Psykoterapia merkityksiä muuttamassa
Edellinen blogiteksti merkityksestä ja sen neurotieteellisestä tutkimuksesta nosti esille toisen aiheen, psykoterapian, jossa asioiden merkityksillä ja niiden muutostyöllä on iso rooli. Kuten opimme edellisestä tekstistä, kokemukset elämän aikana muokkaavat asioiden merkitystä. Joskus tällaiset merkitykset saattavat paisua mittasuhteistaan tai vääntyä epätarkoituksenmukaiseen muotoon, jolloin voitaisiin tilanteen pitkittyessä puhua ongelmasta. Psykoterapiassa tarkastellaan yhdessä terapeutin kanssa asiakkaan ajattelutapoja ja pyritään löytämään rakentavampia näkökulmia. Näin luodaan kokemuksille ja asioille uusia merkityksiä, joilla muutetaan usein ongelmallisia käyttäytymismalleja. Psykoterapian eräs tavoite on saada yksilö myös sinuiksi menneisyytensä kanssa, jolloin menneisyyden tapahtumien merkitys nykyhetkessä pienenee. Eri terapiasuuntauksissa painopisteet voivat olla hieman erilaisia. Tässä tekstissä lähestyn asiaa enimmäkseen kognitiivisten terapioiden näkökulmasta.
Käyttäytymisen ongelmissa taustalla saattavat olla esimerkiksi toimimattomat ajattelutavat tai ratkaisematta jääneet psyykkiset traumat. Käyttäytyminen on lähtökohtana kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa, joka yhdistää kognitiivisen viitekehyksen käyttäytymisanalyysiin sekä käytännön harjoituksiin. Siinä pyritään tunnistamaan niitä käyttäytymisen malleja, jotka altistavat ihmisen erilaisille ongelmille, kuten ahdistukselle tai masennukselle. Terapia on usein ongelmanratkaisukeskeistä, ja tällöin tavoitteena on tunnistaa ongelma, siihen johtaneet syyt ja pyritään muuttamaan sellaisia ajattelun rakenteita, jotka ylläpitävät ongelmiin johtavia toimintatapoja. Tässä viitekehyksessä merkitysten muuttaminen tapahtuu ongelmille altistavissa käsityksissä. Esimerkiksi tupakoinnin merkityksessä voi korostua rentouttavuuden sijaan epäterveellisyys, tai voidaan tunnistaa psykologisia syitä tupakoinnille fyysisen riippuvuuden lisäksi – vaikkapa, että se on tapa hallita ahdistusta. Erilaisten merkitysten ja syiden huomaaminen käyttäytymisen taustalla mahdollistaa myös sen muuttamisen, jolloin esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen on helpompaa.
Toinen kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto on hyväksymis- ja omistautumisterapia. Se pohjautuu käyttäytymisanalyysiin ja suhdekehysteoriaan, joka selittää kieltä ja kognitiota. Näitä teorioita sovelletaan ongelmien tai ongelmiin johtavien merkitysten ratkaisussa. Terapian tavoitteena on mm. purkaa epätarkoituksenmukaisia assosiaatioita ja edistää psykologista joustavuutta. Terapiassa pyritään hyväksymään epämiellyttävät tunteet ja asiat, jos niitä ei kyetä muuttamaan, mutta toisaalta irrottautumaan toimimattomista ajatusmalleista ja merkityksistä niiden taustalla, jos se on kannattavaa. Näiden lisäksi omistautumisterapiaan liittyvät olennaisesti yksilön arvojen tarkastelu, ja toimiminen niiden mukaan. Arvoja kohti eteneminen koetaan usein merkityksellisenä, ja terapian yhtenä tavoitteena onkin edistää arvojen mukaista elämää.
Terapiasuuntauksesta riippumatta olennaista psykoterapiassa on, mille asioille annamme merkityksiä, miten voimme päästää irti sellaisista merkityksistä, jotka häiritsevät elämäämme, ja toisaalta miten voimme hyväksyä sellaiset, joille emme mahda mitään.