulla jotain viel\u00e4 erityist\u00e4, mit\u00e4 haluaisit aiheeseen liittyen nostaa esiin, mit\u00e4 en oo huomannu ite kysy\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Suvi Saarelainen: No joo. Ehk\u00e4 vaan se, et kylh\u00e4n t\u00e4\u00e4 korona tutkimusaiheena varmasti on semmonen, joka meit\u00e4 tutkijoita askarruttaa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Ja tota sitten joskus, kun korona viruksena on meist\u00e4 tarpeeksi et\u00e4\u00e4ll\u00e4, niin sitten viimeist\u00e4\u00e4n ja kenties jo nytkin katsomme ik\u00e4\u00e4n kun niit\u00e4 koronan pitkitt\u00e4isvaikutuksia ja j\u00e4lkivaikutuksia. Et kyl t\u00e4\u00e4 varmaan meill\u00e4 tutkimuksessa el\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n mukana.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4:  J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ks, ett\u00e4 miten pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Kiitos viel\u00e4 Suville t\u00e4st\u00e4 haastattelusta. N\u00e4ist\u00e4 vinkeist\u00e4 viisastuneena voin nyt palata tuon oman gradun pariin ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 sit\u00e4 eteenp\u00e4in. Ja hei, jos sulla t\u00e4n podcastin kuuntelijana her\u00e4s jokin kommentti tai kysymys n\u00e4ihin aiheisiin liittyen, osallistu ihmeess\u00e4 keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Meid\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Twitterist\u00e4 hashtagilla EastMeetsWest, ja tuolla samaisella hashtagilla voitte my\u00f6s ehdottaa ensi kev\u00e4\u00e4n viimeiseen podcast-jaksoon jotakin aihetta. Ja seuraavassa jaksossa ens vuoden puolella, tammikuun lopussa, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n antisemitismi\u00e4 eli juutalaisvihaa Suomessa uusien haastateltavien ja tutkimusten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Jakso 2: Kirkot Ukrainan kriiseiss\u00e4 -litterointi<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteen kesto: 44  min<\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K:<\/td>Haastattelija<\/td><\/tr>
V:<\/td>Vastaaja<\/td><\/tr>
sa-<\/td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)                        <\/td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

K: Haastattelija kysyy.<\/p>\n\n\n\n

V: Haastateltava vastaa.<\/p>\n\n\n\n

[ammuntaa]<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Ukraina on ollut kriisiss\u00e4 syksyst\u00e4 2013 alkaen. Kiovan l\u00e4nsimielisten mielenosoittajien ajettua presidentti Viktor Janukovyt\u0161in maanpakoon Ven\u00e4j\u00e4 vastasi alkuvuodesta 2014 miehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sotapoliittisesti t\u00e4rke\u00e4n Krimin niemimaan. Ven\u00e4j\u00e4n aktiivinen tuki Ukrainan ven\u00e4l\u00e4ismielisille separatistiryhmille on sittemmin johtanut veriseen sis\u00e4llissotaan, joka on vaatinut yli kolmetoistatuhatta kuolonuhria.<\/p>\n\n\n\n

[Presidentti Putin puhuu ven\u00e4j\u00e4\u00e4]<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Kahden ortodoksisen maan, Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan, v\u00e4liseen sapelin kalisteluun on sekoittunut aimo annos uskontopolitiikkaa. Samalla kun valtioiden rajoja on haluttu piirt\u00e4\u00e4 yksipuolisesti uudestaan, my\u00f6s kirkkokuntien rajat ovat olleet liikkeess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 podcast selvitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 rooli uskonnolla ja kirkoilla on Ukrainan kriisiss\u00e4 ja sit\u00e4 seuranneissa sodissa. Tervetuloa id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajalle.<\/p>\n\n\n\n

[kirkon kellot]<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Tervetuloa kuuntelemaan East meets West-podcastin toista jaksoa. T\u00e4ss\u00e4 podcastissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Ukrainan kriisi\u00e4 ja uskontojen ja kirkkojen roolia siin\u00e4 kriisiss\u00e4. Minun nimi on Jan Pohjonen ja minun kanssa t\u00e4t\u00e4 jaksoa tekem\u00e4ss\u00e4 Rony Ojaj\u00e4rvi.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Moi vaan kuulijoille minunkin puolesta.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Edellisess\u00e4 jaksossa mainostettiin tota It\u00e4-Suomen yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 Ukraina-konferenssissa. Sin\u00e4 olit sit\u00e4 Rony kuuntelemassa, mink\u00e4laisia muistoja siit\u00e4 j\u00e4i?<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Joo, siit\u00e4 j\u00e4i kyll\u00e4 paljon positiivisia muistoja. Se oli ensimm\u00e4inen East meets West-konferenssi ja tosiaan sen nimi oli Ukraine and Russia Always Together Always in Seperation. Joten, kuten jo se nimi viittaa, niin siell\u00e4 k\u00e4siteltiin Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4list\u00e4 suhdetta ja keskityttiin erityisesti siin\u00e4 suhteessa oleviin uskonnollisiin ulottuvuuksiin ja kirkollisiin ulottuvuuksiin. Ja tietysti sit t\u00e4\u00e4 Ukrainan kriisi tuli yhten\u00e4 teemana siell\u00e4 esille. Erityisesti Andriy Fertin alustuksessa. Andriy Fert on siis Kiovassa yliopistossa v\u00e4it\u00f6skirjaa tekev\u00e4 tutkija, joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tutkii sitte juuri historian tulkintoja ja niitten roolia t\u00e4ss\u00e4 kirkollisessa dynamiikassa Ukrainan kriisin aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Mist\u00e4 Andriy siin\u00e4 erityisesti puhu? Mit\u00e4 siin\u00e4 oli sellasia kohokohtia?<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: No Fertin alustuksen nimi oli the Churches and Contestations over the National Past in Post Soviet Ukraine. Eli h\u00e4n k\u00e4sitteli sit\u00e4, et mill\u00e4 tavalla kirkot, sek\u00e4 Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva kirkko, ett\u00e4 sitte Kiovan patriarkaatti, et mill\u00e4 tavalla he kamppailevat semmosist erilaisista historian tulkinnoista siel Ukrainan alueella. Ja h\u00e4n sitten kans k\u00e4sitteli sit\u00e4, et mill\u00e4 taval n\u00e4\u00e4 historian tulkinnat liittyy tosi voimakkaasti siihen konfliktiin ja siihen, ett\u00e4 tietynlaisilla historian tulkinnoilla perustellaan, riippuen siit\u00e4 kumpaa konfliktin osapuolta edustaa Ukrainassa, ni tiettyj\u00e4 poliittisia toimenpiteit\u00e4 my\u00f6s. Ja kirkot toimii keskeisess\u00e4 asemassa t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: S\u00e4 p\u00e4\u00e4sit haastattelemaan kahta asiantuntijaa t\u00e4h\u00e4n Ukrainan kriisiin ja sen uskonnolliseen puoleen liittyen. Haastattelit Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Petteri Lalua ja sitten meid\u00e4n It\u00e4-Suomen yliopiston kirkkohistorian ja uskontotieteen yliopistolehtori Teuvo Laitilaa. Mit\u00e4 niist\u00e4 keskusteluista j\u00e4i mieleen? Ja mit\u00e4 ehk\u00e4, ennen ku l\u00e4het\u00e4\u00e4n heid\u00e4n haastattelua kuuntelemaan, ni mit\u00e4 he kertoi, ett\u00e4 kuulijan ois hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 Ukrainan tilanteesta, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 haastattelua paremmi?<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Tosiaanki haastattelin Petteri Lalua ja Teuvo Laitilaa. Ja he toivat esille todella monipuolisesti moninaisia asioita. Siit haastattelusta tuli pitk\u00e4, n\u00e4in pienen\u00e4 pohjustuksena. Me ollaan sit\u00e4 leikattu otettu sielt\u00e4 parhaita paloja ja meill\u00e4 johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 se oli et\u00e4-\u00e4\u00e4nnitystilanne, ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa oltii et\u00e4-\u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4, niin siin\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n \u00e4\u00e4nentoistollisia haasteita, joten kuulijan on hyv\u00e4 valmistautua siihen, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 se \u00e4\u00e4nen laatu on hieman heikompaa.<\/p>\n\n\n\n

Onnena on kuitenkin se, ett\u00e4 olemme tekemisiss\u00e4 niin timanttisten asiantuntijoiden kanssa, ett\u00e4 heid\u00e4n tuomat n\u00e4k\u00f6kulmat ja sis\u00e4ll\u00f6t on niin arvokkaita, et niit mielell\u00e4\u00e4n kuuntelee, vaikka sitten v\u00e4lill\u00e4 taustalla v\u00e4h\u00e4n suhisee, saattaa pari lentokonettakin [naurahtaa] lent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

No joo sitten t\u00e4st\u00e4, et mink\u00e4laisii asioita he toivat esille t\u00e4st\u00e4 Ukrainan uskonnollisest tilanteesta, et mit\u00e4 siit ois hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4. Petteri Lalu toi esille sen, et se on uskonnollisesti tosi monimuotoinen, eli siell\u00e4 on siis islaminuskoinen tataariv\u00e4est\u00f6 erimerkiks Krimill\u00e4. Ja sitten on kreikkalais-katolinen uniaattikirkko, joka on siin\u00e4 erityisen mielenkiintonen, ett\u00e4 se on katolisen kirkon alaisuudessa oleva kirkko, mutta se p\u00e4\u00e4llisin puolin noudattaa ortodoksisii k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja se p\u00e4\u00e4llisin puolin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ortodoksiselta kirkolta. Vaikka se kuuluu katolisen kirkon alaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Eli seuraa ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4t\u00e4 ortodoksista riitti\u00e4. Eik\u00f6 vaan?<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Juurikin n\u00e4in. Ja suuri osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 siell\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee itsens\u00e4 ortodoksiksi ja eik\u00e4 kaikkia kiinnosta se, ett\u00e4 mihin tiettyy ortodoksiseen kirkkoon he nyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuulu. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sen vuoden 2018 autokefalia-kiistan j\u00e4lkeen, mist\u00e4 kuullaan haastattelus v\u00e4h\u00e4 enemm\u00e4n, niin sen j\u00e4lkeen siel on ollu siis Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva Ukrainan autonominen kirkko ja sitten siell\u00e4 on ollu tosiaankin t\u00e4\u00e4 autokefalinen Ukrainan ortodoksinen kirkko nyt sitten. Ja t\u00e4n autokefalian Konstantinopolin patriarkaatti sitten my\u00f6nsi. Mutta se her\u00e4tti hyvin paljon kiistaa sitten Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille ja my\u00f6skin sitte ihan Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolin patriarkaatin v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n

Ja tosiaanki sitte se kirkollinen tilanne tosiaan on muuttunut ja el\u00e4nyt historiassakin hyvin paljon ja t\u00e4n Ukrainan kriisinki aikana paljon. Ja siit\u00e4h\u00e4n me voitais vaikka t\u00e4m\u00e4 haastattelun kuunteleminenkin aloittaa.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Tosiaan kaksi asiantuntijaa, Teuvo Laitila ja Petteri Lalu, on saapunut t\u00e4nne meid\u00e4n kanssa. Haluaisitteko esitell\u00e4 itsenne muutamalla lauseella ja voisitteko kertoa teid\u00e4n tutkimusintresseist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n Ukrainan kriisiin ja sen uskonnollisiin ulottuvuuksiin liittyen?<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: M\u00e4 oon Petteri Lalu. Asun Uudellamaalla Tuusulassa ja olen Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja my\u00f6skin EVP-upseeri, sotilasel\u00e4kel\u00e4inen. Olen toiminut aiemmin sotilasprofessorina maanpuolustuskorkeakoulussa ja sit\u00e4 ennen seurasin virkaty\u00f6ss\u00e4ni puolustusvoimien tutkimuslaitoksella Ukrainan kriisi\u00e4 ja sen k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 sotilaalliseen konfliktiin vuonna 2014. Oon opiskellut ortodoksista teologiaa ensin avoimessa yliopistossa ja sitten nyt viimeisen reilu puolentoist tai reilu vuoden aikana maisteriopiskelijana It\u00e4-suomen yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

Oikeastaan t\u00e4\u00e4 Ukraina-kiinnostus nimenomaan uskonnollisessa mieless\u00e4 ja autokefalia-kysymyksess\u00e4 tuli mulle esiin sillon syksyll\u00e4 2018, kun t\u00e4\u00e4 autokefalia-hanke oli ehk\u00e4 kuumimmassa ja tiukimmassa vaiheessaan. Siin\u00e4 vaiheessa tuo toimittaja Samuli Suonp\u00e4\u00e4 halus haastatella minua, siin\u00e4 vaiheessa toimin viel\u00e4 sotilasprofessorina, Ylen Horisontti-ohjelmaan ja h\u00e4nen aiheensa oli sitten Ukraina kirkko-hybridisodan keskell\u00e4, yritt\u00e4\u00e4k\u00f6 kirkko hybridisodank\u00e4ynti\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Toisena haastateltavana oli sitten Euroopan kirkkojen konferenssin p\u00e4\u00e4sihteeri, ortodoksipappi is\u00e4 Heikki Huttunen.<\/p>\n\n\n\n

Tosta haastattelusta oikeastaan m\u00e4 sain kimmokkeen, ett\u00e4 mik\u00e4li p\u00e4\u00e4sen joskus maisteriopintoihin avoimen puolelta, niin gradun aihe vois k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 Ukrainan autokefalia-kysymyst\u00e4 ja siin\u00e4 vaiheessa jo sitten mulla oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jo metodi, ett\u00e4 haluaisin tutkia diskurssia, joko (-) teoriapohjasesti tai ihan diskurssianalyysina. Ja ker\u00e4sin siin\u00e4 vaiheessa ne uutiset, joita sitten pro gradussa analysoin.<\/p>\n\n\n\n

Tossa gradussa, jonka nimeks sitten tuli historia ja kanonit kirkkopolitiikan v\u00e4lineen\u00e4: Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisen kirkon edustajien julkilausumat Ukrainan ortodoksien autokefaliahankkeessa vuonna 2018. Se oli rakenteeltaan kaksiosainen tutkimus, ensin m\u00e4 siin\u00e4 analysoin keskeisi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisen kirkon Ukrainaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja sit seuraavaks m\u00e4 otin sen 200 ven\u00e4j\u00e4nkielist\u00e4 uutista, tein siit\u00e4 diskurssianalyysin ja tavallaan koodasin sen keskustelun niihin k\u00e4sitteisiin Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisen kirkon johdon Ukrainan autokefaliaa vastustavat diskurssit sitten tavallaan, mill\u00e4 argumentointiin t\u00e4t\u00e4 hanketta vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Erinomaista, et oot p\u00e4\u00e4ssyt t\u00e4t\u00e4 aihetta tutkimaan ja hienoa, ett\u00e4 on on my\u00f6s t\u00e4llast selke\u00e4t\u00e4 taustaa, my\u00f6s t\u00e4\u00e4lt maanpuolustuskorkeakoulusta, jonka kautta oot tutustunut siihen konfliktiin. Se on tuonut paljon arvokkaita n\u00e4k\u00f6kulmia t\u00e4h\u00e4n graduun, mist\u00e4 p\u00e4\u00e4semme varmasti kohta puhumaan sitten lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sitten Teuvo, haluutko kertoo omasta taustastas ja tutkimusintresseist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n aiheeseen liittye?<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: No m\u00e4 oon siis koulutukseltani uskontotieteilij\u00e4, kulttuuriantropologia, kirkkohistorioitsija ja opetan kulttuuria, eikun siis uskontotiedett\u00e4 ja kirkkohistoriaa, ortodoksista kirkkohistoria It\u00e4-Suomen yliopistossa. Ja mua on kiinnostanu It\u00e4-Eurooppa noin yleisesti hyvin pitk\u00e4\u00e4n. M\u00e4 alotin oikeestaan t\u00e4n kirkollisen tutkimuksen Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisen kirkon historiasta, mutta 90-luvun lopulla yks kollega vinkkas, ett\u00e4 Suomella ja Ukrainalla on t\u00e4ll\u00e4nen yhteinen seminaari, tai useampiakin, joita j\u00e4rjestettiin Kiovassa ja Helsingiss\u00e4 ja sit\u00e4 kautta m\u00e4 p\u00e4\u00e4dyin sitten perehtyy Ukrainaan. Ja mua on kiinnostanut se, sanotaanko poliittisen- ja uskonnollisenhistorian, kun yhteen kietoutumat eri tavoin. Ja me ollaan nyt kollegani Heta Hurskaisen kanssa j\u00e4rjestetty reilu viisi vuotta luentosarjoja, pienimuotosia symposiumia ja t\u00e4ll\u00e4si\u00e4 t\u00e4st\u00e4 aiheesta. Ja nyt ollaan kirjoittamassa parhaillaan kirjaa, joka k\u00e4sittelee aika paljon niit\u00e4 aiheita, joita t\u00e4ss\u00e4kin podcastissa on tarkoitus k\u00e4sitell\u00e4. Elikk\u00e4 Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteita noin kirkolliselta kannalta erityisesti ja viimeisten sadan vuoden ajalta noin l\u00e4hinn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: Siis \u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ukrainassa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaks ortodoksista kirkkoa. Toinen on t\u00e4m\u00e4 Moskovan patriarkaattialainen autonominen kirkko ja toinen on se ortodoksinen kirkko Ukrainassa, joka sitten itsen\u00e4istyi 2018-2019 siin\u00e4 taitteessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ett\u00e4 kun kaksi aikaisempaa ortodoksista kirkkoa, josta kumpaakan Moskovan patriarkaatti ei tunnustanut, yhtyiv\u00e4t. Elikk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 niin sanottu autokefalinenkirkko ja sitten ns. Kiovan patriarkaatti. N\u00e4ill\u00e4 on molemmilla pitk\u00e4 historia, johon en ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mene nyt sitte, ettei mene kokoaika siihen.<\/p>\n\n\n\n

Viimeisimm\u00e4n, elikk\u00e4 nyt kes\u00e4ll\u00e4 -21, tehdyn selvityksen mukaan Ukrainassa noin 70 % ihmisist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 ittens\u00e4 ortodokseiksi. Ja n\u00e4ist\u00e4 puolet, suurin piirtein, kuuluu t\u00e4h\u00e4n uuteen Konstantinopolin tunnustamaan kirkkoon. Sitten nelj\u00e4nnes ehk\u00e4 kuuluu t\u00e4h\u00e4n autonomiseen kirkkoon ja sitten loput on joko t\u00e4llaisia hyvin pieni\u00e4 ryhmi\u00e4 tai sitten ilmoittaa, ett\u00e4 he ovat ortodokseja, mutta eiv\u00e4t sitoudu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn kirkkoon.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Petteri oot tutkinut esimerkiks Ukrainan konfliktia jo siit\u00e4 l\u00e4htien, kun se on se on syttynyt ja sitten oot my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 kirkko-aspektia tutkinu. Onko kirkon johtohenkil\u00f6ll\u00e4 tai kirkkoon kuuluvilla ihmisill\u00e4 jonkinlaisii poliittisia pyrkimyksi\u00e4 osana t\u00e4t\u00e4 Ukrainan konfliktia? Ja millaisia ne on? Mit\u00e4 olet havainnut?<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: Joo, m\u00e4 oikeestaan menisin syksyyn 2013. Kuvataan kirkkoja suhtautumista t\u00e4h\u00e4n ensin kriisiin ja sitten konfliktiin. Sillon 2013 syksyll\u00e4 ku  mielenosoitukset presidentti Janukovyt\u0161ia vastaan Kiovassa alkoi. Vois sanoa, ett\u00e4 silloin oli niin sanottu ekumeeninen hetki Ukrainan n\u00e4itten kirkkojen \u2013 uniaattien, Kiovan patriarkaatin kannattajien ja Moskovan patriarkaatin papiston, ehk\u00e4 painopiste nuoremmassa papistossa, heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ehk\u00e4, he tavallaan mielenosoitusten aikana tarjos mielenosottajille tukea, hengellist\u00e4 tukea, mutta my\u00f6skin sitten (- -) ruokaa ja l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 apua. Ja toisaalta he my\u00f6skin yritti tulla siihen konfliktiin tavallaan v\u00e4liin sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ratkasu ei olisi v\u00e4kivalta. Ja selkeimmin t\u00e4ss\u00e4kin oli tavallaan t\u00e4m\u00e4 kreikkalais-katolinen uniaattikirkko n\u00e4ki t\u00e4mm\u00f6sen moninaisuuden mahollisuuden t\u00e4ss\u00e4. Se oli ehk\u00e4 varsinainen primus motor, siin\u00e4 oli tosiaan molemmat n\u00e4\u00e4 ortodoksiset isot kirkot mukana ja my\u00f6skin Moskovan patriarkaatti.<\/p>\n\n\n\n

Sen j\u00e4lkeen tavallaan siin\u00e4 vaiheessa tapahtu pieni muutos \u2013 tai ei niin pienik\u00e4\u00e4n \u2013  kun Ven\u00e4j\u00e4 sekaantui Ukrainan kriisiin ja teki siit\u00e4 konfliktin 2014, Krimin valtauksen ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liitt\u00e4misen j\u00e4lkeen, sen j\u00e4lkeen kun It\u00e4-Urkainassa oli alkanut sis\u00e4llissota, johon Ven\u00e4j\u00e4 sekaantuu edelleen, siin\u00e4 vaiheessa Moskovan partriarkaatin toiminnassa tavallaan n\u00e4kyy muutos. Elikk\u00e4 tavallaan se alko suhtautua pid\u00e4ttyv\u00e4isemmin t\u00e4h\u00e4n kansalliseen ukrainalaisuuteen tai ukrainalaiseen nationalismiin. Ja l\u00e4hinn\u00e4 ne alko pakittaa sitten sinne Ven\u00e4j\u00e4n poliittisen johdon ja Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisen kirkon n\u00e4kemykseen siit\u00e4, ett\u00e4 Ukrainassa, jos siell\u00e4 jotakin tapahtuu, ni siell\u00e4 on vain sis\u00e4inen kriisi, veljessota, johon Ven\u00e4j\u00e4 ei osallistu mill\u00e4\u00e4n lailla.<\/p>\n\n\n\n

Ja oikeastaan se t\u00e4mm\u00f6sen v\u00e4itteen esitt\u00e4minen Ukrainalaisille oli sitten varmaankin sellanen, tietyss\u00e4 mieless\u00e4 laukaiseva tekij\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4htiin, ett\u00e4 nyt Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko ja Ukrainan ortodoksinen kirkko, joka kuuluu Moskovan patriarkaattiin, se ei halua n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on sekaantunut sotilaallisen konfliktiin Ukrainaa vastaan. T\u00e4s on tavallaan mun mielest\u00e4 lyhyell\u00e4 ajalla tapahtu t\u00e4mm\u00f6nen muutos, joka sitten varmaan oli yks laukaseva tekij\u00e4 siihen, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 autokefalialiike sitten l\u00e4hti liikkeelle. Sill\u00e4 oli ensimm\u00e4iset merkit tavallaan jo 2016 n\u00e4kynyt se, ett\u00e4 asiaa haluttiin vied\u00e4 silloin Kreetalla olleeseen yleisortodoksiseen kirkolliskokoukseen. Se ei ollu asialistalla ja toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko, eiv\u00e4t osallistuneet t\u00e4h\u00e4n Kreetan synodiin, et sit\u00e4 ei siell\u00e4 voitu k\u00e4sitell\u00e4 tai sen k\u00e4sittelyst\u00e4 ei tullut yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Ja sitten tosiaan aktivoitu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 ja siin\u00e4 aloitteen tekij\u00e4 oli kyll\u00e4 sitten minun n\u00e4hd\u00e4kseni oli Ukrainan poliittinen johto, Ukrainan kansanedustuslaitos Rada ja Ukrainan presidentti Petro Poro\u0161enko oli itseasiassa aloitteentekij\u00e4n\u00e4 ja k\u00e4\u00e4ntyi t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Konstantinopolin ekumenisen partiarkaatin puoleen.<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: Joo, t\u00e4ss\u00e4 on varmaan se poliittinen ulottuvuus ollu koko ajankin mukana pitk\u00e4lti pelkist\u00e4\u00e4n. Niin m\u00e4 v\u00e4itt\u00e4sin, ett\u00e4 koko itsen\u00e4isen Ukrainan ajan, eli vuodesta -91 l\u00e4htien Ukrainan presidenteill\u00e4 on ollu jonkullainen agenda ajaa Ukrainaa joko Ven\u00e4j\u00e4n tai EU:n suuntaan ja t\u00e4n pohjalta ne on sitten tukeneet joko nationalistisiksi katsottuja autokefalista kirkkoo ja Kiovan patriarkaattia tai sitten autonomista kirkkoo, johon paradoksaalisesti Poro\u0161enkokin kuului. Monilla presidenteill\u00e4, tai ei monta ollu, mutta mun mielest\u00e4 kaikilla presidenteill\u00e4 ennen t\u00e4t\u00e4 kriisi\u00e4 oli jonkunlaisena tavoitteena saada eri kirkot sopimaan kesken\u00e4\u00e4n, eli perustamaan yksi ukrainalainen kirkkoja ja l\u00e4hinn\u00e4 oltii sitte erimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 miten se rakennetaan, ett\u00e4 onko Moskovan patriarkaatilla siin\u00e4 keskeinen rooli vai haetaanko Konstantinopolista tukea. Kumpaakin yritettii ja kun Konstantinopolia  l\u00e4hestyttiin jo paljon ennenkin t\u00e4t\u00e4 vuotta 2016 ja ainakin osa autonomisen kirkon piispoistakin oli periaatteessa my\u00f6t\u00e4mielisi\u00e4 t\u00e4lle, mut sitten t\u00e4\u00e4 kriisi, joka alkaa 2013, kun Janukovyt\u0161 kielt\u00e4ytyy allekirjoittamasta tuota l\u00e4hentymissopimusta EU:n kanssa, joka johtaa sitten t\u00e4h\u00e4n Euromaidanina tunnettuun konfliktiin tai protesteihin, niit\u00e4h\u00e4n oli eri puolilla Ukrainaa ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Kiovassa. Ja siin\u00e4 kirkkojen oli v\u00e4h\u00e4n pakko ottaa kantaa sitte, ett\u00e4 kummalle puolelle asetutaan Janukovyt\u0161in vai Ju\u0161t\u0161enkon. Ja t\u00e4\u00e4 mun n\u00e4hd\u00e4kseni jako erityisesti autonomista kirkkoa silleen, ett\u00e4 osa sen edustajista oli ik\u00e4\u00e4n kuin kansan tukena ja jalkautu sinne niinku Petteri t\u00e4ss\u00e4 totes, mutta sitte siel oli ainakin muutamia piispoja, erityisesti It\u00e4-Ukrainassa, jotka oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 on tuettava vallassa olevaa tai virallista presidentti\u00e4 siis Janukovyt\u0161ia. Ja t\u00e4\u00e4 kriisiytyy sitten, tai sanotaan, ett\u00e4 se ajatus autokefaliasta vahvistuu, niinku Petteri tossa viittas, nii vahvasti t\u00e4m\u00e4n kriisin j\u00e4lkeen ja m\u00e4 luulen, ett\u00e4 jos t\u00e4t\u00e4 kriisi\u00e4 tai sotaa ei olis tullu, ni me edelleenkin keskusteltais siit\u00e4, ett\u00e4 miten luodaan Ukrainaan yksi ortodoksinen kirkko, eik\u00e4 riidelt\u00e4s siit\u00e4, ett\u00e4 kumpi kirkko on aito tai oikee tai ainoo sallittu.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Joo, eli tosiaan t\u00e4ss\u00e4 ollaan paljon\u2026 tuntuu, ett\u00e4 monessa mieless\u00e4 keskustelut aina p\u00e4\u00e4tyy t\u00e4h\u00e4n vuoden 2018 autokefaliakeskusteluun. Menn\u00e4\u00e4n  siihen v\u00e4h\u00e4n l\u00e4hemmin. Haluaisitteko kertoa ensiks kuulijoille, ett\u00e4 mit\u00e4 sill\u00e4 autokefalialla ensinn\u00e4kin tarkoitetaan ja se, ett\u00e4 miks se oli just 2018 niin t\u00e4rke\u00e4 kysymys t\u00e4n kriisin n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 onko saako t\u00e4m\u00e4 Ukrainan ortodoksinen kirkko nyt t\u00e4m\u00e4n autokefalian sill\u00e4 tavalla, kun poroshenko halus.<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: No autokefaliahan tarkoittaa t\u00e4ysin itsen\u00e4ist\u00e4 ortodoksista paikalliskirkkoa. Eli sellasta, joka ei ole mink\u00e4\u00e4n toisen kirkon alainen. Autonominen kirkko on aina jonkun patriarkaatin tai muun t\u00e4ysin itsen\u00e4isen kirkon alainen. T\u00e4\u00e4 on se perusero.<\/p>\n\n\n\n

Ortodoksisessa kirkossa ei oo t\u00e4ll\u00e4st\u00e4 virallista yht\u00e4 selkeet\u00e4 kaavaa, jolla autokefalia voitas my\u00f6nt\u00e4\u00e4, mutta periaatteessa aina se kirkko, josta irtaudutaan, sen pit\u00e4is tunnustaa t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ysi itsen\u00e4isyys. Ja t\u00e4\u00e4 on sitte yks kiistellyn syy my\u00f6skin, ett\u00e4 onko Ukraina sitten loppujen lopuksi ollut koko ajan Konstantinopolin alainen. Seh\u00e4n oli sit\u00e4 vuoteen 1686 saakka, jollon Kiovan Metropolitaan vihkiminen ja virkaan asettaminen siirrettiin Konstantinopolilta Moskovalle. Ja Moskova ja Konstantinopoli on erimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oliko t\u00e4m\u00e4 nyt tilap\u00e4inen vai pysyv\u00e4 ratkaisu. Ja ne, jotka on, sanotaan tukeneet t\u00e4t\u00e4 Ukrainan nykyist\u00e4 t\u00e4ysin itsen\u00e4ist\u00e4 kirkkoa, niin ne ovat korostaneet, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4 oli vaan tilap\u00e4inen ja ett\u00e4 Konstantinopolilla oli oikeus my\u00f6nt\u00e4\u00e4 autokefalia. Ja sitten Moskovassa taas katsotaan, ett\u00e4 n\u00e4in ei ole. Ja t\u00e4ss\u00e4 tulee sitten taas t\u00e4\u00e4 historian tulkinnan erilaisuudet vastaa.<\/p>\n\n\n\n

Miksi vuosi 18 sitten? No, siin\u00e4 voi ajatella, ett\u00e4 tai siis siin\u00e4 vedottiin, niiss\u00e4 Poro\u0161enkonkin perusteluissa muun muassa turvallisuusn\u00e4k\u00f6kohtiin, ett\u00e4 Ukrainassa pit\u00e4\u00e4 olla kirkko, johon voidaan luottaa. Et Moskovan alainen kirkko ei ole sellainen. Sitten toinen syy oli ehk\u00e4 se, ett\u00e4 Ukrainassa oli presidentin vaalit tulossa ja monet on ollut sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Poro\u0161enko halusi vahvistaa, tai yritti ainakin saada itsens\u00e4 uudelleen valituiksi luomalla t\u00e4llaisen t\u00e4ysin itsen\u00e4isen kirkon. Mut se on tietysti pikkasen ongelmallinen, koska kyselyiden mukaan niin aika suuri osa ukrainalaisista ei ollut erityisen kiinnostunut t\u00e4llaisesta t\u00e4ysin itsen\u00e4ist\u00e4 kirkosta, ett\u00e4 kyselyiss\u00e4 vain kolmannes tuki t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 hanketta loppujen lopuksi.<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: Joo, m\u00e4 katsosin t\u00e4ss\u00e4 varmaan p\u00e4\u00e4tarkotus, ainakin Ukrainan poliittisilla johdolla oli varmasti se, ett\u00e4 se side Moskovaan  saadaan katkaistua siten, ett\u00e4 ei tule sit\u00e4 ratkasua, ett\u00e4 koko Ukrainan kirkko on Moskovan patriarkaatin (alaisuudessa). Sittenh\u00e4n presidentti Poro\u0161enko, kovin el\u00e4v\u00e4isesti kuvas sit\u00e4 tilannetta, ett\u00e4 jokaisessa jumalanpalveluksessa Kiril rukoilee Ven\u00e4j\u00e4n asevoimien puolesta, jotka tahtovat ukrainalaisia sotilaita ja siviilej\u00e4 Ukrainassa, jokaisessa Jumalan palveluksessa Ukrainan ortodoksikirkossa, joka kuuluu Moskovan partriarkaattiin, kun rukoillaan Kirillin puolesta, joka rukoilee Ven\u00e4j\u00e4n asevoimien puolesta, jotka tappavat ukrainalaisia sotilaista ja siviilej\u00e4 Ukrainassa.<\/p>\n\n\n\n

Se oli tavallaan se luottamus t\u00e4h\u00e4n kirkkoon (-) [29:01 taustah\u00e4ly\u00e4] noin jyrkill\u00e4 sanoilla ja sitten lis\u00e4si t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4, ett\u00e4 voiko t\u00e4llainen kirkko on olla ukrainalainen kirkko. T\u00e4\u00e4 oli melko kovaa puhetta. Sen puheen j\u00e4lkeen seuraavana vuorossa h\u00e4n kuitenkin sano, ett\u00e4 totta kai jokaisella ukrainalaisella on oikeus kuulua sitten mihin kirkkoon tai uskonnollisen yhteis\u00f6\u00f6n haluaakin, maassa on edelleen uskonnonvapaus ja h\u00e4n tarkotti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n autokefaliahankkeenkin j\u00e4lkeenkin maassa uskonnonvapaus.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Miten Moskovan patriarkaatti on suhtautunut n\u00e4ihin lausuntoihin? Ja mink\u00e4laisia ajatuksia, kannanottoja sill\u00e4 on ollut siihen liittyen? T\u00e4h\u00e4n autokefaliaan liittyen.<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: No nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeestaan niihin mun gradun tutkimustuloksiin tosta. Nimenomaan tutkin n\u00e4it\u00e4 kannanottoja. Se mun menetelm\u00e4, joka tavallaan oli sit\u00e4 diskurssien analysoimista, niin siin\u00e4 oli my\u00f6s olennaista se, ett\u00e4 siit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n rupes  kertym\u00e4\u00e4n sellasta my\u00f6skin numeraalista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 diskurssia k\u00e4ytettiin eniten. Elikk\u00e4 laadullisen tutkimuksen lis\u00e4ks meill\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 kvalitatiivista n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n\n\n\n

Ja eniten tavallaan noissa k\u00e4sitteiss\u00e4, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksisen kirkon suhdetta Ukrainaan korostu kirkkoj\u00e4rjestyksen ja kanonisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen merkitys. Eli Moskova n\u00e4ki, ett\u00e4 Ukrainan kirkon ongelma oli itseaiheutettu hajaannus, elikk\u00e4 t\u00e4\u00e4 Kiovan patriarkaatin kirkko oli itse itselleen aiheuttanut eron uskonnollisesta tai ortodoksisesta maailmasta, kanonisesta yhteydest\u00e4. Elikk\u00e4 siell\u00e4 on (-) kriisi, jota nyt sitten heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n l\u00e4hettiin ratkasemaan  ihan v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ja h\u00e4n my\u00f6skin vetosi sitten siihen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Moskovan kanonista aluetta ja vetos my\u00f6skin nimenomaan t\u00e4h\u00e4n 1686 asiakirjaan, jossa   heid\u00e4n tulkintansa mukaan Konstantinopolin patriarkaatti on pysyv\u00e4sti antanu Moskovan patriarkaatille oikeuden nimitt\u00e4\u00e4 Kiovan metropoliitta. Ja he n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 hyvin pitk\u00e4lti t\u00e4m\u00e4n etupiirialueellisina ongelmana.<\/p>\n\n\n\n

Itse asiassa mulle oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 sellaset kysymykset, kun esimerkiksi pyh\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nmaa-konsepti tai ven\u00e4l\u00e4inen maailma, joka on ven\u00e4l\u00e4inen ulkopoliittinen konsepti siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ven\u00e4l\u00e4inen, vaikka se asuukin jossakin muussa maassa ku Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, ni muodostaa jo osan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. T\u00e4llaset ajatukset ei sitten loppujen lopuks ollu niin merkitt\u00e4vi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 argumentoinnissa.<\/p>\n\n\n\n

Kovin voimakkaaks muodostu my\u00f6skin sitten argumentointi siin\u00e4, et miten argumentoitiin suhdetta Konstantinopolin patriarkaattiin. Vaikka Ven\u00e4j\u00e4 argumentoi voimakkaasti, ett\u00e4 valtio ei saisi sekaantua kirkon asioihin, toisaalta sitten Konstantinopolin patriarkka, joka tavallaan on romahtaneen imperiumin takia, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n poliittista tukea. Kyll\u00e4 sit sill\u00e4kin argumentilla yritettiin heikent\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tavallaan arvovaltaansa.<\/p>\n\n\n\n

Hyvin v\u00e4h\u00e4n oli my\u00f6skin viittauksia t\u00e4ll\u00e4seen Ven\u00e4j\u00e4n historiapolitiikkaan, jossa tavallaan historian erilaisilla k\u00e4\u00e4nteill\u00e4, erityisesti toisen maailmansodan historialla yritet\u00e4\u00e4n nytten painottaa Ven\u00e4j\u00e4n oikeuksia tiettyihin alueisiin tai tietyn n\u00e4k\u00f6seen poliittiseen suuntaan. Sit\u00e4kin oikeesta oli aika v\u00e4h\u00e4n. Ja t\u00e4ss\u00e4 m\u00e4 tulkitsen sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytettiin niit\u00e4 pit\u00e4vempi\u00e4 argumentteja ehk\u00e4 toisaalta sellasille historian argumenteilla, jotka saattas \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 kansallismielisi\u00e4, siis ukrainalaismielisi\u00e4 Moskovan patriarkaatin kirkon j\u00e4seni\u00e4 ja kannattajia. Heit\u00e4 ei haluttu \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sill\u00e4 kovin kiihkoven\u00e4l\u00e4isell\u00e4 puheenvarrella t\u00e4ss\u00e4 vuoden 2018 aikana, kun t\u00e4\u00e4 asia oli kuumimmillaan.<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: Se on aika mielenkiintosta mun mielest\u00e4, koska jos ajattelee, ett\u00e4 kymmenen vuotta aikasemmin patriarkka Aleksi II:n jo, ja sitten nykyinen patriarkka Kiril viel\u00e4 voimakkaammin toi esille nimenomaan t\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen maailman k\u00e4sitteen ja my\u00f6s t\u00e4n historian tulkinnan, johon viittasit. Ett\u00e4 se h\u00e4ipyy sitten v\u00e4h\u00e4n taka-alalle t\u00e4n konfliktin my\u00f6t\u00e4. Vaikka Ukrainassa ainakin jotkut autonomisen kirkon piispat puhuu sen puolesta tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 ennen vuotta -18 ainaki.<\/p>\n\n\n\n

Mutta sitten t\u00e4h\u00e4n autokefalian perusteluun, niin Ukrainassahan sit\u00e4 ei perustella kanonisesti sill\u00e4 tavalla ainakaan tai kirkko-oikeudellisesti sill\u00e4 tavalla kuin Moskovassa, vaan siin\u00e4 on vedottu siihen, ett\u00e4 jokaisessa itsen\u00e4isess\u00e4 valtiossa pit\u00e4\u00e4 olla, saa olla, nimenomaan saa olla, ja tuleekin olla, t\u00e4ysin itsen\u00e4inen ortodoksinen, jos ortodoksit ovat maan valtav\u00e4est\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Ja t\u00e4h\u00e4n liittyen sitten Poro\u0161enkokin, en muista, oliko se sama puhe vai joku muu, johon Petteri jo viittas, niin puhuu my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 Ukraina on ollut hyvin kauan Ven\u00e4j\u00e4n siirtomaa ja nyt on aika p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon viimeisist\u00e4kin siirtomaavallan j\u00e4\u00e4nteest\u00e4 eli t\u00e4st\u00e4 kirkollisista sitoutumista tai siteest\u00e4 Moskovaan.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi:  Voisko vet\u00e4\u00e4 semmosen yleisjohtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 jollain taval n\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set historiantulkinnat ja historiapolitiikka, eli se, ett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tietynlaisii historian tulkintoja sen poliittisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n edist\u00e4miseks, et se on jollakin tavalla enemm\u00e4n osa nyt taas autokefaliahankkeessa, niin juuri nimenomaan sit\u00e4 Ukrainan kirkkoa, joka yritt\u00e4\u00e4 saada sen autokefalian, ja sit jollakin tavalla Moskovan patriarkaatti sitten enemm\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 jotenkin t\u00e4llasia historia poliittisia tulkintoja, ettei jollakin tavalla se p\u00e4\u00e4se sitte k\u00e4rjist\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 konfliktia?<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: Noin m\u00e4 ainakin siin\u00e4 tutkimuksessa sellaseen tulokseen p\u00e4\u00e4dyin. Ja itse asiassa sanotaan Moskovan patriarkaatissa se, joka k\u00e4ytti pyh\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nmaa ja ven\u00e4l\u00e4inen maailma argumenttia oli oikeastaan vasta partiarkka Kiril. Dirskussianalyysissa havannoin, ett\u00e4 ne ois ollu kellekk\u00e4\u00e4n muulle niin rakkaita kuin h\u00e4nelle. Paitsi sitten kun otti verokkiryhm\u00e4n ven\u00e4l\u00e4iset poliitikot. Sinne Vladimir Putinin ja h\u00e4nen lehdist\u00f6avustajan Peskovin, muutaman duuman edustajan, siell\u00e4 n\u00e4\u00e4 n\u00e4kemykset olivat sitten hyvin voimakkaasti esill\u00e4. Tavallaan tulkitsen sen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osa niist\u00e4 Moskovan patriarkaatin kirkollisista puhujista yritti tavallaan menn\u00e4 sill\u00e4 kulmalla sis\u00e4\u00e4n siihen asiaan, ett\u00e4 se \u00e4rsytys ei siell\u00e4 Ukrainassa olisi kaikkein suurin, koska tavallaan ukrainalaista t\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6skin sen mielipidevaikuttamisen kohteena. M\u00e4 oon tulkitsin niin, ett\u00e4 sit\u00e4 haluttiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tai panna taka-alalle.<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: Se saattaa hyvin olla n\u00e4in, mutta ett\u00e4 ainakin my\u00f6s sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kirkossa tai autonomisessa kirkossa – sek\u00e4 ett\u00e4 – on haluttu pit\u00e4yty\u00e4 sill\u00e4 alueella, jolla he on vahvoja, eli t\u00e4ss\u00e4 kanonisessa puolessa, jossa ei sitten kukaan p\u00e4\u00e4se sanomaan, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 voi tulkita kauheen monella tavalla. Totta kai sit\u00e4 voi tulkita, mutta ett\u00e4 tavallaan kun puhutaan kanonisesta laista, ni se luo sellasen illuusion, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on selke\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja p\u00e4\u00e4ttelyketjut. Koska t\u00e4h\u00e4nh\u00e4n on vedottu jatkuvasti autonomisessa kirkossa, ett\u00e4 se on se ainoa kanoninen kirkko. Muut on ep\u00e4kanonisia. Eli sen takia kirkollisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta laittomia tai ep\u00e4aitoja, ep\u00e4tosia.<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: Joo, kyll\u00e4 m\u00e4ki n\u00e4\u00e4n sen ihan samalla tavalla. Se parasta argumenttia t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytettiin, et se hevonen, joka menee koviten ja varminnin, niin sit sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ravattu eniten t\u00e4ss\u00e4 argumentoinnissa.<\/p>\n\n\n\n

[musiikki]<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Kirkot, niinku Petteri tuossa aikaisemmin mainitsit, et silloinku Euromaidan alko, juuri kreikkalais-katolinen kirkko siell\u00e4 yritti jonkinlaista t\u00e4ll\u00e4sta rauhansovittelua ja sit\u00e4 Ukrainan monimuotoisuutta ja sit\u00e4 kautta vaalia sit\u00e4, et se ei ois \u00e4itiny v\u00e4kivaltaiseksi se konflikti. Niin miten nyt sitten, voidaanko n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 voiko kirkoilla olla jonkinlaista mahdollisuutta sen konfliktin rauhanomases sovittelussa tai onko ollut pyrkimys t\u00e4llaseen eri kirkoissa? Vai onks joku kirkko sitten erityisen vahvasti jotenki jopa t\u00e4n konfliktin kannalla ollu tai muuten?<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: No, mun t\u00e4nhetkinen k\u00e4sitys on se, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n kirkko ei ole konfliktin puolella. Mutta ett\u00e4 t\u00e4llaista aktiivista toimintaa koko kirkon tasolla on suhteellisen v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset henkil\u00f6t, seurakunnat, piispat, saattaa olla aktiivisia ja erilaisia rauhanaloitteita on tehty. Mutta ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ehk\u00e4 sitten se, ett\u00e4 kirkkojen mahdollisuudet vaikuttaa poliitikkoihin Ukrainassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4 sen verran v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet laajamittaiseen toimintaan. Ett\u00e4 kyll\u00e4 kirkoilla mun mielest\u00e4 on siin\u00e4 mahdollisuuksia ja velvollisuuksiakin jopa, mutta ett\u00e4 niit\u00e4 ei ole viel\u00e4 kaikkia suinkaan pystytty tai haluttu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: Joo, m\u00e4 n\u00e4kisin tavallaan paikallistasolla, jos t\u00e4mm\u00f6nen niiku uhka seurakunta kaappaamisesta toiseen kirkkoperheeseen, jos sellanen saadaan pois. Sith\u00e4n on tietysti toinen est\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 Moskovan patriarkaatin julistama ehtoollisyhteyden katkasu Konstantinopolin partiarkaatin alaisten kirkkojen, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa my\u00f6s sit Ukrainan kirkon kanssa. Samaten papisto ei saa toimittaa yhdess\u00e4 palveluksia. Niin onhan siihen tietysti luotu t\u00e4mm\u00f6nen aika jyrkk\u00e4 kirkollinen palomuuri v\u00e4liin est\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 mahollista yhteist\u00e4 sovittelukehityst\u00e4. Hirve\u00e4 tilanne mun mielest\u00e4 ortodoksisessa kirkossa, kun molemmilla kirkoilla on molemmilla on t\u00e4ysin samanlainen uskon oppi, k\u00e4sitys siit\u00e4 teologiasta ja sitten johto sanoo, ett\u00e4 te ette voi rukoilla yhdess\u00e4 vaan sen takia\u201a ett\u00e4 teill\u00e4 on jonkinlainen kismaattinen (- -)[41:28 taustah\u00e4ly\u00e4] kiistaa (- -).<\/p>\n\n\n\n

Teuvo Laitila: Nii, jos ajattelee niit\u00e4 \u00e4skett\u00e4isi\u00e4, kun siis patriarkka Bartolomeoshan  oli Ukrainassa vierailulla nyt elokuun loppupuolella, ja sit\u00e4 vastaan protestoitiin aika jyrkk\u00e4sanaisestikkin ja n\u00e4kyv\u00e4sti, vaikka protestien m\u00e4\u00e4r\u00e4t ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olleet kauhean suuria. Mut n\u00e4\u00e4 oli siis autonomisen kirkon edustajia ensisijaisesti ja kyll\u00e4 toki Moskovan patriarkaatti otti asiaan kanssa kantaa.<\/p>\n\n\n\n

Petteri Lalu: (- -) [42:03 taustah\u00e4ly\u00e4], koska (-) sit\u00e4 jonku verran Moskovan patriarkaatin (-) my\u00f6hempi\u00e4 diskursseja. Kyll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa jaksetaan jauhaa, konfliktia yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, sit\u00e4 kirkollista konfliktia. Jossei nyt ihan p\u00e4ivitt\u00e4in niin kyll\u00e4 melkein viikottain siihen jollakin tavalla palataan.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Kiitos, hei todella paljon teij\u00e4n arvokkaista n\u00e4k\u00f6kulmista. N\u00e4ist\u00e4 on hyv\u00e4 l\u00e4htee ponnistamaan eteenp\u00e4in kohti seuraavia haasteita. Kiitos viel\u00e4 kerran, ku ootte p\u00e4\u00e4ssyt t\u00e4h\u00e4n podcastiin mukaan.<\/p>\n\n\n\n

[musiikkia]<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: No niin. Kiitos paljon Ronylle tuon haastattelun tekemisest\u00e4, ja Petteri Lalulle ja Teuvo Laitilalle siit\u00e4, ett\u00e4 annoitte sek\u00e4 omaa aikaanne, ett\u00e4 omaa osaamistamme t\u00e4m\u00e4n podcastin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu aiheesta jatkuu Twitteriss\u00e4 hashtagill\u00e4 East meets West. Ja meid\u00e4n seuraava jakso tulee marraskuussa ulos ja se tulee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n koronavirusta ja hengellisyytt\u00e4 ja siin\u00e4 jaksossa tulette my\u00f6skin kuulemaan Lepp\u00e4l\u00e4n Susannaa. Ei muuta kuin palataan silloin asiaan.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Jakso 1: Id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen-litterointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4nitteen kesto: 27 min<\/p>\n\n\n\n

Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen:<\/td>Haastattelija 1<\/td><\/tr>
Rony Ojaj\u00e4rvi:<\/td>Haastattelija 2<\/td><\/tr>
Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Heta Hurskainen:<\/td>Haastattelija 3 Vastaaja<\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
 <\/strong><\/td> <\/strong><\/td><\/tr>
sa-<\/td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr>
(sana)<\/td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr>
(-)                          <\/td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
(–)<\/td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr>
 <\/td> <\/td><\/tr>
, . ? :<\/td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Mit\u00e4 on id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen?  Miten it\u00e4 ja l\u00e4nsi kohtaavat It\u00e4-Suomen yliopistossa? N\u00e4ihin asioihin perehdyt\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 podcastissa. Tervetuloa id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajalle. Minun nimi on Pohjosen Jan. Toimin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistossa, ja tutkin sit\u00e4, ett\u00e4 miten mediassa uskonto n\u00e4kyi 90- ja 2000-luvuilla. Ket\u00e4s meit\u00e4 muita on t\u00e4\u00e4ll\u00e4? Roni, haluutko kertoo v\u00e4h\u00e4 ittest\u00e4s?<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Joo, mun nimi on tosiaan Roni Ojaj\u00e4rvi. Oon my\u00f6s kirkkohistorian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. Tutkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uskonnon roolia rauhanliikkeiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Ja m\u00e4 oon opiskelijaedustajana t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Mun nimi on Susanna Lepp\u00e4l\u00e4, ja valmistuin t\u00e4ss\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 viikolla teologian kandidaatiksi.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Monia vuosia, niin kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistossa lauletaan.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: No niin, kiitos kiitos. Ja tosiaan osallistun graduseminaariin t\u00e4ll\u00e4 kertaa, ja koitan tuoda sitten t\u00e4t\u00e4 opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulmaa esiin t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Mit\u00e4 sulle, Susanna, merkitsee id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen?<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Esimerkiks t\u00e4ss\u00e4 kyseisess\u00e4 seminaarissa meill\u00e4 on ortodoksisen puolen opettaja, tai seminaariohjaaja, ja meit\u00e4 on siell\u00e4 it\u00e4sen ja l\u00e4ntisen puolen opiskelijoita samassa salissa, ja tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 esimerkiks sill\u00e4 tavalla. Ja toki sitten tuolla k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 ja muutenkin tulee vaihdettua kuulumisia usein muiden opiskelijoiden kanssa. Et ihan t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 ja arkip\u00e4iv\u00e4st\u00e4 t\u00e4\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen mulle on.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Se on mielenkiintosta, et itelle, kun m\u00e4 opiskelin ensiks kolme vuotta Helsingin yliopistossa teologisessa, ja siell\u00e4 m\u00e4 olin erityisen kiinnostunu uskontotieteest\u00e4, ni it\u00e4 alko tarkottamaan mulle ennen kaikkea it\u00e4maisuutta ja it\u00e4maisia uskontoja, buddhalaisuutta, hindulaisuutta. Ja sitte, ku m\u00e4 tulin t\u00e4nne, niin m\u00e4 aloin huomaamaan sen, et miten se it\u00e4 ja l\u00e4nsi joilleki toisille n\u00e4ytt\u00e4yty ennen kaikkee kristinuskon sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvana, esimerkiks katolilaisuuden ja ortodoksisuuden kohtaamisena, tai t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa luterilaisuuden ja ortodoksisuuden kohtaamisena. Ja sitte hiljalleen se perspektiivi on alkanu sitte siit\u00e4 laajentumaan.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Ja toi on mielenkiintonen pointti ottaa esiin, koska ite olin teologian osaston henkil\u00f6kunnassa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 UEFissa aiemmin, ja todella se henkil\u00f6kunnan monipuolisuus n\u00e4ky my\u00f6s nimenomaan n\u00e4iss\u00e4 tutkimuskohteissa, mit\u00e4 meill\u00e4 paljon oli. Ja my\u00f6skin sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 opetushenkil\u00f6kunnassa totta kai on my\u00f6skin ortodoksista papistoa sitten, mik\u00e4 oli ihan uus tuttavuus minulle, kun oon Lahdesta alun perin kotosin. Et my\u00f6skin sellast k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamista t\u00e4\u00e4l teologian osastolla tapahtuu. Ja tota kyll\u00e4h\u00e4n se n\u00e4kyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4 katukuvassakin se id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Kyll\u00e4. Toi oli itelle ainaki ensimm\u00e4inen asia, mihin kiinnitti huomioo, kun Joensuuhun muutti ja sitten tuolla keskustassa k\u00e4veli. Niin keskustan Kirkkokatu on itse asiassa sellanen, ett\u00e4 sen toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on ortodoksinen kirkko ja toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 luterilainen kirkko. Eli t\u00e4\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen yhteys n\u00e4kyy ihan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 turisteille ja ihan katukuvassa my\u00f6skin.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Ja sit toisaalta it\u00e4 ja l\u00e4nsi ja niiden kohtaaminen, mit\u00e4 ite oon huomannu omas tutkimusaineistossa esimerkiks, ni se on my\u00f6s, usein tuntuu jopa t\u00e4mm\u00f6sen joillekin tarkoittavan pyh\u00e4n ja sekulaarin kohtaamista, pyh\u00e4n ja maallisen kohtaamista. Et just nimenomaan on ajateltu, ett\u00e4 kristinusko on jotenki l\u00e4nsi ja edustaa l\u00e4ntt\u00e4, erityisesti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tapahtuneen kommunistisen vallankumouksen j\u00e4lkeen. Ja sitte taas se it\u00e4 on jollakin taval edustanu sit\u00e4 sekulaaria ja sit\u00e4 maallistunutta yhteiskuntaa. Ja sit n\u00e4itten v\u00e4lill\u00e4 on k\u00e4yty sit sit\u00e4 kamppailua, ja siin\u00e4 jotenki t\u00e4\u00e4 sekulaari it\u00e4 ja kristillinen l\u00e4nsi on sit ollu t\u00e4n keskustelun ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Joo, toi mielenkiintonen pointti, ett\u00e4 tavallaan toi id\u00e4n ja l\u00e4nnen raja ei oo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n maantieteellinen raja, vaan se on my\u00f6skin kulttuurillinen raja. Ja sitten niit\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajoja ik\u00e4\u00e4n ku kulkee v\u00e4h\u00e4n joka paikassa. Ett\u00e4 ne ei todella vaan kulje tossa meid\u00e4n it\u00e4rajalla, vaan ne kulkee kulttuurien sis\u00e4ll\u00e4 ja uskontojen sis\u00e4ll\u00e4 ja eri traditioiden sis\u00e4ll\u00e4, ja se on hyv\u00e4 ottaa huomioon kyll\u00e4. Ja esimerkiks Ukrainan kriisih\u00e4n on ollu sellanen, miss\u00e4 t\u00e4\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen on ollu hyvin voimakkaasti l\u00e4sn\u00e4, ku ajatellaan sit\u00e4, ett\u00e4 ku Ven\u00e4j\u00e4 esimerkiks miehitti Krimin, niin silloin, ehk\u00e4 siin oli kuitenkin siin\u00e4 Kriminkin miehityksess\u00e4 kyse siit\u00e4, ett\u00e4 nimenomaan Ukraina pyrki ulottamaan tai kurottautumaan l\u00e4nteen, ja ehk\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 sitten pyrki sit\u00e4 kurottautumista est\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Susanna Lepp\u00e4l\u00e4: Niin, eik\u00f6s toi oo sellainen aihe, ett\u00e4 sit\u00e4 ollaan tutkittu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistossa enemm\u00e4nki?<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Joo. Ja itse asias meil on tulossa konferenssikin siit\u00e4 ihan tossa lokakuulla. Ja siihen liittyen ois itse asias varmaan hyv\u00e4 sanoo muutama sana siit\u00e4, ett\u00e4 ket\u00e4 me t\u00e4ss\u00e4 podcastissa ensimm\u00e4isess\u00e4 jaksossa haastatellaan, koska meill\u00e4 on t\u00e4llanen asiantuntijavieras t\u00e4ss\u00e4. Heta Hurskainen tuolta teologian osastolta. Nimenomaan systemaattiseen teologiaan erikoistunut tutkija, joka on Ukraina-konferenssia, mik\u00e4 lokakuussa on, niin vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Niin h\u00e4net sitten esittelemme. Ja h\u00e4nelt\u00e4 kysymme hyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 hetken kuluttua.<\/p>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: No niin. Nyt ollaan haastattelemassa Ronin kanssa Heta Hurskaista, ja Susanna Lepp\u00e4l\u00e4 joutu opiskelijana menem\u00e4\u00e4n luennolle, niin me jatketaan Ronin kanssa t\u00e4ss\u00e4 Hetan kanssa sitte. Mut hei, Heta, kerrotko v\u00e4h\u00e4n ittest\u00e4s, ja mit\u00e4 teet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yliopistolla?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Terve vaan, joo. Oon siis Heta Hurskainen, yliopistontutkija, ja mie oon systemaattisen teologian alalla l\u00e4ntisen teologian puolella. Ja mun tutkimusintressit on l\u00e4hteny liikkeelle ihan ekumeniikasta, eli kirkkojen v\u00e4lisist\u00e4 kohtaamisista, ja luterilaisten ja ortodoksisten v\u00e4listen oppikeskustelujen tutkimisesta. Sit\u00e4 kautta oon sitten edenny tutkimaan my\u00f6skin Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksista kirkkoa, sen n\u00e4kemyksi\u00e4 omasta kansallisesta identiteetist\u00e4 ja kirkollisesta identiteetist\u00e4. Ja nyt sit kiinnostaa esimerkiks kysymykset ortodoksisuudesta ja vapaudesta ja l\u00e4ntisest\u00e4 demokratiasta ja n\u00e4itten v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Ihan huippujuttu, Heta, ett\u00e4 oot t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meij\u00e4n kanssa ja tuot  t\u00e4nne teologian osastolle paljon uusia hienoja juttuja. Id\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4nnest\u00e4, niihin liittyy tosi paljon erilaisii ajatuksia. Tietysti puhutaan id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4 olevasta rajasta. Toisaalta joskus puhutaan my\u00f6s sillasta. Mink\u00e4laisii kaikenlaisii asioita liittyy id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamiseen?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: No siis totta kai t\u00e4t\u00e4 voi oikeestaan l\u00e4hestyy tietysti paristakin eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaikka maantieteellisest\u00e4 kohtaamisesta tai sitte t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 kulttuurillisesta kohtaamisesta, johonka totta kai my\u00f6skin sit uskonnot liittyy. Eik\u00e4 n\u00e4\u00e4 kaks oo my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sellasia, ett\u00e4 ne kulkis jollain tavalla erill\u00e4\u00e4n, vaan ne kulkee my\u00f6s yhess\u00e4. Ja t\u00e4ss\u00e4 tietysti tulee just se, ett\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 maantieteellisesti n\u00e4h\u00e4\u00e4n it\u00e4 ja l\u00e4nsi, jollain tavalla hahmotetaan omaa elinpiiri\u00e4, ehk\u00e4 my\u00f6skin voidaan n\u00e4h\u00e4 n\u00e4itten kahen kohtaamisina tai identifioida itteemme kuuluvaks jompaankumpaan. Mut sitte on my\u00f6s sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ihan meid\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 n\u00e4\u00e4 ei oo mit\u00e4\u00e4n selkeit\u00e4 rajoja, vaan meill\u00e4 on my\u00f6skin l\u00e4nness\u00e4 id\u00e4n vaikutuksia ja it\u00e4\u00e4 ja toisaalta my\u00f6s id\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nnen vaikutuksia ja l\u00e4ntt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Miten toi id\u00e4n ja l\u00e4nnen rinnakkaiselo tai kohtaaminen n\u00e4kyy sun tutkijan arjessa?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Tutkijana tietysti n\u00e4itten miun tutkimuskysymysten vuoksi perehyn n\u00e4ihin hyvinki paljon, ja pyrin just l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 sellasia yhtym\u00e4kohtia n\u00e4itten v\u00e4lilt\u00e4. Just miettim\u00e4\u00e4n esimerkiks opillisia kysymyksi\u00e4 l\u00e4nnen ja id\u00e4n kirkollisten perinteitten v\u00e4lill\u00e4. Tai sitten miettim\u00e4\u00e4n juurikin vaikka sit\u00e4, et mill\u00e4 tavalla ortodoksinen kirkko suhtautuu l\u00e4nteen ja toisaalta my\u00f6skin niin, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla l\u00e4nness\u00e4 suhtaudutaan ortodoksiseen kirkkoon. Ja samaa toki voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sitten toisinki p\u00e4in, et mill\u00e4 tavalla id\u00e4ss\u00e4 suhtaudutaan vaikka l\u00e4nnen kristilliseen perinteeseen, ja taas toisinp\u00e4in. Elikk\u00e4 omalta osaltaan totta kai mun tutkimusalue kattaa ja on l\u00e4hes tulkoon aina n\u00e4itten kysymysten kanssa tekemisiss\u00e4. Mut sitte voi my\u00f6s ajatella sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 my\u00f6skin tutkijoille, jotka ei suoraan oo n\u00e4itten kanssa tekemisiss\u00e4, niin n\u00e4it\u00e4 yhteyksi\u00e4 helposti tulee sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 on joku teema, jota kyll\u00e4 tutkitaan eri konteksteissa. Ja sit\u00e4 kautta l\u00f6ytyy niit\u00e4 yhteyksi\u00e4. Ja sitte voidaankin laajentaa sit\u00e4 tiet\u00e4myst\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmaa eri perspektiiveihin.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Sun tutkimusaiheet liittyen juuri nimenomaan id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamisen, ne tosi hyvin sopii t\u00e4nne It\u00e4-Suomen yliopistoon. T\u00e4\u00e4ll\u00e4h\u00e4n on juurikin t\u00e4\u00e4 Borders, mobilities and cultures -konferenssi, ja on siihen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta, joka just nimenomaan liittyy, niinku puhuit t\u00e4st\u00e4 maantieteellisest\u00e4 lokaatiosta ja siit\u00e4, et sit\u00e4 pystyy j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4n kautta, mutta my\u00f6s n\u00e4itten kulttuureiden kautta. Ja teologinen osasto t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistossa tuo siihen jonkinlaisen arvokkaan lis\u00e4n. Millanen se arvokas lis\u00e4 sun mielest\u00e4 on, ja mill\u00e4 tavalla t\u00e4\u00e4 n\u00e4kyy sitten konkreettisesti paikallisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teologian osastossa, miss\u00e4 teet tutkimusty\u00f6t\u00e4si?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Joo, t\u00e4\u00e4 on totta, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen rajojen ja kulttuurien kohtaaminen on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistossa. Ja teologian osasto t\u00e4\u00e4ll\u00e4 taas, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 opetetaan sek\u00e4 ortodoksista teologiaa ett\u00e4 l\u00e4ntist\u00e4 teologiaa, niin se on sellanen luontanen paikka my\u00f6s n\u00e4itten kahen perinteen kohtaamiselle. Se, ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 kaks on saman osaston alla, ei suoraan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hett\u00e4is yhess\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n. Ja t\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 viittaa, viittaan t\u00e4ss\u00e4 nyt t\u00e4h\u00e4n historiaan. Elikk\u00e4 kun t\u00e4\u00e4kin on noin 20 vuotta vanha t\u00e4\u00e4 teologian osasto t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4in, niin se, ett\u00e4 kun it\u00e4, ortodoksinen, ja l\u00e4ntinen teologia on alottanu yhess\u00e4, niin on ehk\u00e4 l\u00e4hetty siit\u00e4, et ollaan rinnakkain, ja kasvamaan kohti sit\u00e4, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ja ollaan yhdess\u00e4. Ja t\u00e4\u00e4 on ollu semmonen prosessi, jota aattelen, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se on nimenomaan sit\u00e4 yhdess\u00e4 tekemist\u00e4. Ja sill\u00e4 tavalla se on sellanen olemassa oleva asia, joka on hyvin luonnollisesti osa t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 erilaista rajojen yli kohtaamista ja kulttuurien kohtaamista. Ja se ihan olemassa olollaan liittyy t\u00e4h\u00e4n yliopiston ehk\u00e4 sijaintiinkin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomessa. It\u00e4-Suomessa l\u00e4hell\u00e4 sitten it\u00e4ist\u00e4 naapuria Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ja toisaalta sitte ollaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 EU-Suomessa. Niin se liittyy, aivan jollain tavalla ehk\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4stikin, et sit\u00e4 ei ole tuotu ulkoap\u00e4in, vaan se on kasvanut sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in. Ja sill\u00e4 tavalla pystyy helposti my\u00f6skin sitte tarjoamaan oman panoksensa ja tiet\u00e4myksens\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 erityisesti tietysti uskontoihin liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4, niin laajempaan yliopistomaailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Onko niin, ett\u00e4 sulla on tulossa konferenssi v\u00e4h\u00e4n t\u00e4h\u00e4n id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamiseen liittyen, Ukraina-teemanen konferenssi? Voitko ekaks kertoo, ett\u00e4 mik\u00e4 on konferenssi. Se on varmaan sellanen, mik\u00e4 monelle on uus asia. Ja toisaalta, ett\u00e4 miks on t\u00e4rkeet\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n Ukrainaa k\u00e4sittelev\u00e4 kongressi, tai konferenssi, nimenomaan teologian osastolla.<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Joo, siis konferenssi, vois lyhyesti sanoo, elikk\u00e4 se on tapaaminen, jossa tutkijat tulevat yhteen omien tutkimusaiheittensa kanssa, jotka liittyy siihen konferenssille yleisesti annettuun aiheeseen. Jakavat omastaan, ja my\u00f6skin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kyselem\u00e4\u00e4n ja oppimaan ja kyseenalaistamaan niit\u00e4 esitelmi\u00e4, joita tutkijat sinne tuo. Elikk\u00e4 t\u00e4ll\u00e4nen esittely ja keskustelup\u00e4iv\u00e4, jonka tarkotuksena on my\u00f6s vied\u00e4 tutkimusta eteenp\u00e4in. Tuua taas n\u00e4k\u00f6kulmia esiin. Ja tosiaan t\u00e4h\u00e4n id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamiseen liittyy nyt t\u00e4m\u00e4 Ukraina-konferenssi, joka pidet\u00e4\u00e4n 4.10. T\u00e4m\u00e4n ajan mukaisesti virtuaalisesti. Ja t\u00e4ss\u00e4 Ukraina-konferenssissa paneudutaan nimenomaan n\u00e4ihin id\u00e4n ja l\u00e4nnen kysymyksiin. Eli voi hyvin ajatella, et Ukraina on t\u00e4ll\u00e4nen paikka, jossa it\u00e4 ja l\u00e4nsi kohtaavat. Se on maantieteellisesti ja historiallisesti ja uskonnollisesti sellasessa paikassa, joka on hyvin monimuotoinen ja jossa molempia, id\u00e4n ja l\u00e4nnen vaikutuksia, on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Ja ne aiheuttaa sek\u00e4 kitkaa ett\u00e4 my\u00f6skin t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 luovia ratkasuja.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Joo, se on totta. Ukraina, se tuntui jopa jossain m\u00e4\u00e4rin monille suomalaisille olevan nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aika jopa t\u00e4rkeekin asia. Siis totta kai se on monille muillekin, mut jotenkin Suomessa erityisesti turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmast useimmiten Ukrainaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 referenssipisteen\u00e4, miss\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 no mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4 saattaa mahdollisesti tehd\u00e4 seuraavaks. Ja yks ulottuvuus, jonka m\u00e4 oon havainnu, et t\u00e4st keskustelust usein j\u00e4\u00e4 uupumaan, on jollakin taval kirkkojen rooli. Ja toisaalta laajemmin uskonnon rooli osana t\u00e4t\u00e4 jotenki Ukrainan konfliktia, joka siell\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on menossa ja ollu menossa. Miten, millasia ajatuksii t\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 mielt\u00e4 oot t\u00e4st\u00e4, ja mik\u00e4 se on se t\u00e4mm\u00f6sen uskonnon rooli jotenki t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Jos l\u00e4hen oikeestaan tosta, mit\u00e4 ihan viimeseks oikeestaan sanoit, se uskonnon rooli. Elikk\u00e4 nyt jos ajatellaan Ukrainaa ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Niin uskonnollisesti siell\u00e4 on nimenomaan reilun tuhannen vuoden takana se hetki, johonka molempien uskonnollisessa, erityisesti ortodoksisessa, perinteess\u00e4 viitataan. Elikk\u00e4 se hetki, kun ajatellaan, ett\u00e4 oli Kiovan kaste, josta tuon alueen slaavilaisuuden ortodoksisuus l\u00e4hti liikkeelle, ja se nimenomaan maantieteellisesti sijaitsee Kiovassa eli Ukrainan puolella. Ja t\u00e4\u00e4 on se perint\u00f6 ja se kohta, johon viitataan, ja joka on molemmille Ukrainassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 t\u00e4rkeet\u00e4. Ja t\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sitten sen, ett\u00e4 sek\u00e4 Ukrainassa ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on intressej\u00e4 olemassa Ukrainan alueelle, ja my\u00f6skin uskonnollisessa mieless\u00e4. Ja nyt, jos sit hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, niin on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, et meill\u00e4 Suomessa meit\u00e4 kiinnostaa meid\u00e4n iso naapuri Ven\u00e4j\u00e4, sen politiikka, sen my\u00f6skin sotilaallinen mahti ja se, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 tekee ja miten Ven\u00e4j\u00e4 suhtautuu naapurimaihinsa, joista yks on Ukraina. Ja eih\u00e4n Ukraina nyt kovin kaukana Suomesta oo, ett\u00e4 se on parin tunnin lentomatka Helsingist\u00e4 Kiovaan, eli ei yht\u00e4\u00e4n sen kauempana ku vaikka Berliini. Eli t\u00e4\u00e4 kiinnostaa, ja nyt sitten totta kai kannattaa mietti\u00e4, ei vain n\u00e4it\u00e4 valtapoliittisia kysymyksi\u00e4, vaan my\u00f6skin sitten sit\u00e4 kulttuuria ja uskontoa, ett\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sitten niit\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4, joita on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olemassa. Ne j\u00e4nnitteet, ei voi sanoa nykyp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4nnitteet, ett\u00e4 ne olis uskonnon vuoksi, mutta ett\u00e4 uskonnolla on siell\u00e4 my\u00f6skin merkityst\u00e4, ja siin\u00e4 nimenomaan, et mill\u00e4 tavalla ortodoksisuus on j\u00e4rjest\u00e4ytynyt. Ja kun me tiedet\u00e4\u00e4n, et Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on olemassa yksi iso ortodoksinen kirkko, Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko, kun Ukrainassa taas ortodoksisuutta on monenlaista. Ja sitten on olemassa my\u00f6skin viel\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ortodoksisuuden ja katolisten v\u00e4lisi\u00e4 my\u00f6skin j\u00e4nnitteit\u00e4 ja eri muotoisia kirkkoja, kuten t\u00e4mm\u00f6nen kreikkalais-katolinen kirkko, joka kuuluu siis katolisen kirkon alaisuuteen mutta noudattaa ortodoksista sitten t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 tapaperinnett\u00e4. Niin huomataan se monimuotoisuus ja ne kulttuuriset j\u00e4nnitteet, joita siell\u00e4 on. Ja jotta voitais ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laajemmin my\u00f6skin t\u00e4t\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4, niin kannattaa ehdottomasti my\u00f6skin olla kiinnostunut ja keskittyy my\u00f6s n\u00e4ihin uskonnollisiin kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: No mit\u00e4 haluatte t\u00e4ll\u00e4 konferenssilla tuoda t\u00e4h\u00e4n keskusteluun lis\u00e4\u00e4? Koska joku agenda tai joku syyh\u00e4n sill\u00e4 on, ett\u00e4 t\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4tte.<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Kyll\u00e4, nimenomaan. Elikk\u00e4 sen konferenssin nimi suomennettuna on Ukraina ja Ven\u00e4j\u00e4, aina yhdess\u00e4, aina erill\u00e4\u00e4n. Eli me halutaan nimenomaan tuoda n\u00e4it\u00e4 kahta n\u00e4kemyst\u00e4 esille. Sit\u00e4, mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n puolella ajatellaan t\u00e4st\u00e4 yhteisest\u00e4 perinteest\u00e4. Sit\u00e4, mit\u00e4 Ukrainan puolella ajatellaan yhteisest\u00e4 perinteest\u00e4. Ja tuoda n\u00e4it\u00e4 keskusteluun. Ja t\u00e4\u00e4 keskustelu varmasti tulee siin\u00e4 konferenssissa liittym\u00e4\u00e4n niin kirkon omaan itseymm\u00e4rrykseen, politiikkaan, kirkkopolitiikkaan ja siihen, miten n\u00e4\u00e4 kietoutuu toinen toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Jos podcastin kuulija haluis tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 konferenssista lis\u00e4\u00e4, ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 teemasta id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamisesta t\u00e4n Ukrainan kysymyksen ymp\u00e4rill\u00e4 lis\u00e4\u00e4, niin mihin h\u00e4nen kannattais menn\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tietoa?<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Kannattais sellasilla hakusanoilla l\u00e4htee kattomaan, kun UEF ja east meets west. Eli sielt\u00e4 l\u00f6ytyy konferenssisivustot, ja l\u00f6ytyy blogisivustot. Ja t\u00e4n east meets west -teeman alle meij\u00e4n on tarkotus sitte my\u00f6skin sitte tuoda t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 pienempi\u00e4kin tapahtumia my\u00f6hemmin. Mutta se on se UEF east meets west, ja sit\u00e4 kautta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 konferenssitietoa, ja viel\u00e4p\u00e4 pystyy my\u00f6s mukaan ilmottautumaan. Eli voi tulla kuulijaksi mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Elikk\u00e4 sinne siis on hyv\u00e4 menn\u00e4, east meets west, ja pohtia, ett\u00e4 mit\u00e4 se id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaaminen sit tarkottaa itse kullekin meist\u00e4. Me ollaan saatu tosi paljon erilaisii n\u00e4k\u00f6kulmia, ja kiitos, Heta, ett\u00e4 oot ollu tuomassa n\u00e4in paljon uusia avartavia n\u00e4k\u00f6aloja meille t\u00e4nne.<\/p>\n\n\n\n

Heta Hurskainen: Kiitoksia teille.<\/p>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Se oli tosi mielenkiintosta, vaikka itse sanonkin. Kiitos paljon Hetalle, ett\u00e4 keskustelit meij\u00e4n kanssa ja olit mukana t\u00e4ss\u00e4 ajatusten vaihossa.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Tuli kyll\u00e4 todella opittua paljon just siit\u00e4, miten laaja konsepti it\u00e4 ja l\u00e4nsi ja niitten kohtaaminen on. Tuntuu, ett\u00e4 tehtiin semmonen matka jotenkin hyvin paikalliselta tasolta katukuvasta It\u00e4-Suomen yliopiston teologiaosastosta ihan sinne kansainv\u00e4liselle tasolle.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Joo, ja mielenkiintost on se, ett\u00e4 noita id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamisia, niit\u00e4 tapahtuu ik\u00e4\u00e4n ku kaikkialla, ja niit\u00e4 rajoja id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4 on kaikkialla, ihan tuolla kirkkojen ja uskontojen v\u00e4lill\u00e4 ku sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meij\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4sess\u00e4 arjessa my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Niit rajoja on nyt tosi mielenkiintost l\u00e4htee tutkimaan, ja erityisesti t\u00e4\u00e4 Ukraina-konferenssi nyt 4. lokakuuta tulee olee ainutlaatunen mahollisuus tutustuu sitten taas siit\u00e4 perspektiivist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamiseen. Ja siell\u00e4 ollaan mekin podcast-porukan kanssa innokkaana mukana sitten.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen:  Meid\u00e4n seuraava podcasti tulee nimenomaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tota Ukrainan uskonnollispoliittista kriisi\u00e4, ja seuraavassa podcastissa, mik\u00e4 tulee sitten lokakuussa ulos, niin silloin on hyvi\u00e4 asiantuntijoita meid\u00e4n kanssa t\u00e4h\u00e4n aiheeseen ik\u00e4\u00e4n kun porautumassa. Eli 4.10. on se konferenssi, ja 26.9. asti voi sinne konferenssiin ilmottautua. Ja seh\u00e4n on virtuaalikonferenssi, eli mist\u00e4 p\u00e4in tahansa maailmaa, kuhan sulla internet-yhteys on, niin voit siihen osallistua.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Ja me toivotaan, ett\u00e4 te my\u00f6s vuorovaikutatte meid\u00e4n kanssa. Te voitte esimerkiks Twitteriss\u00e4 osallistua keskusteluun hashtagilla EastMeetsWest, ja kannattaa my\u00f6s alkaa seuraamaan It\u00e4-Suomen yliopiston teologian osaston omaa Twitter-sivua. Sen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 laittamalla miukumauku ja sitten UEF ja theology. Sill\u00e4 l\u00f6ytyy, ja sielt\u00e4 tulee tarkassa tiukassa ajassa p\u00e4ivittyv\u00e4\u00e4 uutta tietoa meid\u00e4n tutkimuksesta ja podcastien ja East Meets West -blogin edistymisest\u00e4. Ja tietysti my\u00f6s BOMOCULT, joka tekee hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta It\u00e4-Suomen yliopistossa laajemmin, liittyen juuri nimenomaan id\u00e4n ja l\u00e4nnen kohtaamiseen, sitten taas enemm\u00e4n poikkitieteellisest n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen: Joo. Yks t\u00e4n podcastin idea ainakin, tai yks syist\u00e4 teh\u00e4 t\u00e4t\u00e4 podcastii ainakin mulle, on sen tutkitun tiedon julkistaminen ja popularisointi, jos n\u00e4in vois sanoo. Ja t\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjas tullaan esimerkiks k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 koronavirukseen liittyv\u00e4\u00e4 uskonnollista kriittisyytt\u00e4 ja juutalaisvastasuutta Suomessa ja muun muas teologian opiskelua t\u00e4\u00e4ll\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistosssa. Et monta mielenkiintosta aihetta on tulossa.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Ja Susanna tulee erinomaisesti tuomaan erityisesti t\u00e4h\u00e4n teologian opiskeluun It\u00e4-Suomen yliopistossa arvokkaita panoksia. Olkaa kuulolla.<\/p>\n\n\n\n

Jan Pohjonen:  Jokainen jakso t\u00e4m\u00e4n podcastin j\u00e4lkeen tulee aina kuukauden viimesen\u00e4 keskiviikkona ulos, joten ei muuta kun korvat kuulolle silloin, ja palataanpa sillon asiaan. Kiitos paljon Roni.<\/p>\n\n\n\n

Rony Ojaj\u00e4rvi: Kiitos itsellesi, ja t\u00e4m\u00e4 on ollut mukavaa.<\/p>\n\n\n\n

(Musiikkia.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

EastMeetsWest Podcast Jakso 8, Kirkkojen maailmannneuvoston konferenssissa Litterointimerkinn\u00e4t K: Haastattelija V1: Vastaaja 1, Saara Alam\u00e4ki V2: Vastaaja 2, Annika Juurikka     sa- sana j\u00e4\u00e4 kesken (sana) ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja (-)                         sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4 (–) useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4     , . ? […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-461","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nTranscripts - East Meets West<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Transcripts - East Meets West\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"EastMeetsWest Podcast Jakso 8, Kirkkojen maailmannneuvoston konferenssissa Litterointimerkinn\u00e4t K: Haastattelija V1: Vastaaja 1, Saara Alam\u00e4ki V2: Vastaaja 2, Annika Juurikka     sa- sana j\u00e4\u00e4 kesken (sana) ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja (-)                         sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4 (–) useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4     , . ? […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"East Meets West\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-12-13T08:34:18+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"141 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/\",\"name\":\"Transcripts - East Meets West\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/#website\"},\"datePublished\":\"2021-10-01T05:35:08+00:00\",\"dateModified\":\"2022-12-13T08:34:18+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Transcripts\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/\",\"name\":\"East Meets West\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Transcripts - East Meets West","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Transcripts - East Meets West","og_description":"EastMeetsWest Podcast Jakso 8, Kirkkojen maailmannneuvoston konferenssissa Litterointimerkinn\u00e4t K: Haastattelija V1: Vastaaja 1, Saara Alam\u00e4ki V2: Vastaaja 2, Annika Juurikka     sa- sana j\u00e4\u00e4 kesken (sana) ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja (-)                         sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4 (–) useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4     , . ? […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/","og_site_name":"East Meets West","article_modified_time":"2022-12-13T08:34:18+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Est. reading time":"141 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/","name":"Transcripts - East Meets West","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/#website"},"datePublished":"2021-10-01T05:35:08+00:00","dateModified":"2022-12-13T08:34:18+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/transcripts\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Transcripts"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/","name":"East Meets West","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/461","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=461"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/461\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":834,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/461\/revisions\/834"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/eastmeetswest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=461"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}