{"id":34,"date":"2020-07-02T11:30:17","date_gmt":"2020-07-02T08:30:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/aineistonhallinta-opiskelijoille\/?page_id=34"},"modified":"2025-08-27T09:35:40","modified_gmt":"2025-08-27T06:35:40","slug":"tutkimusaineisto-ja-aineistonhallinta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/aineistonhallinta-opiskelijoille\/tutkimusaineisto-ja-aineistonhallinta\/","title":{"rendered":"1. Tutkimusaineisto ja aineistonhallinta"},"content":{"rendered":"\n

Tutkimusaineisto eli tutkimusdata on tutkimuksen aikana eri menetelmill\u00e4 tuotettua tai hy\u00f6dynnetty\u00e4 aineistoa, johon tutkimustulokset pohjautuvat. Tutkimusaineistoja on monenlaisia, tieteenalasta ja tutkimuksesta riippuu, millaista aineistoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusaineistoja ovat esimerkiksi:
\u2022 kysely- ja haastatteluaineistot, kuvat, videot, mittaukset, tutkijan tekem\u00e4t muistiinpanot
\u2022 ohjelmistot ja l\u00e4hdekoodit
\u2022 n\u00e4ytteet
\u2022 j\u00e4rjestetyt kokoelmat.<\/p>\n\n\n\n

Aineisto voi olla digitaalisessa muodossa, jolloin puhutaan tutkimusdatasta, tai aineisto voi olla fyysist\u00e4, kuten paperiaineisto tai esimerkiksi ihmisist\u00e4 tai kasveista ker\u00e4ttyj\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4. Tutkija voi tuottaa itse aineistoa ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 tarkoitukseen sopivalla menetelm\u00e4ll\u00e4 tai hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valmista, jonkun muun tuottamaa aineistoa.<\/p>\n\n\n\n

Valmista aineistoa ovat esimerkiksi valmiit dokumentit, kuten historialliset tekstit, kaunokirjallisuus, lehtiartikkelit tai jonkun aiemmin tuottama avattu tutkimusaineisto. Avointa tutkimusaineistoa voi etsi\u00e4 datarepositorioista* tai -arkistoista. N\u00e4m\u00e4 valmiit aineistot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella analyysi\u00e4 isommilla aineistoilla kuin opiskelija itse voisi ker\u00e4t\u00e4. Valmiita aineistoja voi my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oman aineiston lis\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

*Repositorio = tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuva tekninen j\u00e4rjestelm\u00e4 ja sen ymp\u00e4rille rakennetut palvelut. Tieteen termipankki 25.08.2023: Nimitys:repositorio.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Avoimet tutkimusaineistot ovat aineistoa, joka on avoimesti muidenkin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. T\u00e4ysin avoin aineisto on verkosta saatavilla vapaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esimerkki: Beetle Diversity<\/a> (Zenodo). Aineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n voi my\u00f6s liitty\u00e4 rajoitteita, jolloin se on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 esimerkiksi vain tiettyyn tarkoitukseen, kuten tutkimukseen ja opinn\u00e4ytet\u00f6ihin. Aineiston k\u00e4ytt\u00f6 voi edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rekister\u00f6itymist\u00e4 palveluun. Esimerkki: Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004<\/a> (Tietoarkisto).<\/p>\n\n\n\n

Aineistoa ker\u00e4tess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia aineistonhallinnasta eli siit\u00e4, ett\u00e4 aineistoa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n turvallisesti. Kun aineistoa aletaan ker\u00e4t\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 se alusta l\u00e4htien j\u00e4rjestyksess\u00e4 niin, ett\u00e4 sek\u00e4 aineiston ker\u00e4\u00e4j\u00e4 itse, ett\u00e4 mahdolliset muut k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t, miten ja milloin aineisto on ker\u00e4tty, millaisia tietoja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ja miten se on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tarvitaan aineiston dokumentointia ja metadataa eli kuvailutietoa. Metadata kuvaa aineiston kontekstia, sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja rakennetta sek\u00e4 niiden hallintaa ja k\u00e4sittely\u00e4. Hyv\u00e4ll\u00e4 ja laadukkaalla metadatan tallennuksella taataan aineiston ja tutkimuksen l\u00f6ydett\u00e4vyys, s\u00e4ilyvyys sek\u00e4 jatkok\u00e4ytett\u00e4vyys.<\/p>\n\n\n\n

Dokumentointi ja metadata<\/h2>\n\n\n\n

Aineiston dokumentointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta l\u00f6yd\u00e4t tarvitsemasi tiedon ja aineisto pysyy k\u00e4ytt\u00f6kelpoisena. Olennaista dokumentointia aineiston sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ovat esimerkiksi muuttujien selke\u00e4 nime\u00e4minen, mittausyksik\u00f6iden ilmoittaminen tai kyselylomakkeen kysymysten liitt\u00e4minen aineistoon. Selke\u00e4 ja yksityiskohtainen dokumentointi auttaa my\u00f6s sinua tulkitsemaan dataasi muun muassa silloin, jos palaat siihen vaikkapa vuosien kuluttua. Kannattaa siis pohtia, mit\u00e4 tietoja tarvitsisit t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n

Aineistoa dokumentoiva ja kuvaileva tieto voidaan tallentaa aineiston yhteyteen tai erillisen\u00e4 tiedostona, joka tallennetaan aineiston kanssa. Se voi olla esimerkiksi README-tekstitiedosto, jossa kerrotaan tutkimusaineistoon liittyv\u00e4 tarpeellinen tieto, kuten aineiston ker\u00e4\u00e4j\u00e4, kuvaus, k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t ja tiedostoihin liittyv\u00e4 tieto, kuten lyhenteiden selitykset.<\/p>\n\n\n\n

Suunnittele millaista tietoa tarvitset aineiston j\u00e4rjest\u00e4miseksi ja k\u00e4ytt\u00e4miseksi. Mieti millaisen kansiorakenteen tarvitset tiedostoille ja miten nime\u00e4t tiedostot. Luo tiedon l\u00f6ytymist\u00e4 edesauttava kansiorakenne ja merkityksellinen, johdonmukainen tapa nimet\u00e4 tiedostot niin, ett\u00e4 jo nimi kertoo olennaista tietoa tiedostosta. Jos teet useita versioita aineistosta, muista versionhallinta.<\/p>\n\n\n\n

\"Kaksi
Kumpi nime\u00e4mistapa auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean tiedoston? Vasemmanpuoleisessa ei ole k\u00e4ytetty nime\u00e4misk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja erityyppist\u00e4 aineistoa on tallennettu sekaisin samaan kansioon. Oikeanpuoleisessa on loogisempi ja selke\u00e4mpi rakenne ja nime\u00e4mistapa, joka auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikean tiedoston.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vinkkej\u00e4 tiedostojen nime\u00e4miseen:<\/p>\n\n\n\n