{"id":307,"date":"2022-08-15T08:42:10","date_gmt":"2022-08-15T08:42:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/?p=307"},"modified":"2022-08-15T09:07:13","modified_gmt":"2022-08-15T09:07:13","slug":"teorioita-tietoisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/","title":{"rendered":"Teorioita tietoisuudesta"},"content":{"rendered":"\n<p>Olen pohtinut viime aikoina aivoja ja tietoisuutta. K\u00e4vin <a href=\"https:\/\/www2.helsinki.fi\/en\/conferences\/mind-and-matter-2022\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Mind and Matter<\/a> -nimisess\u00e4 seminaarissa kuuntelemassa mit\u00e4 mielenkiintoisempia ja mutkikkaampia teorioita tietoisuuden synnyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tietoisuus on?<\/h2>\n\n\n\n<p>Tietoinen voi olla ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta aistien avulla, tai tietoinen itsest\u00e4\u00e4n, kuten omista ajatuksistaan, niin sanotusti \u201dmetatietoinen\u201d. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkoitan tietoisuudella nimenomaan metatietoisuutta. Tietoisuus voi tarkoittaa my\u00f6s tiedottoman tilan, kuten unen vastakohtaa \u2013 tosin unessakin voi olla tietoinen, niin sanotuissa selkounissa\u00a0(Baird et al., 2021). Aloin pohtia, voisiko tietoisuus olla vain aivojen, tarkemmin isoaivokuoren, aktiivisuutta? Siten, ett\u00e4 miss\u00e4 p\u00e4in aivokuorella hermosolut ovat aktiivisia, siell\u00e4 tietoisuutemmekin on \u2013 esimerkiksi visuaalinen aivokuori k\u00e4sittelee n\u00e4k\u00f6aistimuksia, somatosensorinen aivokuori (aivojen keskiuurteen takana) k\u00e4sittelee tuntoaistimuksia jne., ja kun tiedostamme kyseiset aistimukset, aivokuori on aktiivinen. Jos jokin stimulus aktivoi jonkin muiston hermoverkosta, tiedostamme sen. Voisiko tietoisuus yksinkertaisesti olla vain aivoaktivaation dynaaminen summa?<\/p>\n\n\n\n<p>Pohdittuani asiaa hieman, p\u00e4\u00e4dyin tulokseen, ett\u00e4 aivokuorella on oltava muutakin informaatiota, kuin vain se, mink\u00e4 me tiedostamme. Emmeh\u00e4n me tiedosta kaikkea aistimaammekaan \u2013 saati kaikkia ajatuksiamme. Saatamme tiedostaa vain tiettyj\u00e4, selviytymiselle t\u00e4rkeit\u00e4 asioita vaikkapa n\u00e4k\u00f6kent\u00e4ss\u00e4mme. Ollessamme syv\u00e4ll\u00e4 ajatuksissamme, saatamme olla tiedostamattomia siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu ymp\u00e4rill\u00e4mme. Kuitenkin havahduttuamme ajatuksistamme, tiedostamme ymp\u00e4rist\u00f6mme silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 \u2013 joskus tiedostamme jopa havahtumista edelt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia, jotka sattuivat jo ajatuksissa olon aikana. Tuntuisi luonnolliselta, ett\u00e4 aivokuorella olisi aktiivisuutta jo ennen kuin tiedostamme sen. Lis\u00e4ksi jotkut automaattiset liikkeemme saattavat olla tiedostamattomia, mutta koska liikek\u00e4sky on melko varmasti l\u00e4htenyt aivoista, on motorisella aivokuorella ollut pakko olla aktiivisuutta. Mik\u00e4li isoaivokuoren aktiivisuus olisi itsess\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kuin tietoisuus, n\u00e4m\u00e4 kaikki pit\u00e4isi my\u00f6s tiedostaa. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. Edell\u00e4 mainittujen argumenttien lis\u00e4ksi vastaavien keinotekoisten systeemien tulisi olla tietoisia riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 muistikapasiteetilla ja aisteilla, mutta teko\u00e4ly ei tiedett\u00e4v\u00e4sti ole viel\u00e4 saavuttanut tietoisuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kvanttimekaniikka tietoisuustutkimuksessa<\/h2>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4 erottaa tiedostetun ja tiedostamattoman aktiviteetin? Mit\u00e4 aivoissa tapahtuu, jotta siell\u00e4 ei ole ainoastaan aktiivisuutta, vaan my\u00f6s aktiivisuutta, jonka me tiedostamme. T\u00e4m\u00e4 ongelma kiehtoo tutkijoita monialaisesti. Vastausta kysymykseen ei viel\u00e4 ole. On kuitenkin teorioita. Edell\u00e4 mainitussa seminaarissa luennoitiin mm. kvanttimekaanisista malleista, joilla pyrit\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisuutta. Sir Roger Penrose kertoi omassa puheessaan objektiivisen reduktion mallista, mink\u00e4 mukaan kvanttimekaaniset ilmi\u00f6t erityisesti hermosolujen mikrotubuluksissa (ik\u00e4\u00e4n kuin solun tukiranka) selitt\u00e4isiv\u00e4t tietoisuutta&nbsp;(Hameroff and Penrose, 2014). Ymm\u00e4rrykseni puute kvanttimekaniikasta rajoittaa jonkin verran t\u00e4m\u00e4n teorian syvemp\u00e4\u00e4 pohtimista, ja kriittist\u00e4 arviointia. Ehk\u00e4p\u00e4 palaan t\u00e4h\u00e4n asiaan viel\u00e4 my\u00f6hemmin, jos oivallan jotakin uutta. On kuitenkin mainittava, ett\u00e4 koska nykyisen tiet\u00e4myksemme mukaan universumi noudattaa kvanttimekaanisia ilmi\u00f6it\u00e4, samat periaatteet p\u00e4tisiv\u00e4t my\u00f6s aivoissa \u2013 voidaan siis pohtia, ovatko kvanttimekaaniset ilmi\u00f6t t\u00e4rkeit\u00e4&nbsp;<em>erityisesti<\/em>&nbsp;tietoisuuden synnyss\u00e4, vai t\u00e4rkeit\u00e4 tietoisuudessa yht\u00e4 lailla kuin kaiken muunkin el\u00e4m\u00e4n synnyss\u00e4. Kvanttimekaanisia ilmi\u00f6it\u00e4 on ehdotettu my\u00f6s merkitt\u00e4viksi esimerkiksi fotosynteesin toimintamekanismeissa&nbsp;(Fleming and Scholes, 2004). Kvanttimekaniikan universaalius ei kuitenkaan ole este sen merkitykselle tietoisuudessa. Aivojen tutkimuksessa on usein edetty samojen trendien mukaan, kuten muussakin tieteess\u00e4. Sama p\u00e4tee kvanttimekaniikassa \u2013 koska olemme siirtym\u00e4ss\u00e4 kvanttilaskennan aikakauteen, on luontevaa, ett\u00e4 muutenkin pinnalla olevia teorioita sovelletaan my\u00f6s aivojen toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Beta-aaltoja ja aivoalueita<\/h2>\n\n\n\n<p>Toinen teoria, jonka olen neurotieteen parissa kohdannut, on se, ett\u00e4 tietoisuus liittyisi tietyn taajuisiin aivoaaltoihin. Aivoaallot ovat rytmik\u00e4st\u00e4, toistuvaa hermosolujen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 aktiivisuutta eli hermosolujen v\u00e4list\u00e4 yhteydenpitoa\u00a0(Das, 2018), jota voidaan mitata aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4. Aivoaallot ovat taajuudeltaan ~1-42 hertsi\u00e4, ja niist\u00e4 erityisesti hereill\u00e4 oloon liitetyt nopeammat beta-aallot (~13\u201338 Hz) ovat kiinnostaneet my\u00f6s tietoisuustutkijoita. Parhaiten aivoaaltoteoriaa tukee se, ett\u00e4 aallot ovat hitaimmillaan tiedottomassa tilassa (esim. anestesiassa, unessa), mutta nopeutuvat her\u00e4\u00e4misen ja valpastumisen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin tukee vain sit\u00e4, ett\u00e4 hereill\u00e4 olevat aivot ovat eri lailla aktiiviset kuin nukkuvat aivot. N\u00e4ytt\u00f6 aivoaaltojen erityisest\u00e4 roolista tietoisuudessa sen hienovaraisemmassa merkityksess\u00e4 on kuitenkin rajallinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Joissakin tutkimuksissa pyrit\u00e4\u00e4n paikantamaan tietoisuus johonkin kohtaan aivoissa, paikantamaan alueet, miss\u00e4 tietoisuus sijaitsisi, tai tunnistamaan se, mik\u00e4 on pienin tekij\u00e4 aivoissa, joka tietoisuuden syntyyn vaaditaan. En kuitenkaan usko, ett\u00e4 tietoisuudelle on mit\u00e4\u00e4n varsinaista paikkaa, vaan tietoisuus liikkuu dynaamisesti siell\u00e4 miss\u00e4 aivokuorella on muutenkin aktiivisuutta, vaikkakin esimerkiksi talamuksella on merkitt\u00e4v\u00e4 roolinsa tietoisuudessa\u00a0(Redinbaugh et al., 2020). Dynaaminen liikkuminen aivokuorella voisi tarkoittaa esimerkiksi mainitsemiani kvanttimekaanisia ilmi\u00f6it\u00e4 mikrotubuluksissa tai aivojen rytmikk\u00e4it\u00e4 beta-aaltoja.Ehk\u00e4p\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi l\u00e4hestymistapaa k\u00e4sittelev\u00e4tkin samoja ilmi\u00f6it\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista, hieman eri tasoilla: aivoaallot kuvaavat hermosolujen v\u00e4lisi\u00e4 vuorovaikutuksia, kun taas kvanttimekaniikka hiukkasten v\u00e4lisi\u00e4. Ent\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4 liike onkin jotain ihan muuta kuten entropiaa eli ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4\u00a0(Mateos et al., 2018)? On yh\u00e4 kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 aivokuoren aktiivisuus on yht\u00e4 kuin tietoisuus, jolloin esimerkiksi talamus toimisi porttina aivokuorelle. Kuitenkin edell\u00e4 mainittujen argumenttien pohjalta uskoisin, ett\u00e4 tietoisuuden selitt\u00e4miseen tarvitaan viel\u00e4 jotakin lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>En henkil\u00f6kohtaisesti koe olevani mitenk\u00e4\u00e4n erityisen tietoinen yksil\u00f6, mutta tietoisuutta on siit\u00e4 huolimatta ihan mielenkiintoista pohtia. Lis\u00e4ksi t\u00e4t\u00e4 olemassaolon mysteeri\u00e4 on jotenkin helpompi j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tieteen avulla.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Baird, B., LaBerge, S., Tononi, G., 2021. Two-Way Communication in Lucid REM Sleep Dreaming. Trends Cogn. Sci. 25, 427\u2013428. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.tics.2021.04.004<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Das, T., 2018. Brain Waves Create Consciousness. Int. J. Dev. Res. 08, 19985\u201319988.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Fleming, G.R., Scholes, G.D., 2004. Quantum mechanics for plants. Mol. Biol. Evol. 431, 256\u2013257. https:\/\/doi.org\/10.1093\/molbev\/msh229<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Hameroff, S., Penrose, R., 2014. Consciousness in the universe: A review of the \u2018Orch OR\u2019 theory. Phys. Life Rev. 11, 39\u201378. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.plrev.2013.08.002<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Mateos, D.M., Guevara Erra, R., Wennberg, R., Perez Velazquez, J.L., 2018. Measures of entropy and complexity in altered states of consciousness. Cogn. Neurodyn. 12, 73\u201384. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s11571-017-9459-8<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Redinbaugh, M.J., Phillips, J.M., Kambi, N.A., Mohanta, S., Andryk, S., Dooley, G.L., Afrasiabi, M., Raz, A., Saalmann, Y.B., 2020. Thalamus Modulates Consciousness via Layer-Specific Control of Cortex. Neuron 106, 66-75.e12. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.neuron.2020.01.005<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen pohtinut viime aikoina aivoja ja tietoisuutta. K\u00e4vin Mind and Matter -nimisess\u00e4 seminaarissa kuuntelemassa mit\u00e4 mielenkiintoisempia ja mutkikkaampia teorioita tietoisuuden synnyst\u00e4. Mit\u00e4 tietoisuus on? Tietoinen voi olla ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta aistien avulla, tai tietoinen itsest\u00e4\u00e4n, kuten omista ajatuksistaan, niin sanotusti \u201dmetatietoinen\u201d. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkoitan tietoisuudella nimenomaan metatietoisuutta. Tietoisuus voi tarkoittaa my\u00f6s tiedottoman tilan, kuten unen vastakohtaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":522,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[79,82,76,85,73],"class_list":["post-307","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-aivotutkimus","tag-fysiikka","tag-kvanttimekaniikka","tag-metatietoisuus","tag-tietoisuus"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Teorioita tietoisuudesta - Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Teorioita tietoisuudesta\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Nuorisopsykiatrian tutkimusryhm\u00e4n Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta-blogissa pohdintaa tietoisuudesta Mind and Matter tapahtuman luentojen pohjalta.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-08-15T08:42:10+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-08-15T09:07:13+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-content\/uploads\/sites\/172\/2022\/08\/peak-g07f46673a_1920-e1708088818841.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1486\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"240\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Karoliina Kurkinen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:title\" content=\"Teorioita tietoisuudesta\" \/>\n<meta name=\"twitter:description\" content=\"Nuorisopsykiatrian Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta-blogissa pohdintaa tietoisuudesta.\" \/>\n<meta name=\"twitter:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-content\/uploads\/sites\/172\/2022\/08\/peak-g07f46673a_1920-e1708088818841.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@karokurki\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Karoliina Kurkinen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/\"},\"author\":{\"name\":\"Karoliina Kurkinen\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/5971cff48d558e6f681f5613f5fa121f\"},\"headline\":\"Teorioita tietoisuudesta\",\"datePublished\":\"2022-08-15T08:42:10+00:00\",\"dateModified\":\"2022-08-15T09:07:13+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/\"},\"wordCount\":966,\"commentCount\":0,\"keywords\":[\"aivotutkimus\",\"fysiikka\",\"kvanttimekaniikka\",\"metatietoisuus\",\"tietoisuus\"],\"articleSection\":[\"Uncategorized\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/\",\"name\":\"Teorioita tietoisuudesta - Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#website\"},\"datePublished\":\"2022-08-15T08:42:10+00:00\",\"dateModified\":\"2022-08-15T09:07:13+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/5971cff48d558e6f681f5613f5fa121f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Teorioita tietoisuudesta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/\",\"name\":\"Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/5971cff48d558e6f681f5613f5fa121f\",\"name\":\"Karoliina Kurkinen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/7f271e06da93af1551ef6c10e43862d6b6ffb6e58e0c4bafa93a163c6fba4c32?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/7f271e06da93af1551ef6c10e43862d6b6ffb6e58e0c4bafa93a163c6fba4c32?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Karoliina Kurkinen\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/adolpsychres\/\",\"https:\/\/x.com\/karokurki\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/author\/karokur\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Teorioita tietoisuudesta - Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Teorioita tietoisuudesta","og_description":"Nuorisopsykiatrian tutkimusryhm\u00e4n Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta-blogissa pohdintaa tietoisuudesta Mind and Matter tapahtuman luentojen pohjalta.","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/","og_site_name":"Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta","article_published_time":"2022-08-15T08:42:10+00:00","article_modified_time":"2022-08-15T09:07:13+00:00","og_image":[{"width":1486,"height":240,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-content\/uploads\/sites\/172\/2022\/08\/peak-g07f46673a_1920-e1708088818841.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Karoliina Kurkinen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_title":"Teorioita tietoisuudesta","twitter_description":"Nuorisopsykiatrian Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta-blogissa pohdintaa tietoisuudesta.","twitter_image":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-content\/uploads\/sites\/172\/2022\/08\/peak-g07f46673a_1920-e1708088818841.jpg","twitter_creator":"@karokurki","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Karoliina Kurkinen","Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/"},"author":{"name":"Karoliina Kurkinen","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/5971cff48d558e6f681f5613f5fa121f"},"headline":"Teorioita tietoisuudesta","datePublished":"2022-08-15T08:42:10+00:00","dateModified":"2022-08-15T09:07:13+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/"},"wordCount":966,"commentCount":0,"keywords":["aivotutkimus","fysiikka","kvanttimekaniikka","metatietoisuus","tietoisuus"],"articleSection":["Uncategorized"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/","name":"Teorioita tietoisuudesta - Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#website"},"datePublished":"2022-08-15T08:42:10+00:00","dateModified":"2022-08-15T09:07:13+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/5971cff48d558e6f681f5613f5fa121f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/2022\/08\/15\/teorioita-tietoisuudesta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Teorioita tietoisuudesta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/","name":"Ajatuksia sis\u00e4avaruudesta","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/5971cff48d558e6f681f5613f5fa121f","name":"Karoliina Kurkinen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/7f271e06da93af1551ef6c10e43862d6b6ffb6e58e0c4bafa93a163c6fba4c32?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/7f271e06da93af1551ef6c10e43862d6b6ffb6e58e0c4bafa93a163c6fba4c32?s=96&d=mm&r=g","caption":"Karoliina Kurkinen"},"sameAs":["https:\/\/sites.uef.fi\/adolpsychres\/","https:\/\/x.com\/karokurki"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/author\/karokur\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/522"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=307"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":313,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307\/revisions\/313"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=307"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=307"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ajatuksiasisaavaruudesta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}